Presidenttien opetuksia
Pyhä Henki ja henkilökohtainen ilmoitus


Luku 5

Pyhä Henki ja henkilökohtainen ilmoitus

Uskollisuutemme mukaan me voimme saada Pyhän Hengen kumppanuuden valaisemaan ja opastamaan meitä elämässämme ja johdattamaan meidät iankaikkiseen elämään.

Wilford Woodruffin elämänvaiheita

Lokakuussa 1880 presidentti Wilford Woodruff kertoi pyhille, että hänen luonaan olivat hiljattain käyneet presidentti Brigham Young, joka oli kuollut vuonna 1877, ja presidentti Heber C. Kimball, joka oli kuollut vuonna 1868. ”Kun saavuimme määränpäähämme”, presidentti Woodruff kertoi, ”kysyin Brigham Youngilta, saarnaisiko hän meille. Hän sanoi: ’Ei, olen päättänyt todistukseni lihassa. En enää puhu tälle kansalle. Mutta’, hän sanoi, ’olen tullut tapaamaan sinua. Olen tullut valvomaan sinua ja katsomaan, mitä ihmiset tekevät.’ Sitten hän sanoi: ’Haluan sinun opettavan ihmisille – ja haluan sinun noudattavan tätä neuvoa itsekin – että heidän täytyy ponnistella ja elää niin, että he saavat Pyhän Hengen, sillä ilman Henkeä te ette voi rakentaa valtakuntaa. Ilman Jumalan Henkeä te olette vaarassa kulkea pimeässä ja vaarassa epäonnistua kutsumuksenne täyttämisessä kirkon ja Jumalan valtakunnan apostoleina ja vanhimpina.’”1

Tämä neuvo ei ollut uusi presidentti Woodruffille. Hänen veljensä tunsivat hänet ”miehenä, joka on herkkä Herran Hengen vaikutukselle ja jota hänen tehtäväänsä suorittaessaan johti Henki paljon enemmän kuin mikään viisauden tai arvostelukyvyn lahja, mitä hän itse omisti”.2 Hän kertoi usein eräästä kokemuksesta, jonka hän sai Hengen vaikutuksesta. Se sattui, kun hän ja hänen perheensä matkustivat Yhdysvaltain itäosissa, jonne hänet oli kutsuttu palvelemaan lähetystyössä. Hän sanoi:

”Ajoin vaununi eräänä iltana veli Williamsin [paikallinen kirkon jäsen] pihalle. Veli Orson Hyde [kahdentoista koorumista] ajoi vankkurinsa omieni viereen. Vaimoni ja lapseni olivat vaunuissa. Kun olin riisunut valjakkoni ja syönyt illallista, menin nukkumaan vaunuihin. Olin ollut siellä vasta muutaman minuutin, kun Henki sanoi minulle: ’Nouse ylös ja siirrä vaunuja.’ Sanoin vaimolleni, että minun piti nousta ylös ja siirtää vaunuja. Hän kysyi: ’Minkä vuoksi?’ Minä vastasin: ’En tiedä.’ Hän ei koskaan kysellyt minulta enempää sellaisissa tilanteissa. Kun sanoin hänelle, etten tiennyt, se riitti. Nousin ylös ja siirsin vaunujani – –. Sitten vilkaisin ympärilleni ja menin nukkumaan. Sama Henki sanoi: ’Mene siirtämään eläimet pois tammen luota.’ – – Menin siirtämään hevosiani ja vein ne pieneen hikkorilehtoon. Sitten menin takaisin nukkumaan.

Puolen tunnin kuluttua nousi pyörretuuli ja katkaisi tammen parin jalan (noin 60 cm) korkeudelta maasta. Se kaatui kolmen neljän aidan yli ja rysähti suoraan etupihalle lähelle veli Orson Hyden vankkureita juuri siihen paikkaan, missä minun vaununi olivat olleet. Mitä olisi tapahtunut, ellen olisi kuunnellut Henkeä? Minä, vaimoni ja lapseni olisimme epäilemättä kuolleet. Se oli hiljainen vieno ääni – ei maanjäristys, ei ukkosen jyrinää, ei salamointia – vaan Jumalan Hengen hiljainen vieno ääni. Se pelasti henkeni. Se oli minulle annetun ilmoituksen henki.”3

Presidentti Woodruff tähdensi, että kaikki kirkon jäsenet tarvitsevat Pyhän Hengen johdatusta – henkilökohtaisen ilmoituksen etsimistä. Hän vakuutti: ”Jumalan kirkko ei voisi elää vuorokauttakaan ilman ilmoitusta.”4

Wilford Woodruffin opetuksia

Pyhä Henki on henkipersoona, joka todistaa Isä Jumalasta, Jeesuksesta Kristuksesta ja siitä, että evankeliumi on totta.

