Presidenttien opetuksia
Luku 7: Pyhät kirjoitukset, ‘suuret hengellisen veden lähteet’


Luku 7

Pyhät kirjoitukset, “suuret hengellisen veden lähteet”

Kuinka pyhien kirjoitusten ahkera tutkiminen lisää hengellisyyttämme ja johdattaa meidät kohti iankaikkista elämää?

Johdanto

Presidentti Harold B. Lee ja hänen vaimonsa Freda Joan Lee matkustelivat Euroopassa ja pyhässä maassa vuonna 1972 opettaen lähetyssaarnaajille ja jäsenille evankeliumin oppeja. Vanhin Gordon B. Hinckley ja hänen vaimonsa Marjorie Pay Hinckley olivat heidän mukanaan. Sisar Hinckley muisteli: “Oli mielenkiintoista nähdä, kuinka presidentti Lee lähti liikkeelle. Kun tapasimme lähetyssaarnaajia, se tapahtui tavallisesti aamulla kappelissa, joka oli täynnä paikallisia kokoaikaisia ja osa-aikaisia lähetyssaarnaajia. Kun hän seisoi heidän edessään puhuakseen heille, hän aloitti harvoin tervehdyksellä tai esittelysanoilla – sen sijaan hän avasi pyhät kirjoitukset ja aloitti saarnan. Hän kävi läpi pyhiä kirjoituksia sellaisella helppoudella, että joskus oli vaikeata tietää, milloin sanat olivat hänen omiaan ja milloin lainauksia. Erään sellaisen kokouksen jälkeen kysyin häneltä, kuinka hän oli opetellut ulkoa ne pyhien kirjoitusten kohdat. – – Hän ajatteli hetken ja sanoi sitten: ‘En ole varmaankaan koskaan tietoisesti opetellut ulkoa pyhien kirjoitusten kohtia. Luulenpa, että olen vain työstänyt niitä niin paljon, että niistä on tullut osa minua ja osa sanavarastoani.”’1

Harold B. Leen opetuksia

Miksi meidän pitäisi tutkia pyhiä kirjoituksia?

Aivan kuin vesi on ollut ja on tänäänkin edellytyksenä fyysiselle elämälle – –, samalla tavoin Herran Jeesuksen Kristuksen evankeliumi on edellytyksenä Jumalan lasten hengelliselle elämälle. Tuo analogia tulee esiin sanoissa, jotka Vapahtaja esitti kaivolla olevalle naiselle Samariassa: “ – – joka juo minun antamaani vettä, ei enää koskaan ole janoissaan. Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä.” (Joh. 4:14.)

Suuret hengellisen veden lähteet, joita sanotaan pyhiksi kirjoituksiksi, ovat tarjolla tänä päivänä, ja ne on säilytetty, jotta kaikki voisivat tulla niistä osallisiksi ja tulla hengellisesti ravituiksi, etteivät olisi janoissaan. Se, että näitä pyhiä kirjoituksia on pidetty hyvin tärkeinä, käy ilmi Vapahtajan sanoista: “Te kyllä tutkitte kirjoituksia, koska luulette niistä löytävänne ikuisen elämän – ja nehän juuri todistavat minusta” (Joh. 5:39) ja nefiläisten kokemuksesta, kun heidät lähetettiin takaisin hankkimaan vaskilevyt, jotka sisälsivät pyhät kirjoitukset, jotka olivat välttämättömiä ihmisten hyvinvoinnille. Noiden pyhien kirjoitusten käyttöön viitataan Nefin sanoissa: “sillä minä sovelsin kaikkia kirjoituksia meihin, jotta se, mitä luimme, olisi ollut meille hyödyksi ja opiksi.” (1. Ne. 19:23.) – – Kautta noiden sukupolvien Isältämme tulleita sanomia on varjeltu ja suojeltu huolellisesti, ja huomatkaa myös, että tänä päivänä pyhät kirjoitukset ovat puhtaimpia niiden lähteellä, aivan kuin vedet ovat puhtaimpia vuoristolähteellä; Jumalan puhtainta sanaa ja vähiten altista saastumiselle ovat ne sanat, jotka tulevat niiden elävien profeettojen suusta, jotka on asetettu johtamaan Israelia meidän päivinämme ja omana aikanamme.2

