Luku 19

Elävän profeetan seuraaminen

Kun me noudatamme elävälle profeetalle ilmoitettua Herran sanaa, me saamme turvaa ja onnea tässä maailmassa ja korotuksen tulevassa maailmassa.

Wilford Woodruffin elämänvaiheita

Eräänä iltana kotona ollessaan vanhin Wilford Woodruff sai tie-don, että presidentti Brigham Young halusi tavata hänet kirkon historioitsijan toimistossa. Saatuaan tämän pyynnön kirkon presidentiltä vanhin Woodruff lähti ”heti toimistoon”,¹ jossa hän palveli silloin kirkon apulaishistorioitsijana. Hän merkitsi myöhemmin päiväkirjaansa:

”Presidentti Young kysyi minulta tullessani sisään: ’Onko sinulla [hevos]valjakko?’ Vastasin hänelle, että oli minulla pari pientä ponia. Hän kysyi, voisinko luopua niistä. Epäröin hetken ja vastasin: ’Kyllä, voin tehdä, mitä tahansa tahdotaan.’ Sitten hän sanoi: ’Minulla on hyvä hevospari, jonka haluan antaa sinulle tehdessäsi työtä täällä.’ Yllätyin melko lailla. Se oli minusta hyvin odottamatonta. Otin hevoset vastaan ja olin kiitollinen, vaikka ehkä en sanonut sitä silloin.”²

Suostuessaan luopumaan poneistaan vanhin Woodruff päätti vain noudattaa presidentti Youngin ohjeita. Hän ei odottanut palkintoa teostaan. Hän tiesi kuitenkin siunauksista, jotka tulevat elävän profeetan seuraamisesta. Muutamaa kuukautta aiemmin hän oli julistanut: ”Herra avaa veli Brighamin mielen ja johtaa häntä monissa periaatteissa, jotka liittyvät tämän kansan pelastukseen, emmekä me voi sulkea mieltämme ja sanoa, että menemme näin pitkälle mutta emme pidemmälle. Emme voi tehdä sitä vaarantamatta asemaamme Jumalan edessä.”³

Tämä julistus vastasi hänen horjumatonta uskollisuuttaan kirkon presidenteille hänen palvellessaan kahdentoista apostolin koorumin jäsenenä. Kun hänestä itsestään tuli kirkon presidentti, hän todisti jumalallisesta kutsumuksestaan ja vakuutti pyhille, että elävä profeetta johtaisi heitä aina. Hän sanoi:

”Kun Herra antoi Jumalan valtakunnan avaimet, Melkisedekin pappeuden avaimet, apostolinviran avaimet ja sinetöi ne Joseph Smithin pään päälle, Hän sinetöi ne Josephin päälle pysymään täällä maan päällä Ihmisen Pojan tulemiseen saakka. Brigham Young saattoi aiheellisesti sanoa: ’Jumalan valtakunnan avaimet ovat täällä.’ Ne olivat hänellä hänen kuolinpäiväänsä asti. Sitten ne lepäsivät toisen miehen – presidentti John Taylorin – pään päällä. Hänellä oli nuo avaimet kuolinhetkeensä saakka. Sitten ne lankesivat vuorostaan tai Jumalan sallimuksesta Wilford Woodruffin päälle.

Sanon myöhempien aikojen pyhille, että Jumalan valtakunnan avaimet ovat täällä ja ne tulevat myös pysymään täällä Ihmisen Pojan tulemiseen saakka. Ymmärtäköön koko Israel sen. Ne eivät ehkä ole minun pääni päällä kuin lyhyen aikaa, mutta sitten ne lepäävät toisen apostolin pään päällä ja sitten toisen hänen jälkeensä, ja näin jatkuu siihen asti, kunnes Herra Jeesus Kristus tulee taivaan pilvissä.”⁴

Wilford Woodruffin opetuksia

Aadamin ajoista lähtien Herra on nostattanut profeettoja johtamaan kirkkoaan ja varoittamaan maan asukkaita.

