Luku 4

Pyhän Hengen voiman vahvistamia

”Päättäkää elää nöyrästi ja sellaisella tavalla, että teillä on aina Herran Henki ystävänänne.”

Lorenzo Snow’n elämänvaiheita

Ensimmäisessä yleiskonferenssipuheessaan kirkon presidenttinä Lorenzo Snow opetti: ”Me olemme riippuvaisia Herran Hengestä, jotta se auttaisi meitä ja ilmoittaisi meille aika ajoin, mitä meidän on saatava aikaan niissä erityisissä olosuhteissa, joihin saatamme joutua.”¹ Presidentti Snow ei ehkä olisi ollut elossa esittämässä tuota ajatusta, ellei kaksi hänen ystäväänsä olisi turvautunut Herran Henkeen erityisissä olosuhteissa 34 vuotta aiemmin.

Vuonna 1864 vanhimmat Lorenzo Snow ja Ezra T. Benson kahdentoista apostolin koorumista lähtivät lähetystyöhön Havaijin saarille. Heidän mukanaan oli kolme muuta lähetyssaarnaajaa: vanhimmat Joseph F. Smith, William Cluff ja Alma L. Smith. Kun heidän laivansa ankkuroitui Mauin saaren rannikolle, kaikki muut paitsi Joseph F. Smith siirtyivät veneeseen mennäkseen rantaan. Heidän lähestyessään saarta nousi korkea aallokko, minkä vuoksi perämies menetti veneen hallinnan. Vene kaatui, ja kaikki siinä olleet paiskautuivat veteen. Pian kaikki muut tulivat pintaan paitsi vanhin Snow. Joukko saarelaisia kiiruhti apuun ja vei William Cluffin ja Alma L. Smithin pelastusveneessä etsimään ystäväänsä. Vanhin Cluff on kertonut:

”Ensimmäisenä näin veli Snow’sta hänen hiuksensa, jotka kelluivat veden pinnalla kumollaan olevan veneen toisen pään lähettyvillä. Heti kun saimme hänet veneeseemme, käskimme venemiesten soutaa rantaan mahdollisimman nopeasti. Hänen ruumiinsa oli jäykkä ja elämä ilmeisesti sammunut.

Veli A. L. Smith ja minä istuimme vierekkäin. Laskimme veli Snow’n poikittain syliimme ja matkalla rantaan annoimme hänelle vähin äänin siunauksen ja pyysimme Herraa säästämään hänen henkensä, että hän voisi palata perheensä luo kotiin.

Päästyämme rantaan kannoimme hänet vähän matkan päähän muutamien suurten tynnyrien luo, joita oli hiekkarannalla. Laskimme hänet kasvot alassuin yhdelle niistä ja vieritimme häntä edestakaisin, kunnes onnistuimme saamaan hänen nielemänsä veden hänestä ulos. – –

Elvytettyämme häntä jonkin aikaa ilman mitään merkkejä henkiin virkoamisesta sivustakatsojat sanoivat, ettei hänen hyväkseen voinut tehdä enää enempää. Mutta me emme halunneet antaa periksi vaan rukoilimme yhä ja jatkoimme elvytystä vakuuttuneina siitä, että Herra kuulisi rukouksemme ja vastaisi niihin.

Viimein saimme ajatuksen asettaa suumme hänen suulleen ja yrittää täyttää hänen keuhkonsa, vuoroin puhaltamalla ilmaa sisään ja vuoroin antamalla sen poistua, jäljitellen mahdollisimman pitkälle luonnollista hengitystä. Tätä me jatkoimme, kunnes onnistuimme täyttämään hänen keuhkonsa ilmalla. Vähän ajan päästä huomasimme hyvin heikkoja merkkejä virkoamisesta. Hienoinen värähdys silmissä, jotka olivat siihen saakka olleet auki ja elottoman kaltaiset, ja hyvin vähäinen äännähdys kurkussa olivat ensimmäiset merkit elinvoiman palaamisesta. Ne kävivät yhä selvemmin havaittaviksi, kunnes hän palasi täysin tajuihinsa.”