Meidän Isämme on antanut jokaisessa armotaloudessa innoituksensa kautta meille, omille lapsilleen, pyhät kirjoitukset tehdäkseen meistä viisaita kiusausten voittamisessa uskomalla Häneen. Nämä pyhät kirjoitukset ovat hyödyllisiä opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi Jumalan tahdon mukaiseen elämään. Näin Jumalan ihmisestä tulee täydellinen ja kaikkeen hyvään kykenevä. (ks. 2. Tim. 3:16–17.) Pyhät kirjoitukset ovat niin tärkeitä Isän pelastussuunnitelmassa, että on kirjoitettu muistiin tapahtumia, joissa Jumala on käskenyt surmaamaan, jotta saataisiin haltuun kallisarvoiset kirjoitukset, joita ilman Hänen lapsensa kompastelisivat ja sokaistuisivat maailman pimeydessä [ks. 1. Ne. 4:13].3

Viime aikoina olemme olleet taipuvaisia keskittymään lukemisessamme pyhien kirjoitusten selityksiin. Mutta ei ole mitään niin tärkeätä kuin noiden pyhien kirjoitusten ottaminen omiin käsiin ja niiden lukeminen. – – Kun luen suoraan pyhistä kirjoituksista, siinä on jotain sähköistävämpää, hengellisempää, jotakin hyvin merkityksellistä. – – Ei ole mitään niin tärkeätä, niin välttämätöntä tänä päivänä kuin juurruttaa lapsiinne rakkaus pyhiä kirjoituksia kohtaan.4

Mestari neuvoi meitä tutkimaan pyhiä kirjoituksia, sillä niistä löytäisimme tien iankaikkiseen elämään, koska ne todistavat siitä, kuinka ihmisen on kuljettava saavuttaakseen iankaikkisen elämän Hänen luonaan ja Isän luona, joka on lähettänyt Hänet (ks. Joh. 5:30).5

Kuinka Mormonin Kirjan tutkiminen auttaa meitä kehittämään hengellisyyttämme ja pitämään sitä yllä?

Minusta on aina tuntunut siltä, että profeetta Joseph Smithin veljilleen antamat neuvot siitä, kuinka tärkeä Mormonin Kirja on, merkitsevät enemmän kuin mitä monet meistä ajattelevat. Hän sanoi: “Minä sanoin veljille, että Mormonin Kirja on virheettömin kirja maan päällä ja meidän uskontomme lakikivi, ja pitämällä sen käskyt ihminen pääsee lähemmäksi Jumalaa kuin minkään muun kirjan avulla” (History of the Church, osa 4, s. 461; ks. myös Profeetta Joseph Smithin opetuksia, toim. Joseph Fielding Smith, 1985, s. 192).

Minulle tämä ei merkitse vain sitä, että näissä pyhissä kirjoituksissa meille on esitetty tarkkoja evankeliumin totuuksia, vaan myös sitä, että tämän toisen todistuksen kautta saamme tietää varmemmin muinaisten profeettojen opetusten merkityksistä ja – todellakin – Mestarista ja Hänen opetuslapsistaan heidän eläessään ja opettaessaan ihmisten joukossa.6

Jos joku haluaa päästä lähemmäksi Jumalaa, hän voi tehdä sen lukemalla Mormonin Kirjaa.7

Ette voi paremmin lisätä hengellisiä halujanne ja pitää yllä hengellisyyttänne kuin lukemalla ja lukemalla yhä uudestaan joka vuosi Mormonin Kirjassa opetettuja kallisarvoisia asioita. Enkeli Moronin kautta meille annettiin evankeliumin täyteys. Presidentti German E. Ellsworth, joka lausui todistuksensa temppelissä kaikille muille lähetysjohtajille, on kertonut meille tämän tarinan. Hän sanoi, että vuosia sitten, kun hän johti pohjoisten osavaltioiden lähetyskenttää, hän näki unen tai näyn, jossa hän kävi Kumorankukkulalla ja täyttyi ajatuksilla tuolla pyhällä paikalla tapahtuneista asioista. Hän sai päivänselvän haasteen: “Saarnaa maailmalle Mormonin Kirjaa. Se johdattaa maailman Kristuksen luo.”8

Jos haluatte vahvistaa oppilaita – – luopumuksen opetuksia vastaan, niin kutsuttuja oppineita arvostelijoita vastaan, jotka asettavat kyseenalaiseksi heidän uskonsa Raamattuun, antakaa heille perusteellinen ymmärrys Mormonin Kirjan opetuksista. Kerratkaa sitä yhä uudestaan.

