Luku 1

Evankeliumin palautus

Herra palautti evankeliuminsa sen todellisessa kirkkaudessa, voimassa, järjestyksessä ja valossa profeetta Joseph Smithin kautta.

Wilford Woodruffin elämänvaiheita

Kun Wilford Woodruff oli lapsi, hän ja hänen perheensä tutustuivat Robert Masoniin, mieheen, joka oli tunnettu epätavallisista uskonnollisista käsityksistään. Presidentti Woodruff muisteli:

”Hän uskoi, että oli välttämätöntä, että Kristuksen kirkossa oli profeettoja, apostoleja, unia, näkyjä ja ilmoituksia, samoja kuin oli ollut niillä, jotka elivät muinaisina aikoina; ja hän uskoi, että Herra nostattaisi viimeisinä päivinä kansan ja kirkon, jossa olisi profeettoja, apostoleja ja kaikki lahjat, voimat ja siunaukset, joita siinä on aina ollut minä tahansa maailmanaikana. – – Poikasena ollessani hän tuli usein isäni taloon ja opetti minulle ja veljilleni noita periaatteita; ja minä uskoin häntä.

[Hän] rukoili paljon, ja hänellä oli unia ja näkyjä, ja Herra näytti hänelle näyissä monia asioita, jotka tapahtuisivat viimeisinä päivinä.

Kerron tässä yhdestä näystä, jonka hän yhdisti minuun. Viimeisen kerran hänet nähdessäni hän sanoi: ’Olin työssä pellollani keskipäivällä, kun minut valtasi näky. Jouduin keskelle valtavaa hedelmäpuumetsää. Minulla oli kova nälkä, ja kävelin pitkän matkaa hedelmätarhan läpi etsien hedelmiä syötäväksi, mutta en löytänyt ainuttakaan koko hedelmätarhasta ja itkin, koska en löytänyt yhtään hedelmää. Seisoessani katselemassa hedelmätarhaa ja miettimässä, miksi siellä ei ollut hedelmiä, puut alkoivat kaatua maahan joka puolella ympärilläni, kunnes koko hedelmätarhassa ei ollut ainuttakaan puuta pystyssä, ja kun ihmettelin näkymää, näin nuorten versojen puhkeavan kaatuneiden puiden juurista, ja ne avautuivat silmieni edessä kauniiksi, kukoistaviksi puiksi. Niihin nousi nuppuja, ne puhkesivat kukkaan ja kantoivat hedelmää, kunnes puut olivat täynnään hienoimpia hedelmiä, mitä olin koskaan nähnyt, ja riemuitsin nähdessäni niin paljon hienoja hedelmiä. Astuin erään puun luo ja poimin käteni täyteen hedelmiä ja ihastelin niiden kauneutta, ja kun olin maistamaisillani niitä, näkyni päättyi ja huomasin olevani pellolla samassa paikassa, jossa olin ollut näyn alkaessa.

Polvistuin silloin maahan ja rukoilin Herraa ja pyysin Häntä Jeesuksen Kristuksen nimessä näyttämään minulle näyn tarkoituksen. Herra sanoi minulle: ”Tämä on näyn tulkinta: Metsän suuret puut kuvaavat sitä ihmisten sukupolvea, jossa elät. Sukupolvesi aikana ei maan päällä ole Kristuksen kirkkoa eikä Jumalan valtakuntaa. Maan päällä ei ole Kristuksen kirkon hedelmiä. Tänä aikana ja tässä sukupolvessa ei ole yhtään Jumalan asettamaa ihmistä suorittamassa mitään pelastuksen evankeliumin toimituksia maan päällä. Mutta seuraavan sukupolven aikana minä Herra pystytän valtakuntani ja kirkkoni maan päälle, ja valtakunnan ja Kristuksen kirkon hedelmät, jotka ovat seuranneet profeettoja, apostoleja ja pyhiä jokaisella taloudenhoitokaudella, ovat jälleen löydettävissä kaikessa täyteydessään maan päältä. Sinä elät niin kauan, että näet tuon päivän ja koskettelet sen hedelmiä, mutta et koskaan saa nauttia niistä lihassa.”’”