Muistellessaan tätä kokemusta vanhin William Cluff tiesi, miksi hän ja vanhin Alma L. Smith kykenivät pelastamaan vanhin Snow’n hengen. ”Emme tehneet ainoastaan sitä, mitä sellaisissa tilanteissa oli tapana, vaan myös sen, mihin Henki tuntui meitä kehottavan.”² (Katso ehdotus 1 sivulla 82.)

Lorenzo Snow’n opetuksia

Pyhän Hengen lahjan avulla meidät johdatetaan kaikkeen totuuteen ja meitä vahvistetaan uskossamme.

On eräs tietty siunaus, joka liittyy vain kuuliaisuuteen evankeliumille, ja se [on] Pyhän Hengen lahja. – – Vapahtaja, joka epäilemättä tunsi parhaiten, mikä tämä lahja on ja millainen se on, sanoi, että se johtaisi ne, jotka saavat sen, kaikkeen totuuteen ja näyttäisi heille tulevia asioita [ks. Joh. 16:13]. Se olisi enemmän kuin se Henki, joka lähtee Jumalan luota täyttäen avaruuden valtavuuden ja valaisten jokaisen ihmisen, joka tulee maailmaan [ks. OL 84:46]. Pyhän Hengen lahja johdattaisi kaikkeen totuuteen ja näyttäisi tulevia asioita.

Sen vaikutuksista puhuessaan myös apostoli [Paavali] sanoo: ”Henki annetaan itse kullekin yhteiseksi hyödyksi. Yhdelle Henki suo uskon.” [Ks. 1. Kor. 12:7, 9.] Ei tavallista, tavanomaista uskoa, jota jotkut ihmiset nykyään väittävät omaavansa, vaan uskon, jonka avulla ihmiset kestivät sen, että heidät heitettiin leijonien luoliin ja tulisiin uuneihin ja alistettiin kaikenlaisiin kärsimyksiin. Juuri tällaisen uskon Pyhä Henki soi, ja sen avulla ihmiset pystyivät kestämään kaikkien vaikeuksien keskellä, uhmaamaan kaikkea vastustusta ja antamaan henkensä, jos tarpeen, sen asian puolesta, jolle he olivat omistautuneet. Tässä uskossa oli Kaikkivaltiaan innoittavaa voimaa, jota Herra antoi Pyhän Hengen avulla ja jota mikään muu periaate ei voinut välittää. Yhdelle annettiin uskoa, toiselle tietoa [ks. 1. Kor. 12:8], ei sellaista, jota saadaan vain lukemalla kirjoja, vaan tietoa Kaikkivaltiaalta. He noudattivat itseään innoittavaa periaatetta, joka oli käsin kosketeltava ja antoi heille tietoa asiasta, jolle he olivat omistautuneet. He tiesivät Jumalan ilmoituksen avulla, että asia, jolle he olivat kuuliaisia, oli totta. Se oli ilmoitettu heille tavalla, jota he eivät voineet kieltää, ja he tiesivät sen itse. Siten heidän perustuksensa oli – – ilmoituksen kalliolla.³

Saarnatessaan kansalle Pietari sanoi: ”Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen. Teitä tämä lupaus tarkoittaa, teitä ja teidän lapsianne, ja myös kaikkia niitä, jotka ovat etäällä – keitä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu.” [Ap. t. 2:38–39.] Tämä Pyhän Hengen lahja on erilainen periaate kuin mikään niistä, joiden näemme ilmenevän lahkojen maailmassa. Se on älyn ja ilmoituksen periaate. Se on periaate, joka tuo esiin menneitä, nykyisiä ja tulevia asioita, ja nämä Pyhän Hengen suomat lahjat on määrä saada kuuliaisuudesta evankeliumin vaatimuksille, kuten niitä julistettiin noina aikoina ja kuten Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon vanhimmat julistavat niitä näinä aikoina. Tälle kalliolle heidän uskonsa tulee perustua. Tästä lähteestä heidän tulee saada tietoa opista, jota he ovat kannattaneet, ja Vapahtaja sanoo meille, etteivät ”helvetin portit voita heitä” [ks. 3. Nefi 11:39]. – –