Kuinka kauan aikaa siitä on kun viimeksi luitte Mormonin Kirjan? Hämmästelin vähän aikaa sitten kahden sellaisen miehen haastattelua, jotka olivat olleet vuosia sitten seminaariohjelmassamme ja jotka olivat menneet muihin opetustehtäviin ja suorittaneet loppututkintonsa. He ovat loitonneet evankeliumin totuuksista ja asettavat nyt kirkon opetukset kyseenalaisiksi ja riitelevät niistä yrittäen tuhota ja arvostella niitä.

Olen puhunut kummankin kanssa, ja kun kysyin heiltä Mormonin Kirjan lukemisesta, toinen heistä sanoi minulle: “En ole lukenut Mormonin Kirjasta mitään neljääntoista vuoteen.”

Toinen sanoi: “En muista, milloin olisin viimeksi lukenut mitään Mormonin Kirjasta.” Samoin käy kaikille meistä, jos emme jatka itsemme kyllästämistä opetuksilla tästä kaikkein kallisarvoisimmasta kirjasta, jonka Herra on antanut meille tarkoituksella – eli korjatakseen kaikki nämä virheet ja eripuraisuudet meidän aikanamme aivan kuin Hän lupasi tehdä muina aikoina.9

Keskustelin erään tunnetun valtionyliopistossamme toimivan miehen kanssa. – – Vaikka hän oli kirkon jäsen, hän oli salakavalasti nostattanut ja suurennellut epäilyksen aiheita, tarkoituksenaan tuhota näiden nuorten usko. Hän sanoi: “Veli Lee, tällä lukukaudella en ole kuitenkaan tehnyt niin.”

Kun kysyin: “Mikä sinut muutti?” hän teki mielenkiintoisen tunnustuksen:

“En ollut vilkaissutkaan Mormonin Kirjaan kahteenkymmeneen vuoteen, mutta sain kirkossa erään tehtävän. Tuo tehtävä sai minut tutkimaan Mormonin Kirjaa ja evankeliumia, ja olen liittynyt kirkkoon yhä uudestaan viime kuukausien aikana. Nyt kun opiskelijat tulevat luokseni hämmentyneinä filosofian opetuksista, sanon heille kahden kesken: ‘Älä anna sen hämmentää itseäsi. Sinä ja minä tiedämme, että evankeliumi on totta ja että kirkko on oikeassa.’”10

Millä tavoin pyhät kirjoitukset esittävät totuuden mittapuun?

Viime vuosina on tullut esille kasvatuksellisia teorioita ja filosofioita, jotka ovat asettaneet kyseenalaisiksi kaikki vanhat uskonnon, moraalin ja perhesuhteiden mittapuut. Nykyaikaiset kuvainkaatajat ovat tehneet työtään – – tuhotakseen uskon vanhoihin ja luotettuihin pyhien kirjoitusten arvovaltaisiin opetuksiin, [korvatakseen ne] hengettömillä, ihmisen keksimillä eettisillä opeilla, jotka muuttuvat ajan ja paikan mukaan.11

Olen sitä mieltä, että meidän pitää opettaa ihmisiä löytämään vastaukset pyhistä kirjoituksista. Kunpa jokainen meistä olisi tarpeeksi viisas sanoakseen, ettemme voi vastata mihinkään kysymykseen ellemme löydä opillista vastausta pyhistä kirjoituksista! Ja jos kuulemme jonkun opettavan jotakin, mikä on vastoin sitä, mikä on pyhissä kirjoituksissa, jokainen meistä voi tietää ovatko sanotut asiat vääriä – se on niin yksinkertaista. Mutta on valitettavaa, että niin monet meistä eivät lue pyhiä kirjoituksia. Emme tiedä, mitä ne sisältävät, ja sen tähden spekuloimme asioista, jotka meidän olisi pitänyt löytää pyhistä kirjoituksista. Luulenpa, että siinä piilee yksi tämän ajan suurimmista vaaroista.