Presidentti Woodruff jatkoi: ”Kun [hän] oli lakannut kertomasta näystä ja tulkinnasta, hän sanoi minulle: – – ’Minä en koskaan nauti tuota hedelmää lihassa, mutta sinä nautit ja sinusta tulee huomattava toimija tuossa valtakunnassa.’ Sitten hän kääntyi ja lähti luotani. Ne olivat viimeiset sanat, jotka hän sanoi minulle maan päällä. – –

Hän sai tuon näyn noin vuonna 1800, ja hän kertoi siitä minulle vuonna 1830 – samana keväänä, jolloin tämä kirkko perustettiin.

Tuo näky ja hänen muut opetuksensa minulle tekivät suuren vaikutuksen minuun, ja rukoilin usein Herraa johdattamaan minua Hengellään ja valmistamaan minua hänen kirkkoansa varten, kun se tulisi.”

Liityttyään kirkkoon Wilford Woodruff kirjoitti kirjeen ystävälleen Robert Masonille. ”Minä – – kerroin hänelle löytäneeni Kristuksen kirkon, josta hän oli minulle kertonut”, hän muisteli myöhemmin. ”Kerroin hänelle sen perustamisesta ja Mormonin kirjan esiintulosta, että kirkossa oli profeettoja, apostoleja ja kaikki lahjat ja siunaukset ja että valtakunnan ja Kristuksen kirkon todet hedelmät ilmenivät pyhien keskuudessa kuten Herra oli näyttänyt hänelle hänen näyssään. Hän sai kirjeeni ja luki sen moneen kertaan ja kosketteli sitä aivan kuin oli kosketellut hedelmiä näyssä, mutta hän oli hyvin iäkäs ja kuoli pian. Hän ei eläessään nähnyt yhdenkään vanhimman suorittavan evankeliumin toimituksia itsensä hyväksi.

Ensimmäisessä mahdollisessa tilaisuudessa, joka minulla oli sen jälkeen kun oppi kasteesta kuolleiden puolesta ilmoitettiin, minä menin ja otin kasteen hänen puolestaan.”¹

Wilford Woodruffin opetuksia

Jeesuksen Kristuksen evankeliumi on ikuinen ja muuttumaton.

Herra on ojentanut kätensä monta kertaa eri taloudenhoitokausina perustaakseen valtakuntansa maan päälle. Hän on nostattanut miehiä – jaloja henkiä – jotka ovat tulleet esiin ja ottaneet tomumajan lihassa eri aikakausina ja aikoina. Hän on innoittanut noita miehiä, antanut heille ilmoituksia, täyttänyt heidät innoituksella, valolla, totuudella, sillä, mikä kuuluu Jumalan valtakuntaan.²

Jos tapaisitte isä Aadamin, Setin, Mooseksen, Aaronin, Kris-tuksen tai apostolit, he kaikki opettaisivat samoja periaatteita kuin me olemme opettaneet; ne eivät olisi hiukkaakaan erilaisia. Tämä evankeliumi on luonteeltaan ikuinen ja olemukseltaan muuttumaton.³

Koskaan ei ole ollut muuta kuin yksi evankeliumi, eikä ihmislapsille koskaan tulla antamaan kuin yksi, eikä se koskaan ole muuttunut eikä koskaan tule muuttumaan ajassa eikä iankaikkisuudessa. Se on sama jokaisena maailmanaikana; sen toimitukset ovat samat. Evankeliumiin uskovilla oli usko Jeesukseen ennen kuin Hän tuli lihaan, ja parannusta synneistä saarnattiin ennen Hänen aikaansa samoin kuin sen jälkeen. Heillä oli myös kaste syntien anteeksisaamiseksi ja kätten päällepano Pyhän Hengen lahjan saamiseksi, ja heillä oli kirkon järjestys, ja kirkossa oli innoitettuja ihmisiä. – – Nuo seikat ovat välttämättömiä jokaisena maailmanaikana.⁴