Perustus, jolle Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko on rakennettu, on ilmoituksen kallio – kallio, jolle Jeesus sanoi rakentavansa kirkkonsa, eivätkä tuonelan portit sitä voittaisi [ks. Matt. 16:17–18]. Emme ole saaneet tätä tietoa lihan ja veren kautta, emme ole saaneet tätä todistusta ihmiseltä, emme ole saaneet sitä lukemalla Raamattua – – tai Mormonin kirjaa, vaan olemme saaneet sen Pyhän Hengen vaikutuksesta, joka opettaa sitä, mikä on Jumalasta – menneitä, nykyisiä ja tulevia asioita – ja joka tekee meille selkeäksi sen, mikä on Jumalasta. Ette voi viedä meiltä tätä tietoa vangitsemisella tai minkään kaltaisella vainoamisella. Me pysymme sille uskollisina kuolemaan saakka.⁴ (Katso ehdotus 2 sivulla 82.)

Jokainen myöhempien aikojen pyhä voi saada Pyhästä Hengestä ystävän, joka antaa neuvoja.

On olemassa tapa, jolla ihmiset voivat pitää omantuntonsa puhtaana Jumalan ja ihmisten edessä, ja se on, että he säilyttävät itsessään Jumalan Hengen, joka on ilmoituksen henki jokaiselle miehelle ja naiselle. Se ilmoittaa heille yksinkertaisimmissakin asioissa, mitä heidän pitää tehdä, antamalla heille ehdotuksia. Meidän pitäisi pyrkiä oppimaan, millainen tämä Henki on, jotta voimme ymmärtää sen ehdotuksia, ja silloin kykenemme aina tekemään oikein. Se on jokaisen myöhempien aikojen pyhän suuri etuoikeus. Me tiedämme, että meillä on oikeus saada Hengen ilmoituksia jokaisena elämämme päivänä.

Luokseni tulee hyvin huolestuneita ihmisiä saamaan neuvoja asiassa jos toisessakin. Heidän ei tarvitse aina tulla minun luokseni (joissakin tilanteissa se olisi tietenkin erittäin asianmukaista), sillä heissä on Henki hyvän aikaansaamiseksi ja Jumalan tarkoitusten toteuttamiseksi. – – Heidän ei ole tarpeen aina tulla kirkon presidentin tai kahdentoista tai Israelin vanhimpien luo saamaan neuvoja. He voivat saada niitä itse siltä ystävältä, joka tietää täsmälleen, mitä sanoa heille. Siitä ajasta lähtien, kun otamme vastaan evankeliumin, astumme kasteen vesiin ja saamme sen jälkeen kätten päällepanemisella Pyhän Hengen lahjan, meillä on ystävä, ellemme aja Häntä pois luotamme tekemällä väärin. Tuo ystävä on Pyhä Henki, joka on osallisena siinä, mikä on Jumalasta, ja näyttää sen meille. Tämän hienon keinon Herra on antanut meille, jotta tuntisimme valon emmekä rämpisi jatkuvasti pimeässä.⁵ (Katso ehdotus 5 sivulla 82.)

Pyhä Henki voi tuoda meille onnea ja mielenrauhaa.

Herra on istuttanut rintaamme tiettyjä luontaisia haluja ja tunteita, ja niin on kaikkien ihmisten, koko ihmiskunnan laita. Meidän olemukseemme on sijoitettu ja punottu tietynlaisia haluja ja kykyjä nauttia, tiettyihin asioihin kohdistuvia luontaisia haluja, joiden tarkoituksena on edistää rauhaamme ja hyvinvointiamme ja jotka vastaavat tunteitamme ja edistävät onneamme. Mutta kuinka tyydyttää nuo kyvyt ja halut, joita maailma ei tunne tai ymmärrä? Herra on kuitenkin nähnyt hyväksi antaa meille reitin ja keinon, jonka avulla voimme ymmärtää nuo asiat olemalla uskollisia ja vaeltamalla Pyhän Hengen valossa ja ottamalla vastaan totuutta.⁶

