Presidenttien opetuksia
Luku 4: Evankeliumin ensimmäiset periaatteet ja toimitukset


Luku 4

Evankeliumin ensimmäiset periaatteet ja toimitukset

Kuinka voimme elää uskollisemmin evankeliumin ensimmäisten periaatteiden ja toimitusten mukaisesti ja kestää vahvana loppuun asti?

Johdanto

Kaikkien uskollisten myöhempien aikojen pyhien haluna on tulla puhtaaksi ja pyhäksi elämässään ja luonteeltaan. Presidentti Harold B. Lee opetti, että tie puhtauteen ja pyhyyteen on evankeliumin neljän ensimmäisen periaatteen ja toimituksen hyväksyminen – jotka ovat usko Jeesukseen Kristukseen, parannus, kaste ja Pyhän Hengen lahjan saaminen – ja sen jälkeen kestäminen vahvana loppuun asti pitäen kaikki Jumalan käskyt. Hän sanoi:

“Ihmiskunnalle annetut Jumalan lait sisältyvät evankeliumisuunnitelmaan ja Jeesuksen Kristuksen kirkon velvollisuutena on opettaa näitä lakeja maailmalle. Meidän taivaallinen Isämme antoi ne vain yhtä tarkoitusta varten, että teidät, joita lain kautta hallitaan, myös pidetään voimassa lain kautta ja tehdään täydelliseksi ja pyhitetään sen kautta (ks. LK 88:34). Suurin kaikista Jumalan lahjoista meille on pelastus Hänen valtakuntaansa.”1

Hän opetti myös: “Tieto Jumalasta ja Hänen Pojastaan Jeesuksesta on välttämätön iankaikkiselle elämälle, mutta Jumalan käskyjen pitämisen tulee edeltää tuon tiedon tai älyn hankkimista.”2

Tässä luvussa käsitellään sitä, kuinka evankeliumin neljä ensimmäistä periaatetta ja toimitusta sekä kestäminen loppuun asti vahvana vanhurskaudessa johdattavat meidät kohti iankaikkista elämää.

Harold B. Leen opetuksia

Mitä usko on ja kuinka se ohjaa meitä ponnisteluissamme iankaikkisen elämän saamiseksi?

Usko on uskonnon perusperiaate ja todellakin kaiken vanhurskauden lähde, joka johtaa ihmistä hänen pyrkimyksissään saavuttaa iankaikkinen elämä tulevassa maailmassa. Se keskittyy Jumalaan, joka tunnustetaan uskon kautta kaiken voiman ja kaiken maailmankaikkeuden viisauden lähteeksi ja joka on “kaikkea näkyvää ja näkymätöntä, jotka osoittavat Hänen viisautensa”, johtava Älykkyys. Uskomalla Jumalaan tekin – – voitte päästä sopusointuun Jumalan kanssa ja voitte taivaalliselta Isältänne saamanne voiman ja viisauden avulla ottaa käyttöönne maailmankaikkeuden voimat – ja ottaa ne palvelukseenne hätänne hetkellä, kun ongelmat ovat liian vaativia ratkaistavaksi ihmisvoimin tai -älyin.

Kuinka voimme kehittää tällaista uskoa? Vastauksena on tutkiminen, työskentely ja rukoileminen. Apostoli Paavali esitti kysymyksen: “Kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Kuinka he voivat kuulla, ellei kukaan julista?” (Room. 10:14.) Meidän on vastattava siihen, että he eivät voi kuulla. Usko voidaan siis saada vain kuulemalla Jumalan sanaa totuutta saarnaavilta. Jumalaa ja Hänen tarkoitusperiään koskevan totuuden julistamista on verrattu siemenen kylvämiseen. Siemenen ollessa hyvä se alkaa versoa ja kasvaa sydämessänne seuraavilla edellytyksillä: ensiksikin, että se on kylvetty vilpittömyyden ja todellisen halun hyvään, tuottoisaan maahan; toiseksi, että sitä hoidetaan uutteralla opiskelulla ja tutkimisella; ja kolmanneksi, että sitä kastellaan lempeillä, hengellisillä “kastepisaroilla” ja lämmitetään nöyrästä rukouksesta tulevilla innoituksen säteillä. Sellaisen kylvön sato tulee vain henkilölle, joka elää oppimiensa totuuksien mukaan ja poistaa elämästään synnin ja täyttää päivänsä tarkoituksellisella toiminnalla pitäen mielessään Jumalan käskyt, uskoen Jumalaan ja palvellen lähimmäisiään.3