Pyhä Henki on yksi jumaluuden jäsenistä. Isä Jumalalla ja Poika Jumalalla on tomumaja [liha- ja luuruumis], ja Jumala itse on luonut ihmisen omaksi kuvakseen, mutta Pyhä Henki on henkipersoona, joka todistaa Isästä ja Pojasta ihmislapsille [ks. OL 130:22].5

Mikä on suurin todistus, mitä kukaan mies tai nainen voi saada siitä, että tämä on Jumalan työtä? Sanon teille, mikä on suurin todistus, minkä minä olen koskaan saanut. Varmin todistus on Pyhän Hengen todistus, todistus Isästä ja Pojasta.6

Ihmisen viekkaus ja vehkeily saattavat pettää silmiämme ja korviamme, mutta Pyhä Henki ei koskaan petä ketään.7

Pyhät kirjoitukset kertovat meille, että ihmisessä on henki ja että Kaikkivaltiaan innoitus antaa sille ymmärrystä [ks. Job 32:8]. Tämän periaatteen mukaan me tulemme tuntemaan totuuden ja evankeliumin voiman, jonka olemme saaneet. Iankaikkisen elämän periaatteet tehdään tiettäviksi meille Pyhän Hengen innoituksen avulla, sillä Henki lepää yllämme. Pyhä Henki vaikuttaa mieleemme, ja jos me noudatamme noita opetuksia ja saamme sydämeemme oikean tunteen, me käsitämme asiat niin selkeinä kuin ne ovat.8

Jokainen uskollinen myöhempien aikojen pyhä voi saada Pyhän Hengen lahjan, joka on suurin lahja, mitä kukaan voi saada kuolevaisuudessa.

Jokaisella ihmisellä, joka on tehnyt parannuksen synneistään ja kastettu niiden anteeksisaamiseksi Jumalan järjestyksen mukaan ja samalla tavoin kuin Jeesus Kristus, joka on haudattu veteen Hänen kuolemansa vertauskuvana ja noussut vedestä Hänen ylösnousemuksensa vertauskuvana, on oikeus Pyhään Henkeen. Se on luvattu ja kuuluu hänelle. Kaikilla ihmisillä on oikeus saada Pyhä Henki, ja jos he saavat Pyhän Hengen ja [Hengen] lahjat, he saavat innoitusta, valoa ja totuutta, heillä on silmät nähdä, korvat kuulla ja sydän ymmärtää.9

Jos teillä on Pyhä Henki kanssanne – ja jokaisella pitäisi olla – voin sanoa teille, ettei kenellekään ihmiselle maan päällä ole annettu sen suurempaa lahjaa, sen suurempaa siunausta, sen suurempaa todistusta. Voitte saada enkelien palvelusta, voitte nähdä monia ihmeitä, voitte nähdä monia ihmetekoja maan päällä, mutta minä väitän, että Pyhän Hengen lahja on suurin lahja, mitä ihmiselle voidaan suoda. Tällä voimalla me olemme saaneet aikaan sen mitä olemme tehneet. Se on se, mikä tukee meitä kaikissa vainoissa, koettelemuksissa ja ahdingoissa, jotka tulevat eteemme.10

Jokaisella miehellä tai naisella, joka on koskaan tullut Jumalan kirkkoon ja kastettu syntien anteeksisaamiseksi, on oikeus saada ilmoitusta, oikeus saada Jumalan Henki auttamaan heitä heidän työssään, heidän kasvattaessaan lapsiaan, heidän neuvoessaan lapsiaan ja niitä, joita heidät on kutsuttu johtamaan. Pyhää Henkeä ei ole rajoitettu miehille eikä apostoleille tai profeetoille. Se kuuluu jokaiselle uskolliselle miehelle ja naiselle ja jokaiselle lapselle, joka on kyllin vanha ottamaan vastaan Kristuksen evankeliumin.11

Meidän pitäisi tulla tutuiksi Pyhän Hengen hiljaisen vienon äänen – ilmoituksen äänen – kanssa.