Kun tapaan lähetyssaarnaajiamme ja he kysyvät temppeliin liittyvistä asioista, sanon heille samalla kun lopetan keskustelun: “En tohdi vastata yhteenkään kysymykseenne, ellen löydä vastausta ohjekirjoista tai kirkon presidenttien aidoista julistuksista.”

Herra on antanut meille ohjekirjat, joiden avulla meidän tulisi erottaa toisistaan totuus ja valheellisuus. Kuunnelkaamme kaikki Hänen sanojaan: “Ota se, minkä olet saanut, mikä on annettu sinulle laiksi kirjoituksissani, olemaan minun lakinani kirkkoni hallitsemiseksi” (LK 42:59).12

On aina houkuttelevaa mennä yli sen, mitä Herra on ilmoittanut, ja yrittää käyttää mielikuvitusta joissakin tapauksissa, jotta voisi spekuloida näihin opetuksiin liittyvistä asioista. Toivon, että muistaisitte tämän. Älkää ylittäkö sitä, minkä Herra on ilmoittanut. Jos ette tiedä, sanokaa, ettette tiedä, mutta älkää sanoko, ettette tiedä, kun teidän pitäisi tietää, koska teidän pitäisi olla pyhien kirjoitusten opiskelijoita. Mikäli mahdollista, kysymyksiin Jeesuksen Kristuksen evankeliumin opetuksista tulisi löytää vastaukset pyhistä kirjoituksista.13

Meillä on sellaista, mitä millään muulla kirkolla ei ole: neljä suurenmoista kirjaa, joiden totuus, jos me luemme ne kaikki, on niin selkeä, ettei meidän tarvitse erehtyä. Kun me esimerkiksi haluamme tietää tulkinnan vertauksesta lusteesta sillä tavoin kuin Herra sen tarkoitti, meidän ei tarvitse muuta kuin lukea ilmoitus, joka tunnetaan Opin ja Liittojen Kirjan lukuna 86, ja meillä on edessämme Herran tulkinta. Jos haluamme tietää jotakin, mikä liittyy vuorisaarnan tai Herran rukouksen opetuksiin, voimme lukea oikeamman version Kolmannen Nefin kirjasta. Monet käsitteet, jotka jäisivät muuten hämäriksi, tulevat selväksi ja varmaksi mielessämme.14

Miksi meidän pitäisi käyttää pyhiä kirjoituksia opettaessamme evankeliumia?

Hänen lapsiaan opettavien tehtävänä on opettaa evankeliumin periaatteita. Meitä ei ole asetettu tehtäväämme opettamaan käsityksiä tai arvauksia totuudesta. Meitä ei ole asetettu tehtäväämme opettamaan maailman filosofioita ja tieteitä. Meidät on asetettu tehtäväämme opettamaan evankeliumin periaatteita siten kuin ne on esitetty neljässä ohjekirjassa, jotka ovat Raamattu, Mormonin Kirja, Opin ja Liittojen Kirja sekä Kallisarvoinen Helmi.

Jos rajaudumme siihen, meillä on etuoikeus tietää nuo totuudet ja saada maailman tuntemien pyhien kirjoitusten täydellisin kaanon. Vain kirkon jäsenillä on tuo suuri etuoikeus.15

Olemme vakuuttuneita siitä, että jäsenemme halajavat evankeliumia, puhtaana, täynnä totuuksia ja oivalluksia. – – Älkäämme erehtykö ikävystyttämään [jäseniämme] – – kodeissamme tai kirkon luokissa antamalla heille evankeliumia laimennettuna, kun he joisivat janoten elävien vesien kaivosta! – – Jotkut näyttävät unohtavan, että voimakkaimmat aseet, mitä Herra on antanut meille kaikkea pahuutta vastaan, ovat Hänen omien julistustensa mukaan pyhistä kirjoituksista löytyvät pelastuksen yksinkertaiset, selvät opit. Olemme järkyttyneitä kuullessamme, että jotkut veljistämme niin kutsutuissa sivistyneissä yhteisöissä – – ovat hylänneet ehdotetut oppikurssit ja valinneet tilalle erinäisiä tieteellisiä tutkimuksia aiheista, joilla ei ole juuri mitään tekemistä perustavanlaatuisten evankeliumin totuuksien kanssa.16