Myöhempien aikojen pyhillä on etuoikeus elää evankeliumin mukaan sillä tavalla, että he tuntevat Jumalan hyväksyvän heidät. Tietenkin teemme joskus asioita, joita häpeämme, kun alamme miettiä niitä, mutta me teemme niistä parannuksen sydämessämme ja päätämme olla enää tekemättä niitä. Muuta ei Herra meiltä pyydä, ja miehet ja naiset, jotka elävät niin, elävät joutumatta tuomion alaisiksi. He kokevat Pyhän Hengen tuomaa vanhurskautta ja iloa.⁷

Jos me pidämme Hengen valon sisimmässämme, me voimme vaeltaa evankeliumissa niin, että voimme nauttia runsaasti rauhasta ja onnesta tässä maailmassa. Ja kun kuljemme eteenpäin pyrkien rauhaan ja onneen, jotka odottavat matkan päässä polullamme, meillä on mielenrauhaa, josta voivat nauttia vain ne, jotka ovat täynnä Pyhää Henkeä.⁸ (Katso ehdotus 3 sivulla 82.)

Me tarvitsemme Pyhän Hengen apua, kun kestämme koettelemuksia, täytämme velvollisuutemme ja valmistaudumme selestiseen kirkkauteen.

On monia tärkeitä asioita, joita meiltä vaaditaan, ja monia asioita, joita pystymme tekemään, kun apunamme on Herran Henki, vaikka niiden toteuttaminen voi toisinaan vaikuttaa miltei mahdottomalta.⁹

Haluan muistuttaa veljilleni ja sisarilleni – –, että tietomme ja älymme suhteen me olemme riippuvaisia Jumalan Hengestä. Jos vaalimme sitä asianmukaisesti, se voi olla meissä innoituksen henki, ilmoituksen henki, joka tekee selväksi ymmärryksellemme Jumalan mielen ja tahdon opettaen velvollisuuksiamme ja tehtäviämme ja sitä, mitä meiltä vaaditaan. – – Me tarvitsemme apua. Olemme taipuvaisia tekemään sitä, mikä johtaa meidät vaikeuksiin ja pimeyteen, ja sitä, mikä ei yleensä ole hyväksemme, mutta tuon Lohduttajan avulla, jonka Herra on luvannut pyhilleen – jos kuuntelemme tarkoin sen kuiskauksia ja ymmärrämme sen kieltä – voimme välttyä monilta ongelmilta ja vakavilta vaikeuksilta.¹⁰

Olemme täysin riippuvaisia innoituksen hengestä, ja jos jossakin vaiheessa sen jälkeen, kun Aadam oli Eedenin puutarhassa, on ollut aikakausi, jolloin Jumalan Henkeä olisi tarvittu enemmän kuin nyt, niin minulla ei ole sellaisesta tietoa. Aikojen merkit sekä niiden tapahtumien nopea lähestyminen, jotka koettelevat myöhempien aikojen pyhien sydäntä ja heidän nuhteettomuuttaan, vaativat, että me tavoittelemme nyt vilpittömästi Jumalan Henkeä ja jumalallista apua, sillä sitä totisesti tarvitaan tapahtumissa, jotka nyt nopeasti lähestyvät. Me tiedämme, että olemme tarvinneet tätä apua menneinä vuosina. Voimme helposti nähdä, että ellei meillä olisi ollut Jumalan Henkeä ohjaamassa meitä läpi niiden monien tapahtumien, jotka olemme kokeneet, emme olisi voineet nauttia nykyisestä toivostamme saada korotus ja kirkkaus, ja olosuhteemme olisivat olleet paljon vähemmän suotuisat. Ja jos olemme tarvinneet Pyhää Henkeä menneinä vuosina, voimme todella ymmärtää, että Häntä tarvitaan tulevinakin vuosina.¹¹

Meidän pitäisi ymmärtää – ja oletan, että yleisesti ottaen me ymmärrämmekin – että sitä työtä, jonka olemme tulleet tekemään tässä elämässä, ei voi tehdä Jumalan kunniaksi tai omaksi tyydytykseksemme pelkästään oman luontaisen älymme turvin. Me olemme riippuvaisia Herran Hengen avusta saadaksemme aika ajoin ilmoitusta sen suhteen, mitä meidän on saatava aikaan niissä erityisissä olosuhteissa, joihin saatamme joutua.¹²