Jumala on johtanut tätä kirkkoa alusta asti profeettojen ja innoitettujen miesten avulla. Hän johtaa tätä kirkkoa maailman loppuun saakka.⁵

Jumalalla ei ole koskaan minään maailmanaikana ollut kirkkoa tai kansaa, jota ei olisi johdettu ja hallittu muutoin kuin ilmoituksella. Elävät Jumalan profeetat olivat heidän joukossaan – ne, joilla oli valtakunnan avaimet – ja heidän oli saatava ilmoitusta avukseen kaikissa töissään.⁶

Herra ei ole koskaan lähettänyt tuomioita millekään sukupolvelle, josta meillä on jotakin tietoa, ennen kuin Hän on nostattanut profeettoja ja innoitettuja miehiä varoittamaan maan asukkaita. Näin Herra on menetellyt kaikkien ihmisten kanssa isä Aadamin päivistä nykyiseen aikaan.⁷

Herra ilmoittaa tahtonsa kirkolle ja johtaa meitä iankaikkiseen elämään johtavalla polulla elävien profeettojen kautta.

Herra on opettanut meille – – ettei ole väliä sillä, puhuuko Hän taivaasta omalla äänellään vai enkelien palveluksella vaiko palvelijoidensa suulla. Kun he toimivat Pyhän Hengen vaikutuksesta, se on sama, Jumalan mieli ja tahto. [Ks. OL 1:38.]⁸

Jumalan laki kuuluu niiden suusta, jotka on asetettu johtamaan meitä.⁹

Jos meillä olisi edessämme jokainen ilmoitus, jonka Jumala on antanut ihmiselle, jos meillä olisi Henokin kirja, jos meillä olisi kääntämättömät levyt edessämme englannin kielellä, jos meillä olisi Ilmoituksensaaja Johanneksen sinetöidyt aikakirjat ja kaikki muut ilmoitukset, ja ne olisivat tässä sadan jalan [noin 30 m] korkuisena pinona, niin kirkko ja Jumalan valtakunta eivät voisi kasvaa tänä tai minään muunakaan maailmanaikana ilman eläviä Jumalan profeettoja.¹⁰

Meillä on ilmoitus keskuudessamme. On totta, etteivät tämän kirkon johtajat profeetta Joseph Smithin kuoleman jälkeen ole [julkaisseet] monia ilmoituksia. Joseph Smith toi esiin Opin ja liittojen kirjan, ja se on valtava ilmoituksen kirja – yksi loistavimmista aikakirjoista, mitä Jumala on koskaan antanut ihmiselle maan päällä. Mutta haluan sanoa, ettei veli Brigham Young elänyt ilman ilmoitusta. Hän sai alati ilmoitusta. Hän ei voinut työskennellä ilman sitä. Hän ei voinut saarnata eikä tehdä Herran tahtoa ilman sitä. Eikä niin voi tehdä kukaan, joka on siinä asemassa. Herra ei salli yhdenkään ihmisen olla tämän kirkon johdossa, ellei ilmoitus johda ja hallitse häntä. Me olemme heikkoja välikappaleita – heikkoja maan matosia, mutta Jumala on valinnut sen, mikä on heikkoa maailmassa, saattamaan viisaat häpeään ja rakentamaan Hänen Siioniaan, ja Hän antaa meille ilmoitusta ja tekee meille tiettäväksi mielensä ja tahtonsa.¹¹

Meidän tilanteemme on toinen kuin maailman. Meillä on pääkanava, jonka kautta me saamme valomme, tietomme ja siunauksemme. – – Voitte ottaa älykkäimmät ihmiset, mitä lahjakkuus ja oppineisuus on saanut aikaan, ja panna heidät Jumalan kirkkoon, mutta he eivät voi koskaan päästä edelle johtajaansa. Heidän viisautensa kääntyisi mielettömyydeksi. Miksi? Koska heitä ei ole kutsuttu johtamaan. Vaikka mies ei ole koskaan oppinut lukemaan, niin jos Herra kutsuu hänet johtamaan kirkkoa ja Jumalan valtakuntaa, Hän antaa hänelle voimaa tehdä niin. Päivästä toiseen meille on annettu näitä opetuksia, meitä on pyydetty olemaan yhtä ja sydäntämme tulemaan kuin yhden ihmisen sydämeksi, että rukouksemme ja työmme keskittyisivät yhteen asiaan, toteuttamaan johtajamme neuvoja.