Aina kun Herralla on ollut kirkko maan päällä ja tuo kirkko on saanut Kristuksen evankeliumin ja Pyhän Hengen, jokainen lahja ja hyve, joka on koskaan kuulunut Jumalan kirkkoon, on kuulunut tuohon kirkkoon.⁵

Jeesus Kristus perusti kirkkonsa maanpäällisen palvelutyönsä aikana, mutta ihmiset lankesivat luopumukseen pian Hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa jälkeen.

Jeesus Kristus – – vei evankeliumin juutalaisille ja perusti valtakuntansa heidän keskuuteensa, ja siinä olivat kaikki lahjat, hyveet ja voimat: sairaita parannettiin, pahoja henkiä karkotettiin, lahjat ilmenivät heidän keskuudessaan. Mutta juutalaiset hylkäsivät Hänet, ja viimein he surmasivat Hänet. – – Häntä ei otettu vastaan, ja sitten – käskyn mukaan – tämä evankeliumi vietiin pakanoille.⁶

Kun valtakunta esiteltiin pakanoille, siinä oli apostolit ja profeetat, parantavat voimat, ilmoituksia suoraan Jumalalta ja jokainen lahja ja armolahja, johon juutalaiset uskoivat ja josta he nauttivat pysyessään uskollisina. Kun se vietiin pakanoille, se oli täydellinen organisaatioltaan, mutta ajan kuluessa he muuttivat Jumalan valtakunnan toimitukset ja lankesivat samaan epäuskon esimerkkiin ja ovat olleet vuosisatoja vailla taivaan oikeaa järjestystä keskuudessaan. – – Ajan kuluessa Jumalan valtakunnan lahjat, armolahjat ja voimat otettiin pois ja miltei kaikki, jotka johtivat muinaista Jumalan kirkkoa, surmattiin. Heidät surmattiin, koska he halusivat säilyttää sen puhtaana ja yrittivät kaikin voimin vakiinnuttaa periaatteet, jotka Jumala oli ilmoittanut.⁷

Vuosisadat vierivät. Miljoonia ihmisiä syntyi, eli maan päällä, kuoli ja meni henkimaailmaan, eikä yhdelläkään sielulla heistä, sikäli kuin tiedämme, ollut valtuutta astua esiin ihmiskunnan keskuudessa ja suorittaa elämän ja pelastuksen evankeliumin toimituksia. Oli epäilemättä miljoonia hyviä ihmisiä, jotka toimivat parhaan valon mukaan, mitä heillä oli – – jotka tulivat esiin omana aikanaan ja saarnasivat evankeliumia sen valon mukaan, joka heillä oli. Mutta heillä ei ollut valtuutta toimia yhdessäkään toimituksessa, joka olisi voimassa kuoleman jälkeen. Heillä ei ollut pyhää pappeutta.⁸

Maailma oli miltei täysin vailla tietoa totuudesta ja vailla Pyhää Henkeä, joka vuodatetaan johtamaan ihmiskuntaa totuuden tiellä. – – Se tosiasia, että sukupolvi toisensa jälkeen on noussut perustamaan järjestelmiä ja organisaatioita, jotka kaikki väittävät olevansa pelastussuunnitelman mukaisia ja silti ovat toisiaan vastaan, kunnes on syntynyt lukuisia kirkkoja, jotka kaikki eroavat opinkohdiltaan, osoittaa, että jotakin on mennyt vikaan.⁹

Vuosisatoja kestäneen luopumuksen jälkeen Herra palautti evankeliumin täyteyden profeetta Joseph Smithin kautta.