On olemassa määrätty tapa – – jolla Herra antaa ilmoitusta kirkkonsa johtamiseksi. Maan päällä on kerrallaan vain yksi ihminen, jolla on tämä voima. Mutta jokaisella yksittäisellä jäsenellä on etuoikeus saada Herralta ilmoitusta johdattamaan häntä hänen omissa asioissaan ja todistamaan hänelle, ovatko yleiset opetukset ja hankkeet oikeita.12

Mitä on ilmoitus? Se on Pyhän Hengen ihmiselle antamaa innoitusta. Joseph Smith sanoi veli John Taylorille omana aikanaan: ”Veli Taylor, tarkkaa Jumalan Hengen vaikutelmia, tarkkaa Hengen sinulle antamia kuiskauksia ja toimi niiden mukaan elämässäsi, niin [siitä] tulee sinussa ilmoituksen periaate ja tiedät ja ymmärrät tätä Henkeä ja voimaa.” Se on avain, kaiken ilmoituksen peruskivi. – – Omassa elämässäni olen pyrkinyt tulemaan tutuksi tuon Hengen kanssa ja oppimaan, kuinka Se toimii.13

Kuinka moni teistä on saanut ilmoitusta? Kuinka moni teistä on saanut Jumalan Hengen – hiljaisen vienon äänen – kuiskauksia? – – Minä olen saanut monia todisteita sen jälkeen kun olen tullut kosketuksiin tämän kirkon ja valtakunnan kanssa. Minua on siunattu toisinaan tietyillä lahjoilla ja armolahjoilla, tietyillä ilmoituksilla ja avulla, mutta niistä kaikista huolimatta en ole koskaan löytänyt mitään, mihin voisin luottaa enemmän kuin Pyhän Hengen hiljaiseen vienoon ääneen.14

Ihminen on altis katsomaan liian korkealle tai odottamaan liian paljon, niin ettei hän usein erota Jumalan Henkeä ja Kaikkivaltiaan innoitusta. Meidän ei pitäisi odottaa Jumalan Henkeä ukkosen jyrinänä tai pyörretuulena vaan hiljaisena vienona äänenä [ks. 1. Kun. 19:11–12].15

Me saamme Pyhän Hengen lahjan kautta siunauksia opastamaan elämäämme nyt ja valmistamaan meitä iankaikkiseen elämään.

Voitte ympäröidä kenen tahansa miehen tai naisen kaikella rikkaudella ja kunnialla, johon ihmisen mielikuvitus kykenee, mutta ovatko he tyytyväisiä? Eivät. Jäljellä on yhä tuskallinen tyhjyys. Näyttäkää toisaalta minulle kaduilta kerjäläinen, jolla on Pyhä Henki, jonka mieli on täynnä Henkeä ja voimaa, niin minä näytän teille ihmisen, jolla on mielenrauha, joka omistaa todellisia rikkauksia, eikä kukaan voi saada noita ilonaiheita mistään muusta lähteestä.16

Kun me nautimme Pyhästä Hengestä, kun me yritämme elää uskontomme mukaan täällä maan päällä, me olemme onnellisimpia ihmisiä Jumalan jalkojen korokkeella, olivatpa olosuhteemme millaiset tahansa. En piittaa siitä, olemmeko rikkaita vai köyhiä, olemmeko onnellisia vai vaivattuja, sillä jos ihminen elää uskontonsa mukaan ja nauttii Jumalan Hengen suosiota, hänelle ei ole mitään merkitystä sillä, mitä maan päällä tapahtuu. Maassa voi olla maanjäristyksiä, sotaa, tulta tai miekka, mutta hänestä tuntuu, että hänellä on kaikki hyvin. Niin minä ajattelen.17

Jokaisella ihmisellä, joka saa tuon Hengen, on sisimmässään lohduttaja – johtaja, joka määrää ja opastaa häntä. Tuo Henki ilmoittaa päivästä toiseen jokaiselle ihmiselle, jolla on uskoa, ne asiat, jotka ovat hänelle hyödyksi. – – Juuri tämä Jumalan innoitus lapsilleen jokaisena maailmanaikana on yksi välttämättömistä lahjoista, joka tukee ihmistä ja auttaa häntä vaeltamaan uskossa ja menemään eteenpäin ja noudattamaan kaikkia määräyksiä ja käskyjä ja ilmoituksia, jotka Jumala on antanut lapsilleen johdattamaan ja opastamaan heitä elämässä.18

Jokaisen ihmisen pitäisi saada Jumalan Henki ja noudattaa sitten tuon Hengen ohjausta. Se on ilmoitusta. Ei ole mitään väliä, mitä Henki käskee sinun tehdä. Se ei koskaan käske sinua tekemään mitään, mikä on väärin.19