Olisi tosiaan kertakaikkisen typerää odottaa, että myöhempien aikojen pyhät näinä aikoina noudattavat selestistä lakia, Jumalasta lähtöisin olevaa lakia ja Hänen suunnitelmiaan kohottaa ihmiset luokseen, ellei heillä olisi tukenaan yliluonnollista [taivaallista] voimaa. Evankeliumi lupaa sen. Se lupaa Pyhän Hengen lahjan, joka on luonteeltaan jumalallinen ja jota millään muulla ihmisryhmällä ei ole ja joka Vapahtajan sanojen mukaan johdattaisi kaikkeen totuuteen ja innoittaisi niitä, joilla se on, ja antaisi heille tietoa Jeesuksesta, tietoa Isästä ja siitä, mikä liittyy selestiseen maailmaan. Se innoittaisi niitä, joilla se on, tiedolla tulevista asioista ja menneistä asioista sekä innoittaisi heitä siinä määrin, että he pääsisivät osallisiksi taivaallisista lahjoista – kielten ja profetian lahjasta ja käsien panemisesta sairaiden päälle, minkä ansiosta nämä paranisivat.

Niille, jotka ottavat vastaan tämän evankeliumin, luvataan näitä taivaallisia voimia ja lahjoja ja henkilökohtaista tietoa, etteivät he olisi vastaanottamansa uskonnon totuuden suhteen riippuvaisia kenestäkään ihmisestä tai ihmisryhmästä, vaan että he saisivat Isältä tiedon siitä, että tuo uskonto on tullut Häneltä, että tuo evankeliumi on tullut Häneltä ja että Hänen palvelijallaan on oikeus ja valtuus suorittaa nuo toimitukset, jottei mikään opin tuuli horjuttaisi heitä tai veisi heitä pois polulta, jota he ovat kulkeneet, jotta he olisivat valmiita kirkkauteen, joka tullaan ilmoittamaan, ja pääsisivät siitä osallisiksi, jotta he kestäisivät minkä tahansa koettelemuksen tai kärsimyksen pitäen sitä Jumalan heitä koskevana tahtona valmistamaan heitä täydellisemmin selestiseen kirkkauteen, jotta he vaeltaisivat pimeyden sijaan Jumalan valossa ja voimassa ja kohoaisivat maailman asioiden yläpuolelle ja olisivat ympärillään olevia asioita parempia, jotta he voisivat vaeltaa riippumattomina selestisen maailman alapuolella sekä Jumalan ja taivaan silmissä vapaina ihmisinä pyrkien kulkemaan sitä tietä, jonka Pyhä Henki heille osoittaa, sitä tietä, jolla he voivat ylentyä tiedossa ja voimassa, ja valmistautua siten saamaan kirkkauden, jonka Jumala haluaa heille antaa, ja saada sen korotetun aseman, johon Jumala on suunnitellut kohottaa heidät.¹³

Meidän tulee elää niin, että tiedämme Jumalan hyväksyvän elämämme suunnan. Meidän tulee ymmärtää Pyhän Hengen ääntä ja kuiskauksia. Sellaisena päivänä, kun pilvet eivät pimennä taivasta, me havaitsemme ympäröivät esineet, niiden kauneuden ja tarkoituksen. Samoin me olemme riippuvaisia siitä, että Jumalan Henki valaisee totuuden ja pelastuksen periaatteet. Yksikään myöhempien aikojen pyhäksi tunnustautuva ei voi mitenkään suuressa määrin päästä osalliseksi onnesta, ellei hän elä siten ja asettaudu näin jumalallisen johdatuksen alaiseksi.¹⁴ (Katso ehdotus 4 sivulla 82.)

Kun me elämme nöyrästi, Pyhä Henki auttaa meitä eteenpäin vievällä polullamme.