Uskon kautta Siinain vuoren kymmenen käskyä muuttuvat pelkistä filosofin latteuksista korkeimman vallan jyliseväksi ääneksi, ja profeettojen opetukset tulevat Jumalan ilmoitetuksi sanaksi, joka johdattaa meidät selestiseen kotiimme. – – Uskon kautta ymmärrämme, että mikä tahansa elämässä myötävaikuttaa Jeesuksen esittämään mittapuuhun “Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen isänne on täydellinen” [Matt. 5:48], se on meidän hyväksemme ja iankaikkiseksi hyödyksemme, vaikka tuohon muokkaamiseen voi kuulua kaikkitietävän Jumalan ankaraa kuritusta, sillä “jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa, hän lyö jokaista, jonka pojakseen ottaa” [Hepr. 12:6].4

Jokaisen lapsen on opittava, että täydellisyyteen vaadittava usko voidaan kehittää vain uhrauksen kautta, ja ellei hän opi uhraamaan himojaan ja [fyysisiä] halujaan evankeliumin lain noudattamiselle, häntä ei voida pyhittää eikä tehdä pyhäksi Herran edessä.5

Miksi päivittäinen parannuksenteko on välttämätöntä?

Jotta hyvyys kukoistaisi, sitä täytyy hoitaa ja kehittää jatkuvalla harjoittelulla, ja todelliseen vanhurskauteen vaaditaan päivittäistä luonteemme huonon kasvun karsimista päivittäisen parannuksenteon avulla. – –

Mitä askeleita tällä parannuksen tiellä kiipeämisellä sitten pitää ottaa, jotta olisi kelvollinen Jumalan anteeksiantoon Mestarin sovitusuhrin lunastuksen kautta ja iankaikkisen elämän etuoikeuksiin tulevassa maailmassa? Kaikkitietävä Isä, joka näki ennalta, että jotkut tekisivät syntiä ja että kaikkien täytyisi tehdä parannus, järjesti evankeliumin opetuksissaan ja kirkkonsa kautta pelastussuunnitelman, jossa tie parannukseen määritellään selväpiirteisesti.

Ensiksikin, synnintekijöiden tulee tunnustaa syntinsä. “Tästä te voitte tietää, tekeekö ihminen parannuksen synneistään: Katso, hän tunnustaa ne ja hylkää ne.” (LK 58:43.) Tuo tunnustaminen täytyy tehdä ensiksi sille henkilölle, jota tekonne on eniten loukannut. Vilpitön tunnustus ei ole vain syyllisyyden tunnustamista, kun teko on jo tullut ilmi. Jos olette “rikkoneet julkisesti”, teidän tunnustuksenne on tehtävä julkisesti niiden edessä, joita olette loukanneet, jotta voisitte osoittaa häpeänne ja nöyryytenne sekä halukkuutenne saada ansaittu rangaistus. Jos tekonne tapahtui salassa eikä ole loukannut muita kuin itseänne, tunnustaminen tapahtukoon salassa, jotta taivaallinen Isänne, joka kuulee salassa, voisi palkita teidät avoimesti. Teot, jotka voivat vaikuttaa asemaanne kirkossa tai etuoikeuksiinne tai edistymiseenne kirkossa, tulee heti tunnustaa piispalle, jonka Herra on nimittänyt jokaisen seurakunnan paimeneksi ja jolle Hän on antanut valtuutuksen toimia Israelin yleisenä tuomarina. Hän voi kuulla sellaisen tunnustuksen salassa ja toimia oikeudenmukaisesti ja armeliaasti tapauksen edellyttämällä tavalla. – – Tunnustuksen jälkeen synnintekijän tulee osoittaa parannuksenteon hedelmänsä tekemällä hyviä tekoja, jotka vastaavat tehtyä pahaa. Hänen on korvattava tekonsa kykynsä mukaan palauttaakseen sen, minkä hän on ottanut tai korjatakseen tekemänsä vahingon. Sille, joka tekee tällä tavoin parannuksen synneistään ja kääntyy kokonaan niistä pois eikä koskaan enää palaa synteihinsä, on luvattu anteeksianto synneistänsä, ellei hän ole tehnyt anteeksiantamatonta syntiä, kuten profeetta Jesaja julisti: “Vaikka teidän syntinne ovat verenpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin lumi. Vaikka ne ovat purppuranpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin puhdas villa” (Jes. 1:18).6