Evankeliumi on tullut esiin meidän aikanamme todellisessa kirkkaudessaan, voimassaan, järjestyksessään ja valossaan, niin kuin aina, kun Jumalalla on ollut ihmisten keskuudessa kansa, jonka Hän on tunnustanut. Se sama järjestys ja evankeliumi, jonka edestä Kristus kuoli ja jota puolustaakseen apostolit vuodattivat verensä, on jälleen perustettu tämän sukupolven aikana. Kuinka se tuli? Taivaasta Jumalan edestä saapuneen pyhän enkelin palveluksen avulla, joka [keskusteli] ihmisen kanssa ja paljasti hänelle maailmaa ympäröivän pimeyden ja toi esiin kansakuntia ympäröineen synkeän pimeyden, nuo tapahtumat, jotka tapahtuisivat tämän sukupolven aikana ja seuraisivat toisiaan nopeassa tahdissa aina Messiaan tulemiseen asti [ks. JS–H 30–49]. Enkeli opetti Joseph Smithille niitä periaatteita, jotka ovat välttämättömiä maailman pelastamiseksi, ja Herra antoi hänelle käskyjä ja sinetöi hänen päälleen pappeuden ja antoi hänelle valtuuden toimittaa Herran huoneen toimituksia. Herra sanoi hänelle, että ihmisten keskuudessa ei ollut evankeliumia ja ettei maailmassa ollut Hänen valtakuntansa oikeaa järjestystä, että ihmiset olivat kääntyneet pois Hänen oikeasta järjestyksestään, muuttaneet toimitukset ja rikkoneet ikuisen liiton ja omaksuneet valheita ja hyödyttömiä asioita. Hän kertoi Josephille, että oli tullut aika laskea perustus Jumalan valtakunnan vakiinnuttamiseksi ihmisten keskuuteen viimeisen kerran valmistauduttaessa lopun aikoihin.¹⁰

Mitä Joseph Smith teki saatuaan pappeuden ja sen toimitukset? Minäpä kerron teille, mitä hän teki. Hän teki sen, mitä seitsemäntoista vuosisataa ja viisikymmentä sukupolvea, jotka olivat tulleet ja menneet, mitä kaikki kristikunnan papit ja uskonnot ja koko maailma yhdessä eivät kyenneet tekemään – hän, vaikka oli [oppimaton] nuorukainen, esitteli maailmalle Jeesuksen Kristuksen evankeliumin sen täyteydessä, selkeydessä ja yksinkertaisuudessa sellaisena kuin sen Aikaansaaja ja Hänen apostolinsa olivat sitä opettaneet. Hän esitteli Jeesuksen Kristuksen kirkon ja Jumalan valtakunnan täydellisen organisaation sellaisina kuin Paavali esitti ne – päineen ja jalkoineen, käsivarsineen ja käsineen, jokainen ruumiinosa täydellisenä taivaan ja maan edessä [ks. 1. Kor. 12:12–28]. Kuinka hän, [oppimaton] poika, saattoi tehdä sen, mihin koko seitsemäntoista vuosisadan kristillisen maailman oppineisuus ei kyennyt? Koska häneen vaikutti Jumalan voima, hän sai ohjeita miehiltä, jotka lihassa ollessaan olivat saarnanneet itse samaa evankeliumia, ja niin tehdessään hän toteutti sen, mistä isä Aadam, Henok, Mooses, Elias, Jesaja, Jeremia sekä Jeesus ja Hänen apostolinsa olivat kaikki profetoineet.

Hyvin saattoi Paavali sanoa: ”Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat” [Room. 1:16]. Myöhempien aikojen pyhät voivat sanoa samoin: ”Me emme häpeä Kristuksen evankeliumia.” Minä en häpeä sanoa, että Joseph Smith oli Jumalan profeetta. Minä en häpeä todistaa, että Jumala kutsui hänet ja että hän laski tämän kirkon ja valtakunnan perustuksen maan päällä, sillä se on totta, ja kuka hyvänsä mies tai nainen, jota Pyhä Henki innoittaa, voi nähdä ja ymmärtää nämä asiat.