Meitä ympäröivät – – pahat henget, jotka ovat sodassa Jumalaa vastaan ja vastaan kaikkea sitä, mikä pyrkii rakentamaan Jumalan valtakuntaa; ja me tarvitsemme tätä Pyhää Henkeä niin että kykenemme voittamaan nämä vaikutukset. – –

– – Se on Henki, joka meillä on oltava toteuttaaksemme Jumalan tarkoitukset maan päällä. Me tarvitsemme sitä enemmän kuin mitään muuta lahjaa. – – Me olemme vihollisten keskellä, pimeyden ja kiusausten keskellä, ja me tarvitsemme Jumalan Hengen johdatusta. Meidän tulee rukoilla Herraa, kunnes me saamme Puolustajan. Se meille luvataan, kun meidät kastetaan. Se on valon, totuuden ja ilmoituksen Henki, ja se voi olla meidän kaikkien kanssa samaan aikaan.20

Tulette huomaamaan, että jos me joskus pyrimme tekemään jotakin muuta kuin toteuttamaan Pyhän Hengen ohjeita, niin me joudumme sumuun ja pimeyteen ja vaikeuksiin emmekä tiedä, mihin suuntaan olemme menossa. Jokaisena päivänä, jonka elämme, me tarvitsemme Herran voimaa – Hänen Pyhän Henkensä voimaa ja pappeuden voimaa olemaan kanssamme, jotta tietäisimme, mitä tehdä. Ja jos me elämme niin Herran edessä, Henki ilmoittaa meille joka päivä, mitkä velvollisuutemme ovat. En välitä siitä, mitä olemme tekemässä. Meidän tulee ensin ottaa selville Herran tahto ja sitten tehdä se, ja silloin työmme on tehty hyvin ja se on hyväksyttävä Herran edessä.21

Koko elämäni ajan ja kaikissa töissäni olen aina havainnut, että kun Herran Henki on käskenyt minun tehdä jotakin, on ollut hyvä tehdä niin. Henkeni on säästynyt tuolla voimalla. – – Pitäkää ilmoituksen henki mukananne. Ja kun saatte sen, olette turvassa ja teette juuri sen mitä Herra haluaa teidän tekevän.22

Ajatus, että me voimme noudattaa evankeliumia ja se voi pyhittää meidät ja me voimme valmistautua siten perimään iankaikkisen elämän, on yksi suurenmoisimmista periaatteista, mitä ihmiselle on koskaan ilmoitettu. – – Meillä on toivo, josta maailma ei tiedä mitään, eikä se voi nousta heidän ajatuksiinsa. Elleivät he synny Jumalan Hengestä, he eivät voi edes nähdä Jumalan valtakuntaa, eivätkä he voi päästä sinne, elleivät he synny vedestä ja Hengestä [ks. Joh. 3:5], joten he eivät voi nauttia iloisesta odotuksesta ja toivosta, joka meillä on. Heidän silmänsä, korvansa ja sydämensä eivät ole avautuneet näkemään, kuulemaan ja tuntemaan Kristuksen evankeliumin voimaa.23

Meidän etuoikeutenamme on noudattaa Herran Hengen ohjeita ja pitää se oppaanamme ja toverinamme, ja kun teemme niin, taivaan siunaukset ovat päällämme niin pian kuin olemme valmiit ottamaan ne vastaan.24

Hengen jatkuva toveruus vaatii meiltä jatkuvaa uurastusta ja uskollisuutta.

Haluan – – että me kansana tekisimme velvollisuutemme, eläisimme uskontomme mukaan, säilyttäisimme uskon, vaeltaisimme Herran edessä niin, että Pyhä Henki voisi olla jatkuvana toverinamme johtamassa meitä päivinä, jotka ovat edessämme. Tämä on rukoukseni ja toiveeni.25

Tiedän, että Pyhän Hengen pitäminen toverinamme ja eläminen niin, että voimme saada nuo siunaukset, vaatii jatkuvaa taistelua, uurastusta ja uskollisuutta Herran edessä.26

Ei ole mitään, minkä saamiseksi meidän pitäisi uurastaa lihassa enemmän kuin Jumalan Hengen, Pyhän Hengen, Puolustajan, jonka olemme oikeutettuja saamaan siksi, että olemme noudattaneet evankeliumin vaatimuksia.27