Hyväksykäämme tämä tosiasia. Me olemme kaikki tehneet jotakin sellaista, mitä meidän ei olisi pitänyt tehdä, tai olemme jättäneet tekemättä jotakin sellaista, mitä meidän olisi pitänyt tehdä. Olemme siten kaikki tehneet virheitä, ja jokaisen meistä on tehtävä parannus. Vanha paholainen haluaisi teidän uskovan, että jos olette tehneet yhdenkin virheen, niin miksi ette saman tien jatkaisi virheitten tekemistä? Sillä tavoin Saatana yrittää kertoa teille, ettei teillä ole mahdollisuutta palata takaisin. Mutta teidän on käännettävä kasvonne kohti nousevaa aurinkoa ja käännyttävä parannuksen kautta pois väärin tekemästänne asiasta ja oltava koskaan palaamatta siihen takaisin. Herra sanoi: “Menkää, älkääkä enää syntiä tehkö; mutta sille sielulle, joka syntiä tekee, palaavat aikaisemmat synnit, sanoo Herra, tiedän Jumalanne” (LK 82:7).7

Jos olette tehneet virheitä, tehkää tästä päivästä alku muutokselle elämässänne. Kääntykää pois väärin tekemästänne asiasta. Tärkein kaikista Jumalan käskyistä on se, jonka noudattamisessa teillä on eniten vaikeuksia tänä päivänä. Olipa se epärehellisyyttä, siveettömyyttä, vääristelemistä – sitä, ettei kerro totuutta – tänään on se päivä, jolloin voitte ponnistella sen eteen, kunnes olette voineet voittaa tuon heikkouden. Korjatkaa vääryys ja jatkakaa sitten seuraavaksi vaikeimmasta käskystä. Tällä tavoin pyhitätte itsenne pitämällä Jumalan käskyt.8

Miksi kaste on välttämätön valmistauduttaessa kohtaamaan Jumala?

Kun meidät kastettiin, teimme Herran kanssa liiton, että tekisimme kaiken voitavamme pitääksemme Jumalan käskyt – ymmärtäen, että Herran lupaukset annettaisiin meille ja Hänen kunniansa lisääntyisi aina ja iankaikkisesti – ja että eläisimme oman elämämme siten, että palvelisimme Jumalan todistajina kaikkialla kuolemaamme asti [ks. Moosia 18:8–10]. Teimme tuon liiton, kun meidät kastettiin tämän kirkon jäseniksi.9

Upotuskaste syntien anteeksiantamiseksi – on vastuullisen iän saavuttaneille välttämätön valmistauduttaessa kohtaamaan Jumala. Sen kautta teistä tulee “Jumalan lapsia, kun uskotte Kristukseen Jeesukseen. Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne” (Gal. 3:26–27) eli toisin sanoen te olette saaneet kasteen kautta voiman tulla “hänen pojiksensa ja tyttäriksensä” [ks. Moosia 5:7]. Tuon keinon kautta Kristuksen sovittava veri tulee hyväksenne, jotta saisitte syntinne anteeksi ja sydämenne puhdistuisivat [ks. Moosia 4:2]. Ollaksenne kelvollisia sellaiseen anteeksiantoon kasteenne jälkeen teidän on nöyrryttävä ja käännyttävä Herran puoleen päivittäin ja kuljettava järkkymättömästi evankeliumin opetusten valossa. – –

– – Vain ne, jotka tekevät parannuksen ja jotka kastetaan syntien anteeksiantamiseksi, voivat esittää vaatimuksia hänen sovituksensa lunastavaa verta kohtaan.10

Johannes Kastaja kastoi Vapahtajan itsensä, kuten Hän sanoi “jotta täyttäisimme Jumalan vanhurskaan tahdon” (Matt. 3:15). Jos Hänen täytyi tehdä niin, entä me itse? Nikodemokselle sanottiin: “Jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan” (Joh. 3:5). Mestari ei jättänyt sijaa epäilykselle siitä, miksi Hänen opettamansa kaste oli tarpeen.

“Eikä mikään saastainen voi päästä hänen valtakuntaansa; sen tähden hänen lepoonsa pääsevät ainoastaan ne, jotka ovat pesseet vaatteensa minun veressäni, uskonsa tähden, ja koska he ovat tehneet parannuksen kaikista synneistänsä ja ovat pysyneet uskollisina loppuun asti” (3. Ne. 27:19).