Päättäkää elää nöyrästi ja sellaisella tavalla, että teillä on aina Herran Henki ystävänänne antamassa teille aika ajoin ehdotuksia siten kuin on tarpeen niissä erityisissä olosuhteissa, joihin saatatte joutua. – –

En tiedä, kuinka paljon pidempään elän, enkä ole siitä huolissani. Toivon, että minulla on sitä nöyryyttä, sävyisyyttä ja yksinkertaisuutta, jota tarvitaan, jotta pääsee osalliseksi ilmoituksen hengestä, ja samaa tulee teidänkin toivoa omalla kohdallanne. Teidän etuoikeutenanne, jokaisen teistä, on saada riittävästi ilmoituksen henkeä tietääksenne täsmälleen, mitä teidän on asianmukaista tehdä. Teidän etuoikeutenanne on saada sitä aivan yhtä paljon kuin minun etuoikeutenani on tietää, mitä tehdä huomenna, kun huominen koittaa, kirkon parhaaksi yleensä.¹⁵

Meidän tulee mahdollisimman suuressa määrin unohtaa kaikki maailmalliset asiat, jotka murehduttavat ja painavat meitä, ja kiinnittää mielemme Herraan saaden riittävästi Hänen Pyhää Henkeään, jotta kykenisimme ottamaan vastaan sellaista tietoa ja sellaisia ehdotuksia, jotka auttavat meitä eteenpäin vievällä polullamme.¹⁶ (Katso ehdotus 5 alla.)

Opiskelu- ja opetusehdotuksia

Harkitse näitä ideoita, kun tutkit lukua tai valmistaudut opettamaan. Katso lisää apua sivuilta VII–IX.

Kun käyt läpi kertomusta, joka on sivuilla 73–75, ajattele tilanteita, jolloin sinua on siunattu, koska joku toinen on noudattanut Pyhän Hengen kehotuksia. Mieti myös tilanteita, jolloin itse olet noudattanut kehotusta auttaa jotakuta muuta.
Lue osio, joka alkaa sivulta 75. Mitä mielestäsi tarkoittaa se, että jonkun perustus on ”ilmoituksen kalliolla”? (Katso esimerkkejä sivuilta 75–77.) Kuinka henkilökohtainen ilmoitus antaa meille voimaa kestää ”kaikkien vaikeuksien keskellä” ja uhmata ”kaikkea vastustusta”?
Presidentti Snow sanoi, että Pyhä Henki voi auttaa meitä nauttimaan rauhasta ja onnesta tässä maailmassa (ks. s. 79). Milloin Pyhä Henki on auttanut sinua olemaan onnellinen ja tuntemaan rauhaa? Millä muilla tavoilla Pyhä Henki voi auttaa meitä? (Katso esimerkkejä sivuilta 79–82.)
Kun tutkit osiota, joka alkaa sivulta 79, mieti, kuinka olet oppinut tunnistamaan Pyhän Hengen kehotuksia. Kuinka voisit auttaa jotakuta perheenjäsentä tai ystävää oppimaan, miten tunnistaa Hengen kehotukset?
Tässä luvussa on kaksi viittausta Pyhään Henkeen ystävänä (s. 78 ja 81). Mistähän syystä me tarvitsemme nöyryyttä ja vaatimattomuutta, jotta Pyhä Henki olisi ystävämme?

Aiheeseen liittyviä pyhien kirjoitusten kohtia: Luuk. 12:12; Joh. 14:26–27; Room. 14:17; 1. Kor. 12:4–11; Gal. 5:22–25; 1. Nefi 10:17–19; 2. Nefi 32:5

Opetusvihje: ”Käytä keskustelun herättämiseen kussakin luvussa olevia kysymyksiä. – – Voit myös kehitellä omia kysymyksiä pitäen mielessäsi erityisesti ne, joita opetat.” (S. VIII tässä kirjassa.)

Varhaista lähetystyötä Havaijin saarilla.

Kun vanhin Lorenzo Snow palveli lähetystyössä Havaijin saarilla, hänen tovereidensa antama innoitettu apu pelasti hänen henkensä.

”Meillä on oikeus saada Hengen ilmoituksia jokaisena elämämme päivänä.”