Herra johtaa [kirkon presidenttiä] sinne, minne Hän haluaa hänen menevän. Me tiedämme, että Jumala on hänen kanssaan ja on johtanut häntä kaiken aikaa. – – Tarvitsemme [profeetan] kertomaan meille, mikä on oikein ja mikä väärin monissa asioissa, koska se on hänen tehtävänsä ja kutsumuksensa. – – Herran ja hänen välillään on täydellinen kanava, jonka kautta hän saa viisautta, joka leviää muita kanavia pitkin ihmisille. Sen me tiedämme. Meidän on opittava tuomaan tämä tieto käytäntöön.¹²

Herra ei koskaan salli minun eikä kenenkään muun, joka on tämän kirkon presidenttinä, johtaa teitä harhaan. Se ei ole suunnitelmassa. Se ei ole Jumalan mielessä. Jos minä yrittäisin sitä, Herra siirtäisi minut pois sijaltani.¹³

Toivon, että me kaikki seuraisimme reittiä, jonka Herran palvelijat ovat viitoittaneet eteemme, sillä jos me teemme sen, niin tiedän, että olemme turvassa tässä maailmassa ja varmistamme onnen ja korotuksen tulevassa maailmassa. – – Jos olemme uskollisia, he johtavat meitä elämän tiellä, ja sikäli kuin meillä on uskoa heidän ohjeisiinsa, Pyhän Hengen opetuksiin heidän kauttaan, me olemme aina turvallisella polulla ja voimme olla varmoja palkinnostamme.¹⁴

Me tuemme elävää profeettaa ja muita kirkon johtajia rukoilemalla heidän puolestaan ja noudattamalla heidän neuvojaan.

Minä ja muut miehet, apostolit ja kaikki, jotka on kutsuttu toimimaan Herran nimessä, tarvitsemme myöhempien aikojen pyhien uskoa ja rukouksia.¹⁵

Eläessäni haluan olla tosi ja uskollinen Jumalalleni ja pyhille. Yksi suurimmista saamistani Jumalan siunauksista on ollut se tosiasia, että minä ja neuvonantajani elämme myöhempien aikojen pyhien sydämessä, ja olen tuntenut halua nöyrtyä tomuun asti Herran edessä sen tähden. Me tiedämme, että te rukoilette puolestamme. Me tiedämme, että te kunnioitatte meitä. Ja me elämme tämän periaatteen mukaan. – – ”Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä on voimakasta, – – mikä ei ole yhtään mitään, sen Jumala valitsi tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on jotakin” [1. Kor. 1:27–28]. Me tunnemme heikkoutemme. Toivon itse, että olisin parempi ihminen kuin olen. Tietenkin olen pyrkinyt tekemään parhaimpani omalla heikolla tavallani. Haluan yhä tehdä niin. Mutta olen riippuvainen Herrasta ja pyhien rukouksista, samoin kuin veljenikin.¹⁶

Toivon, että veljeni ja sisareni tuntevat sydämessään tukevansa tämän kirkon presidenttikuntaa uskollaan, teoillaan ja rukouksillaan eivätkä pane heitä kantamaan koko taakkaa meidän muiden piileskellessä jälkijoukoissa. Jos tekisimme niin, emme olisi kelvollisia, emme olisi kelvollisia asemaamme Israelin vanhimpina ja isinä ja äiteinä Israelissa. Kantakoon jokainen oman osansa, ja jos me korjaamme omat hullutuksemme ja panemme järjestykseen oman huoneemme ja teemme sitä, mikä on oikein, niin silloin teemme jotakin hyvää ja autamme nostamaan kuormaa, joka lepää johtajien harteilla. – – [Kirkon presidentille] on raskasta nähdä ihmisten holtittomasti seuraavan omaa reittiään, joka johtaa heidät tuhoon, kun he eivät ole halukkaita noudattamaan hänen neuvojaan ja mukautumaan oppeihin, joita hän opettaa. Mutta kun hän näkee ihmisten auliisti noudattavan järkeviä neuvoja ja pyrkivän pyhittäytymään Herran edessä, hän tuntee saavansa voimaa ja tukea.¹⁷

Meidän täytyy ottaa kirkon presidentin neuvot vakavasti.