Siksi Pietari varoitti kuulijoitaan: “Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen” (Ap. t. 2:38). Valtuuden omaavan henkilön suorittaman kasteen kautta sen vastaanottaja voi todellakin kuvaannollisessa merkityksessä pestä vaatteensa Jumalan Pojan verellä, joka sovitti kaikkien niiden synnit, jotka ottavat Hänet vastaan ja menevät kasteen kautta lammastarhaan portista. “Mutta elleivät he tee parannusta”, Vapahtaja julisti yksinkertaisesti, “heidän on kärsittävä niin kuin minä kärsin” (LK 19:17).11

Kuinka Pyhä Henki johdattaa meidät Herran luo?

Jokaisen kastetun jäsenen pään päälle on asetettu kädet ja konfirmoituaan hänet kirkon jäseneksi vanhimmat ovat sanoneet: “Ota vastaan Pyhä Henki.” Sen jälkeen he ovat saattaneet toistaa sanat, jotka Mestari sanoi opetuslapsilleen kertoessaan heille Puolustajasta eli Pyhästä Hengestä, joka on tuleva: Se palauttaa mieleenne kaiken. Se opettaa teille kaiken. Se ilmoittaa teille, mitä on tuleva. [Ks. Joh. 14:26; 16:13.] Ja jos minä konfirmoisin teidät kirkon jäseneksi, antaisin teille Pyhän Hengen lahjan, joka tulee olemaan lamppuna, joka valaisee askeleenne ja oppaana tiellänne, joka opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken ja ilmoittaa teille, mitä on tuleva.12

Herra sanoo: “Ja tämä on evankeliumini: parannus ja kaste vedellä, ja sen jälkeen tulee kaste tulella ja Pyhällä Hengellä, Puolustaja, joka ilmoittaa kaiken ja opettaa valtakunnan rauhaa.” (LK 39:6.)

Kun ihmisellä on Pyhän Hengen lahja, hänellä on kaikki tarvittava, jotta hän saisi tietää jokaisen pelastuksen periaatteen ja toimituksen, joka kuuluu ihmiselle maan päällä.13

On ihanteellista sanoa, että kun joku kastetaan vedellä ja kun hän saa Hengen siunaukset kätten päällepanon kautta, hän syntyy uudesti. Hän syntyy uudesti, koska hänet on tuotu hengellisestä kuolemasta yhden jumaluuden jäsenen – Pyhän Hengen – eteen. Siksi sanomme teille “Ota vastaan Pyhä Henki” kun teidät konfirmoidaan. Tuo lahja annetaan uskovalle, joka on uskollinen ja elää ansaiten tuon siunauksen; oikeuden kanssakäymiseen yhden jumaluuden jäsenen kanssa, voittaen hengellisen kuoleman.14

Upotuskaste on vertauskuvana syntisen ihmisen kuolemalle ja hautaamiselle, ja vedestä nouseminen on vertauskuvana hengellisen elämän uutuudelle. Kasteen jälkeen kastetun uskovan päälle asetetaan kädet ja hän saa siunauksen Pyhän Hengen saamiseksi. Sillä tavoin kastettu henkilö saa lupauksen eli Pyhän Hengen lahjan, eli oikeuden päästä takaisin yhden jumaluuden jäsenen luo. Kuuliaisuuden ja uskollisuutensa kautta henkilö, joka on saanut sellaisen siunauksen, voi saada Pyhän Hengen johdatusta ja opastusta päivittäisissä toimissaan ja puheissaan, aivan kuten Aadam käyskenteli ja keskusteli Eedenin puutarhassa Jumalan, taivaallisen Isänsä kanssa. Sellaisen Pyhän Hengen johdatuksen ja opastuksen saaminen merkitsee hengellistä uudestisyntymistä.15

Evankeliumin perusperiaatteiden kautta – uskon, parannuksen, kasteen ja Pyhän Hengen saamisen, jonka voimalla kaikki asiat voidaan ilmoittaa – alamme ymmärtää, mitä profeetta Joseph Smith mahdollisesti tarkoitti sanoessaan kerran, kun häneltä kysyttiin, miksi tämä kirkko oli erilainen kuin kaikki muut kirkot – siksi, että meillä on Pyhä Henki. [Ks. History of the Church, osa 4, s. 42.] Tuon voiman avulla, jonka kautta kaikki asiat voidaan ilmoittaa, voidaan perustaa Jeesuksen Kristuksen evankeliumin täyteys.16

Kuinka voimme kestää vahvana loppuun asti?