Evankeliumin saarnaamiseen liittyvä suuri lupaus, kuten taivaasta on ilmoitettu meidän aikanamme, on, että Pyhä Henki annetaan vilpittömälle katuvalle, joka noudattaa evankeliumin pyhiä toimituksia. Pyhän Hengen kautta saamme tiedon siitä, mikä on ollut, mikä on ja mikä on oleva, ja saamme tietää Isän mielen ja tahdon. Tällä tavoin Kaikkivaltias ilmoittaa tarkoituksensa niille, jotka noudattavat Hänen käskyjään ja joiden elämä on puhdas ja hyväksyttävä Hänen edessään, niin että he voivat olla valmistautuneita kaikkiin tapahtumiin ja koettelemuksiin, joita heidän tiellään saattaa olla.

Jos on sellaisia kirkon jäseniä, jotka eivät omasta kokemuksestaan tiedä, että tämä on totta, he voivat olla varmoja siitä, että he eivät elä etuoikeuksiensa arvoisina. Kaikkien pyhien pitäisi olla läheisessä yhteydessä Pyhään Henkeen ja sitä kautta Isään, tai on olemassa vaara, että paha voittaa heidät ja he lankeavat tien laitaan.

Siksi me sanomme myöhempien aikojen pyhille: Pyhä Henki ei asu epäpyhissä temppeleissä. Jos haluatte nauttia uskontonne voimista ja lahjoista, teidän on oltava puhtaita. Jos olette syyllistyneet heikkouksiin, mielettömyyksiin ja synteihin, teidän on tehtävä parannus niistä eli teidän on hylättävä ne kokonaan. Millään muulla tavoin me emme voi olla Jumalan mielen mukaisia. ”Pyhyyden Ihminen” on Hänen nimensä [ks. Moos. 6:57], ja Hän iloitsee, kun Hänen lapsensa pyrkivät olemaan puhtaita.28

Ellei meillä ole ilmoitusta, se johtuu siitä, ettemme me elä siten kuin meidän pitäisi elää, ettemme me pidä pappeuttamme kunniassa siten kuin meidän pitäisi. Jos sen tekisimme, me emme olisi ilman ilmoitusta, kukaan meistä ei olisi karu ja hedelmätön.29

Hylätkäämme kaikki pahat tavat, kaikki sellaiset tottumukset, jotka estävät meitä olemasta yhteydessä Jumalaan. – – Jos noilla pienillä asioilla on taipumus estää meiltä ilot ja tehdä asemamme huonommaksi Herran silmissä, meidän pitäisi hylätä ne ja osoittaa päättäväisyyttä tehdä taivaallisen Isämme tahto ja tehdä se työ, joka on annettu meidän tehtäväksemme. – – Kun minä teen jotakin, mikä estää minua nauttimasta Herran Hengestä, niin heti kun pääsen siitä selville, minä välittömästi hylkään sen.30

Me yritämme noudattaa Jumalan selestistä lakia. Me saarnaamme Jeesuksen Kristuksen evankeliumia ja pyrimme toteuttamaan sen periaatteita. Kysymys kuuluukin: Kannattaako meidän tehdä niin? Kannattaako meidän olla uskollisia? Kannattaako meidän kestää mitä tahansa koettelemuksia tai ahdinkoja tai vainoja tai jopa kuolema saadaksemme Jumalan valtakunnan, pelastuksen ja iankaikkisen elämän, joka on suurin kaikista lahjoista, mitä Jumala voi suoda ihmislapsille? Minä sanon, että kannattaa, ja minä toivon, että myöhempien aikojen pyhät, että kaikki miehet, joilla on valtuus – että me olisimme aina uskollisia Herran edessä, että me muistamme rukouksemme, teemme työtä saadaksemme Pyhän Hengen, uurastamme tunteaksemme Jumalan mielen ja tahdon, että me tietäisimme, mitä polkua kulkea, että me saisimme Herran Hengen ja Pyhän Hengen ja että me voittaisimme maailman ja pitäisimme kutsumuksemme kunniassa, kunnes selviydymme tästä koetusajasta.31

Opiskelu- ja opetusehdotuksia

Harkitse näitä ideoita, kun tutkit lukua ja valmistaudut opettamaan. Katso lisää apua sivuilta V–X.

  • Mitä opit sivuilla 47–48 olevista kertomuksista?

  • Mitä olet oppinut Pyhästä Hengestä ja Hänen tehtävistään, kun olet tutkinut tätä lukua?