Kaiken, mitä me opetamme tässä kirkossa, tulisi perustua pyhiin kirjoituksiin. – – Meidän tulisi valita tekstimme pyhistä kirjoituksista, ja milloin tahansa teillä on esimerkki pyhistä kirjoituksista tai ilmoitus Mormonin Kirjasta, käyttäkää sitä – älkääkä etsikö muista lähteistä, jos löydätte sen näistä kirjoista. Kutsumme niitä kirkon ohjekirjoiksi, koska ne ovat meille ohjeena ja mittapuuna. Jos haluatte mitata totuutta, mitatkaa sitä kirkon neljän ohjekirjan mukaan. – – Jos sitä ei ole ohjekirjoissa, voitte hyvin olettaa sen olevan spekulaatiota. Se on toisin sanoen jonkun henkilökohtainen mielipide; ja jos se on vastoin sitä, mikä on pyhissä kirjoituksissa, saatte tietää samalla tavalla, että se ei ole totta. Tämä on mittapuu, jonka avulla mittaatte kaikkea totuutta. Mutta jos ette tunne mittapuita, teillä ei ole kunnollista mittaa totuudelle.17

Ajattelen aikaa – – lapsena Alkeisyhdistyksessä, jolloin minulle opetettiin pyhiä kirjoituksia. – – Muistakaa, että usko syntyy Kristuksen sanan kuulemisesta, kuten Paavali sanoi [ks. Room. 10:17]. – – Alkeisyhdistyksen luokassani minulla oli suurenmoinen opettaja – ei suurenmoinen siinä mielessä, että tuo sisar olisi käynyt kouluja ja saanut hienoja oppiarvoja opettamisen alalla, pedagogiikassa, vaan siksi, että hänellä oli tietty tapa uskoa – – että rakentaakseen meidän uskoamme hänen täytyi opettaa meille pyhiä kirjoituksia.18

Kasvaako todistuksemme ja hengellisyytemme tutkimalla ahkerasti pyhiä kirjoituksia?

Vahvistatteko te jatkuvasti todistustanne tutkimalla ahkerasti pyhiä kirjoituksia? Onko teillä tapana lukea pyhiä kirjoituksia päivittäin? Jos emme lue pyhiä kirjoituksia päivittäin, todistuksemme heikkenee, hengellisyytemme ei syvene. Meidän täytyy tutkia pyhiä kirjoituksia ja tehdä siitä päivittäinen tapa.19

Evankeliumin tutkiminen on tapa, jolla vahvistatte hengellisyyttä.20

Pyrkikää kodeissanne käyttämään joka päivä vähän aikaa hiljaiseen hetkeen, mietiskelyä varten, ja opettakaa muitakin tekemään niin. Tutkikaa pyhiä kirjoituksia ainakin puolen tunnin ajan joka päivä. Aikaisina aamuhetkinä tai myöhään illalla, miten se parhaiten sopii aikatauluunne, sallikaa itsellenne tunti rukouksentäyteiseen mietiskelyyn, jolloin voitte olla sopusoinnussa Jumalan kanssa ja keskustella Hänen kanssaan ongelmista, jotka ovat liian suuria ihmisymmärrykselle, liian vaativia ihmisvoimille.21

Älkäämme antako yhdenkään päivän kulua ilman, että lukisimme näitä pyhiä kirjoja. Mutta ei riitä, että vain opimme Hänen elämästään ja teoistaan tutkimalla. Mestari vastasi kysymykseen siitä, kuinka voi tuntea Hänet ja Hänen oppinsa: “Joka tahtoo noudattaa hänen tahtoaan, pääsee kyllä selville siitä” (Joh. 7:17). Pitäisittekö sellaista ihmistä luonnontieteiden asiantuntijana, joka ei ole koskaan tehnyt laboratoriokokeita? Kiinnittäisittekö paljon huomiota sellaisen musiikkiarvostelijan sanoihin, joka ei tunne musiikkia, tai taidearvostelijan, joka ei osaa maalata? Aivan samoin jonkun teidän kaltaisenne, joka haluaisi “tuntea Jumalan”, on tehtävä Hänen tahtonsa mukaan ja pidettävä Hänen käskynsä ja noudatettava Jeesuksen esimerkin mukaisia hyveitä.22