Mitä ovat ne lait ja se tapa, jonka kautta saamme [iankaikkisen kirkkauden siunauksen]? Meillä on evankeliumin ensimmäiset periaatteet ja toimitukset – usko, parannus, kaste ja Pyhä Henki; ja Jumalan valtakunnassa on lakeja, jotka opettavat meille tien täydellisyyteen. Jokainen kirkon jäsen, joka opettelee elämään täydellisesti jokaisen valtakunnassa olevan lain suhteen, on oppimassa täydelliseksi tulemista. Kirkossa ei ole yhtään jäsentä, joka ei voisi elää täydellisesti lain mukaan, jokaisen evankeliumin lain mukaan. Voimme kaikki oppia puhumaan Jumalan kanssa rukouksessa. Voimme kaikki oppia elämään täydellisesti viisauden sanan mukaan. Voimme kaikki oppia pitämään sapatin pyhänä, täydellisesti. Voitte kaikki oppia pitämään paaston lain täydellisesti. Tiedämme, kuinka siveyden laki pidetään täydellisesti. Kun opettelemme pitämään yhden näistä laeista täydellisesti, olemme matkalla täydellisyyteen.17

Saatatte kysyä minulta, kuinka voi pyhittäytyä ja tehdä itsensä pyhäksi niin että olisi valmis astumaan Herran eteen. – – Herra sanoo näin: “Ja vielä, totisesti minä sanon teille, että se, mitä lain kautta hallitaan, myös pidetään voimassa lain kautta ja tehdään täydelliseksi ja pyhitetään sen kautta” (LK 88:34). Minkä lain? Herran lakien, jotka sisältyvät Jeesuksen Kristuksen evankeliumiin ja joiden lakien ja toimitusten pitäminen on tapa, joilla meidät puhdistetaan ja tehdään pyhäksi. Jokaisen Herran meille antaman lain pitäminen on askel lähemmäksi sitä, että jonakin päivänä saamme oikeuden astua Herran eteen.

Hän on antanut meille toisen ilmoituksen kaavasta, joka avulla voimme valmistautua vuosien kuluessa. “Totisesti, näin sanoo Herra: On tapahtuva, että jokainen sielu, joka hylkää syntinsä ja tulee minun tyköni ja huutaa avuksi nimeäni ja kuulee ääntäni sekä pitää käskyni, on näkevä minun kasvoni ja tietävä, että minä olen” (LK 93:1). Yksinkertaista, eikö totta? Mutta kuunnelkaa uudelleen. Kaikki, mitä teidän täytyy tehdä on hylätä syntinne, tulla hänen tykönsä, huutaa avuksi Hänen nimeään, kuulla Hänen ääntään ja pitää Hänen käskynsä, niin voitte nähdä Hänen kasvonsa ja tietää, että Hän on.18

Tämä on Herran työtä, ja kun Hän antaa käskyn ihmislapsille, hän tarjoaa tavan, jolla tuo käsky voidaan pitää. Jos Hänen lapsensa tekevät kaiken voitavansa auttaakseen itseään, niin Herra siunaa heidän ponnistelujaan.

– – Herra odottaa meidän tekevän kaiken voitavamme pelastaaksemme itsemme, ja – sen jälkeen kun olemme tehneet voitavamme pelastuaksemme, voimme nojautua taivaallisen Isämme laupeuden ja armon puoleen. Hän antoi Poikansa, jotta kuuliaisina evankeliumin laeille ja toimituksille voisimme saada pelastuksen, mutta vasta kun olemme itse tehneet kaiken voitavamme. 19

Herra antaa meille kullekin lampun kannettavaksi, mutta se, onko meillä lampussamme öljyä vai ei, riippuu pelkästään itsestämme. Se, pidämmekö me käskyt ja hankimme öljyn, joka valaisee tiemme ja johdattaa meitä matkallamme vai emme, riippuu meistä itsestämme. Emme voi lainata kirkon jäsenyydestä. Emme voi lainata maineikkailta esivanhemmilta. Toistan, että se, onko meillä öljyä lampussamme vai ei, riippuu pelkästään meistä itsestämme; sen päättää meidän uskollisuutemme elävän Jumalan käskyjen pitämisessä.20