  • Kertaa toinen kokonainen kappale sivulta 50. Miksi saattaisimme pitää Pyhän Hengen lahjaa suurimpana lahjana, mitä voimme saada kuolevaisuudessa? Kertaa luvun viimeinen kappale sivulta 55. Kuinka Pyhän Hengen lahja valmistaa meitä iankaikkiseen elämään, joka on suurin kaikista lahjoista?

  • Kuinka presidentti Woodruffin opetukset voivat auttaa meitä tunnistamaan Pyhän Hengen kehotukset? (Ks. s. 48, 51; ks. myös OL 6:15, 22–23; 11:12–14.) Miksi on tärkeää muistaa, että Pyhä Henki puhuu yleensä hiljaisella vienolla äänellä?

  • Lue kappale, joka on sivun 51 alalaidassa. Mitä ovat ne ”todelliset rikkaudet”, joita me saamme, kun Pyhä Henki on kanssamme? (Ks. s. 51–54.)

  • Mieti kokemusta, jolloin Pyhä Henki johdatti sinua. Millä tavoin Pyhän Hengen toveruus on ollut sinulle siunauksena?

  • Kertaa luvun viimeinen osa (s. 54–55). Miksi meidän on uurastettava koko ajan, jotta voimme saada Pyhän Hengen jatkuvan toveruuden? Mikä voi estää meitä tuntemasta Pyhän Hengen vaikutusta? Mikä voi auttaa meitä tuntemaan Pyhän Hengen vaikutuksen?

Aiheeseen liittyviä pyhien kirjoitusten kohtia: Joh. 14:26; 15:26; 16:13; 1. Kor. 2:9–14; 1. Nefi 10:17–19; 2. Nefi 32:1–5; Moroni 10:5; OL 8:2–3; 14:7.

Viitteet

  1. The Discourses of Wilford Woodruff, toim. G. Homer Durham, 1946, s. 290; ks. myös s. 289; Howard W. Hunter, ”Hengellisyyden kehittäminen”, Valkeus, lokakuu 1979, s. 41.

  2. Joseph F. Smith, Evankeliumin oppi, 1980, s. 162.

  3. Deseret Weekly, 5. syyskuuta 1891, s. 323; ks. Gordon B. Hinckley, ”Aaronin pappeus”, Valkeus, huhtikuu 1983, s. 81–82.

  4. The Discourses of Wilford Woodruff, s. 61.

  5. Deseret Weekly, 21. syyskuuta 1889, s. 393.

  6. Deseret News: Semi-Weekly, 7. syyskuuta 1880, s. 1.

  7. Deseret News: Semi-Weekly, 30. heinäkuuta 1878, s. 1.

  8. Deseret News, 26. kesäkuuta 1861, s. 130.

  9. Deseret News: Semi-Weekly, 2. toukokuuta 1876, s. 4.

  10. Deseret Weekly, 6. huhtikuuta 1889, s. 451.

  11. The Discourses of Wilford Woodruff, s. 53.

  12. The Discourses of Wilford Woodruff, s. 54.

  13. The Discourses of Wilford Woodruff, s. 45–46.

  14. The Discourses of Wilford Woodruff, s. 45.

  15. Wilford Woodruffin päiväkirja, 20. tammikuuta 1872, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon arkistot.

  16. The Discourses of Wilford Woodruff, s. 5.

  17. Deseret News: Semi-Weekly, 20. heinäkuuta 1875, s. 1.

  18. The Discourses of Wilford Woodruff, s. 7–8.

  19. The Discourses of Wilford Woodruff, s. 293–294.

  20. Deseret Weekly, 7. marraskuuta 1896, s. 643.

  21. Deseret News, 4. maaliskuuta 1857, s. 411.

  22. Julkaisussa Conference Report, huhtikuu 1898, s. 31.

  23. Deseret News: Semi-Weekly, 4. maaliskuuta 1873, s. 3.

  24. Deseret News, 26. joulukuuta 1860, s. 338.

  25. Deseret Weekly, 6. maaliskuuta 1897, s. 371.

  26. Deseret News: Semi-Weekly, 20. heinäkuuta 1875, s. 1.

  27. Contributor, elokuu 1895, s. 637.

  28. ”Epistle”, Woman’s Exponent, 15. huhtikuuta 1888, s. 174; president-ti Woodruffin kahdentoista apostolin puolesta kirjoittamasta kirjeestä.

  29. The Discourses of Wilford Woodruff, s. 51.

  30. Deseret News, 26. helmikuuta 1862, s. 274.

  31. The Discourses of Wilford Woodruff, s. 129.