Me olemme Herran palveluksessa. Meillä on oikeus hengelliseen johdatukseen, jos elämme kelvollisina. Jumala suokoon, että voimme elää ja tutkia pyhiä kirjoituksia niin, että siitä tulee päivittäinen tapa, ettemme epäonnistu korkeissa tehtävissämme, joihin meidät on kutsuttu Isämme valtakunnassa.23

Opiskelu- ja keskusteluehdotuksia

  • Millä tavoin pyhät kirjoitukset ovat yhtä välttämättömiä hengelliselle elämällemme kuin vesi on fyysiselle elämälle? Kuinka pyhien kirjoitusten tutkiminen auttaa meitä voittamaan kiusaukset?

  • Millä tavoin Mormonin Kirja johdattaa meidät Jeesuksen Kristuksen luo? Kuinka Mormonin Kirja auttaa meitä erottamaan totuuden erheestä? Kuinka se, että olette tutkineet Mormonin Kirjaa, on vaikuttanut elämäänne?

  • Mitä kokemuksia teillä on ollut siitä, että olette löytäneet pyhistä kirjoituksista vastauksia kysymyksiinne?

  • Miksi on tärkeätä nojautua opettaessamme pyhiin kirjoituksiin ja profeettojen opetuksiin?

  • Oletteko kyenneet tekemään pyhien kirjoitusten tutkimisesta tärkeän osan elämäänne? Kuinka olette kyenneet kannustamaan lapsianne tai muita perheenjäseniä tutkimaan pyhiä kirjoituksia?

  • Kuinka pyhien kirjoitusten tutkiminen lisää kykyämme toimia “korkeissa tehtävissämme, joihin meidät on kutsuttu Isämme valtakunnassa”?

Lähteet

  1. Glimpses into the Life and Heart of Marjorie Pay Hinckley, toim. Virginia H. Pearce, 1999, s. 21.

  2. Julkaisussa Conference Report, lokakuu 1943, s. 101.

  3. Stand Ye in Holy Places, 1974, s. 370.

  4. The Teachings of Harold B. Lee, toim. Clyde J. Williams, 1996, s. 152–153.

  5. The Teachings of Harold B. Lee, s. 150.

  6. The Teachings of Harold B. Lee, s. 154.

  7. The Teachings of Harold B. Lee, s. 155.

  8. “Restoration of the Gospel”, 1954, Historiaosaston arkisto, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko, s. 19–20.

  9. The Teachings of Harold B. Lee, s. 157.

  10. Ye Are the Light of the World, 1974, s. 105.

  11. Decisions for Successful Living, 1973, s. 11.

  12. The Teachings of Harold B. Lee, s. 153.

  13. The Teachings of Harold B. Lee, s. 154.

  14. Ye Are the Light of the World, s. 109.

  15. Ye Are the Light of the World, s. 96.

  16. The Teachings of Harold B. Lee, s. 450–451.

  17. The Teachings of Harold B. Lee, s. 148–149.

  18. “How Primary Teachers Can Strengthen Their Testimonies”, puhe 47. vuosittaisessa Alkeisyhdistyksen konferenssissa 3. huhtikuuta 1953, Historiaosaston arkisto, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko, s. 9.

  19. Alue-edustajien seminaari 12. joulukuuta 1970, Historiaosaston arkisto, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko, s. 10.

  20. Kalifornian eteläisen alueen huoltotyö- maatilan vihkiminen 6. heinäkuuta 1950, Historiaosaston arkisto, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko.

  21. The Teachings of Harold B. Lee, s. 152.

  22. The Teachings of Harold B. Lee, s. 150.

  23. The Teachings of Harold B. Lee, s. 152.