Kaikki evankeliumin periaatteet ja kaikki evankeliumin toimitukset ovat vain kutsuja evankeliumin oppimiseen, joka tapahtuu noudattamalla niiden opetuksia. Sitä ne ovat – kutsuja tulla ja noudattaa niitä, jotta saisitte tietoa. – – Minusta on selvää, että voisimme yhtä hyvin sanoa, ettemme todella voi tuntea yhtäkään evankeliumin opetuksista ennen kuin olemme kokeneet ne yksi kerrallaan elämällä niiden mukaan. Toisin sanoen, me opimme evankeliumia elämällä sen mukaan.21

Suurin sanoma, jonka joku tässä asemassa oleva voisi antaa kirkon jäsenille, on Jumalan käskyjen pitäminen, sillä siinä on kirkon turva ja yksilön turva. Pitäkää käskyt. En voisi välittää mitään sitä voimallisempaa tai tärkeämpää sanomaa tänä päivänä.22

Opiskelu- ja keskusteluehdotuksia

  • Kuinka voimme saada suuremman uskon Herraan Jeesukseen Kristukseen? Kuinka usko auttaa meitä elämään käskyjen mukaan sen sijaan että suhtautuisimme niihin välinpitämättömästi? Milloin uskonne Jumalaan on auttanut teitä selvittämään ongelmia, jotka “ovat liian vaativia ratkaistavaksi ihmisvoimin tai -älyin”.

  • Miksi tunnustaminen on tärkeä osa parannuksentekoa? Miksi meidän tulisi alkaa tänä päivänä tehdä parannusta synneistämme ja muuttaa elämämme sen sijaan että odottaisimme johonkin toiseen päivään?

  • Kuinka me voimme “kuvaannollisessa merkityksessä pestä vaattee[mme] Jumalan Pojan verellä”?

  • Kuinka Pyhän Hengen lahjan saaminen presidentti Leen mukaan auttaa meitä voittamaan hengellisen kuoleman? Mitä voimme tehdä saadaksemme Pyhän Hengen johdatuksen täydellisemmin “päivittäisiin toimiimme ja puheisiimme”?

  • Mitä kohdassa LK 93:1 opetetaan siitä, kuinka tärkeätä on kestää vahvana loppuun asti ja pitää käskyt?

  • Kuinka eläminen jonkin tietyn evankeliumin periaatteen mukaan on auttanut teitä tietämään, että se on tosi?

Lähteet

  1. The Teachings of Harold B. Lee, toim. Clyde J. Williams, 1996, s. 19.

  2. “’And This Is Life Eternal’”, Relief Society Magazine, huhtikuu 1950, s. 225.

  3. Decisions for Successful Living, 1973, s. 75–76.

  4. “’Put on the Whole Armor of God’”, Church News, 30. toukokuuta 1942, s. 8.

  5. “For Every Child, His Spiritual and Cultural Heritage”, Children’s Friend, elokuu 1943, s. 373.

  6. Decisions for Successful Living, s. 94, 98–99.

  7. The Teachings of Harold B. Lee, s. 115.

  8. The Teachings of Harold B. Lee, s. 82.

  9. Puhe Nuorten Valistuskerhossa, 1948, Historiaosaston arkisto, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko, s. 5.

  10. Decisions for Successful Living, s. 116, 118.

  11. Stand Ye in Holy Places, 1974, s. 316–317.

  12. Puhe nuorisokonferenssissa Billingsissä Montanassa 10. kesäkuuta 1973, Historiaosaston arkisto, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko, s. 4.

  13. Stand Ye in Holy Places, s. 51.

  14. Puhe Jordanin seminaarikokouksessa 26. helmikuuta 1947, Historiaosaston arkisto, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko, s. 5.

  15. The Teachings of Harold B. Lee, s. 95.

  16. Puhe uusien lähetysjohtajien seminaarissa 29.–30. kesäkuuta 1972, Historiaosaston arkisto, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko, s. 5.

  17. Puhe piirikonferenssissa Limassa Perussa 1. marraskuuta 1959, Historiaosaston arkisto, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko, s. 6–7.

  18. The Teachings of Harold B. Lee, s. 166, kappalejako lisätty.

  19. Julkaisussa Conference Report, Vuoden 1973 Münchenin vyöhykekonferenssi, s. 7.

  20. Julkaisussa Conference Report, lokakuu 1951, s. 30.

  21. “Learning the Gospel by Living it”, puhe 52. vuosittaisessa Alkeisyhdistyksen konferenssissa 3. huhtikuuta 1958, Historiaosaston arkisto, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko, s. 3.

  22. Ensign, elokuu 1972, takakansi.