Kun Herra innoittaa ihmisiä ja lähettää heidät minkä tahansa sukupolven keskuuteen, Hän pitää tuota sukupolvea vastuussa tavasta, jolla se ottaa vastaan Hänen palvelijoidensa todistuksen.¹⁸

On välttämätöntä, että kaikki kirkon jäsenet käyttäisivät järjen ja ajattelun voimiaan ja ymmärtäisivät perinpohjaisesti, miksi heidän kannattaa seurata reittiä, jonka Herra osoittaa. Taivaallinen Isämme haluaa pyhiltään älykästä kuuliaisuutta. Hän on antanut meille tahdonvapautemme ajatella ja toimia omasta puolestamme, omasta vapaasta tahdostamme, hankkia itse Häneltä todistus niistä totuuden periaatteista, joita Hän opettaa, ja olla sitten horjumattoman lujia tekemään kaiken, mikä on pelastukselle välttämätöntä.¹⁹

Meidän etuoikeutemme on elää niin, että Jumalan Henki todistaa minkä tahansa ilmoituksen totuudesta, joka tulee Jumalalta Hänen kansaansa johtavan Herran profeetan suun kautta, ja minulle on ollut aina avainasia se, että kun profeetta, joka johtaa, esittää jonkin opin tai periaatteen tai sanoo ”näin sanoo Herra”, minä katson asiakseni ottaa sen vastaan, vaikka se olisikin ristiriidassa perinteideni tai näkemysteni kanssa, sillä olen täysin varma siitä, että Herra ilmoittaisi totuuden profeetalleen, jonka Hän on kutsunut johtamaan kirkkoaan, ennen kuin Hän ilmoittaisi sen minulle. Ja profeetan kautta tullut Herran sana on minulle lopullinen laki.²⁰

Haluan sanoa veljilleni ja sisarilleni, että [kirkon presidentti] on meidän johtajamme, hän on meidän lainantajamme kirkossa ja Jumalan valtakunnassa. Hänet on kutsuttu tähän tehtävään. Hänen etuoikeutenaan on kertoa tälle kansalle, mitä tehdä, ja meidän velvollisuutemme on noudattaa neuvoja, jotka hän on antanut tänään sisarille ja veljille. Meidän kansana tulee suhtautua vakavasti näihin neuvoihin, sillä minä sanon teille Herran nimessä – ja olen nähnyt niin käyvän siitä asti kun tulin tämän kirkon jäseneksi – ettei ole ketään, joka ryhtyy vastustamaan tämän kansan laillisesti valtuutetun johtajan neuvoja, joka koskaan menestyisi, eikä sellainen ihminen tule koskaan menestymään.²¹

Opimme ikivanhasta käytännöstä, että [paimenet] menivät aina edellä ja valmistivat tien, niin ettei edessä voisi olla mitään vaaraa, jota paimen ei saisi tietää ennalta tarpeeksi ajoissa pelastaakseen lampaat. Jos [lampaiden] sallitaan juosta paimenen edelle, sudet saavat ne todennäköisesti kiinni ja hävittävät ne, ja jokaisena hetkenä, jona ihmiset tässä valtakunnassa yrittävät juosta johtajiensa edelle tai kulkea ristiin heidän polkunsa kanssa millä tavoin tahansa, niin sillä hetkellä kun he tekevät niin, he ovat vaarassa joutua susien vahingoittamiksi.

Tämä on aihe, jota olen ajatellut erittäin paljon, ja katsellessani ihmisten käytöstä olen saanut kokemuksestani hieman hyödyllistä tietoa, jonka olen huomannut pitävän aina paikkansa, että kun ihmiset toimivat vastoin johtajiensa neuvoa – – he niin tehdessään aina joutuvat vaikeuksiin ja kärsivät jonkin menetyksen.

Olisinpa oppinut mitä tahansa etsimällä ja tutkimalla ihmisten taiteita ja tieteitä, minkä periaatteen olisin omaksunutkin tieteellisissä tutkimuksissani, niin jos Jumalan profeetta kertoisi minulle, että jokin tietty periaate tai teoria, jonka olisin oppinut, ei ole totta, niin huolimatta siitä, mitä ajatukseni olisivat saattaneet olla, pitäisin velvollisuutenani pappeusjohtajani ehdotuksesta hylätä tuon periaatteen tai teorian. – –

Olen nähnyt ihmisten Josephin päivinä tuovan esiin periaatteita ja lukevan ja opettavan ja puoltavan teorioita ja profeetan sanovan: ”Ei ole oikein tehdä niin. Se ei ole totta.” Nuo miehet väittelivät silti, pitivät kantansa ja kirjoittivat puolustukseksi teorioita profeetan tuomitessa ne ja sanoivat: ”Meillä ei ole uskoa sinun teoriaasi eikä järjestelmään, jota edustat.”

Sillä hetkellä, kun ihminen tekee niin, hän asettuu vastustamaan Jumalan palvelijaa, joka on asetettu johtamaan tietä elämään ja pelastukseen. Se on yksi asia, jota vanhimpien tulee tarkoin välttää. Tosiasia on, että tätä valtakuntaa rakennettaessa opetetaan hyvin monia asioita, jotka näyttävät meistä oudoilta, ovat vastoin perinteitämme ja joiden tarkoituksena on koetella ihmisiä. Veli Joseph käytti hyvin monia menetelmiä koetellakseen ihmisten vilpittömyyttä, ja hän opetti hyvin monia asioita, jotka perinteen seurauksena vaativat rukousta, uskoa ja Herralta saatua todistusta, ennen kuin monet pyhistä voivat uskoa niihin. – –

Mitä tulee siihen, että asettuisimme kenenkään sellaisen tielle, joka on nimitetty johtamaan meitä, sanon, ettei meidän koskaan pitäisi tehdä niin, enkä välitä, millaisin tuntein tai näkemyksin saatamme suhtautua tuohon aiheeseen perinteidemme ja kasvatuksemme johdosta.

Jos Jumalalla on jotakin ilmoitettavaa, Hän ilmoittaa sen miehelle, joka on johdossa. – – Ei ole muuta suunnitelmaa, ei muuta järjestelmää, jolla ihmisiä opastetaan ja hallitaan tässä valtakunnassa – vain se, joka on perustettu Jumalan ilmoituksella Hänen kirkkonsa ja valtakuntansa järjestykseksi – ja se on, että mies, joka on johdossa, johtaa, neuvoo ja hallitsee kaikkina taloudenhoitokausina, jolloin Jumalan tahto ilmoitetaan ihmiselle.²²

Opiskelu- ja opetusehdotuksia

Harkitse näitä ideoita, kun tutkit lukua ja valmistaudut opettamaan. Katso lisää apua sivuilta V–X.

Mitä periaatteita voimme oppia kertomuksesta sivulla 201?
Mitä velvollisuuksia profeetalla on? (Ks. s. 203–205. Kuinka nykyinen kirkon presidentti täyttää nämä velvollisuudet?
Kertaa neljäs kappale sivulta 204. Miksi on tärkeämpää, että elävä profeetta johtaa meitä kuin että meillä on muinaisten profeettojen aikakirjat?
Kertaa toinen kokonainen kappale sivulta 205. Miten tämä vakuutus auttaa sinua?
Kuinka me voimme hyväksyä kirkon presidentin ja tukea häntä? (Ks. s. 206.) Mieti, miten sinä henkilökohtaisesti tuet elävää profeettaa.
Mitä neuvoja me olemme saaneet nykyiseltä kirkon presidentiltä? Mitä sinä olet tehnyt noudattaaksesi kyseisiä neuvoja? Mitä siunauksia olet saanut kuuliaisuutesi seurauksena?
Mistä presidentti Woodruff varoitti niitä, jotka hylkäävät elävän profeetan sanat tai eivät välitä niistä? (Ks. s. 207–209.)
Lue toinen kappale sivulta 207. Mitä opit ilmaisusta ”älykäs kuuliaisuus”?
Kuinka me voimme opettaa lapsemme tukemaan kirkon presidenttiä?

Aiheeseen liittyviä pyhien kirjoitusten kohtia: Aam. 3:7; Matt. 10:41; 1. Tess. 5:25; Moosia 2:7–9; OL 21:4–7; 28:6–7; 43:1–3; 107:22.