– – Hän eli, kunnes hän sai jokaisen avaimen, toimituksen ja lain, joka on ikinä annettu jollekulle maan päällä isä Aadamista alkaen tähän taloudenhoitokauteen asti. Hän sai voimat ja avaimet Mooseksen käsien alla Israelin kokoamiseksi viimeisinä aikoina. Hän sai [Elian] käsien alla avaimet sinetöidä isien sydämet lapsiin ja lasten sydämet isiin. Hän sai Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen käsien alla apostolinviran ja kaiken, mikä siihen kuuluu. Hän sai Moronin käsien alla kaikki avaimet ja voimat, joita Joosefin sauvalta Efraimin hallussa vaaditaan. Hän sai Johannes Kastajan käden alla Aaronin pappeuden kaikkine avaimineen ja voimineen ja jokaisen muun avaimen ja voiman, joka kuuluu tähän taloudenhoitokauteen, enkä minä häpeä sanoa, että hän oli Jumalan profeetta.¹¹

Sen sijaan että olisi elänyt lähes tuhatvuotiaaksi niin kuin Aadam, Joseph Smith eli noin 38 vuoden ikään. Hän toi esiin Efraimin hallussa olleen Joosefin sauvan aikakirjan – tämän maanosan muinaisten asukkaiden historian. Jumalan voimalla hän käänsi sen, ja se on julkaistu monilla kielillä. Sen lisäksi hän järjesti Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon apostolien ja profeettojen perustukselle, jossa kulmakivenä on Kristus Jeesus [ks. Ef. 2:20]. Miehiä asetettiin pappeuteen ja lähetettiin eri elämän aloilta viemään tätä evankeliumia maailmalle. Jumala ilmoitti Joseph Smithille, että hänet oli kutsuttu leikkaamaan viinitarhaa vielä viimeisen kerran ennen Ihmisen Pojan tuloa [ks. OL 24:19]. Siitä lähtien tuhansia Israelin vanhimpia on lähetetty maailmaan saarnaamaan evankeliumia. – – Lukekoon jokainen Opin ja liittojen kirjassa olevat ilmoitukset, jotka annettiin hänelle sinä lyhyenä aikana, jonka hän oli täällä lihassa. Se on yksi suurenmoisimmista aikakirjoista, mitä kukaan on koskaan antanut ihmiskunnalle. Eikä vain sitä, vaan hän järjesti endaumentit ja teki paljon muuta työtä. Kuka voisi odottaa hänen tehneen enemmän kuin hän teki sinä lyhyenä aikana, jonka hän asui lihassa? Minä sain endaumenttini hänen käsiensä alla. Hän toi esiin kaikki ne toimitukset, jotka on annettu myöhempien aikojen pyhille. Itse asiassa on hämmästyttävää ja ihmeellistä, että hän sai aikaan niin paljon kuin sai.¹²

Meillä on nyt etuoikeus vaeltaa palautetun evankeliumin valossa.

Pidän Herran siunaamana sitä kansaa, jolle Hän on ilmoittanut Jeesuksen Kristuksen evankeliumin, jolle Hän on antanut pyhän pappeuden ja valtuuden toimittaa Hänen huoneensa toimituksia. – – Mielestäni me olemme tässä asemassa tänä aikana. Meillä on etuoikeus vaeltaa valossa, meillä on etuoikeus ymmärtää ja tuntea totuus, tietää, miten pelastua ja saada korotus Isämme ja Jumalamme edessä. Me olemme siinä asemassa, että tunnemme Hänen mielensä ja tahtonsa Hänen palvelijoidensa profeettojen kautta. Herra on antanut meille opettajia ja innoitettuja miehiä, miehiä, joita Jumalan Henki ja voima innoittaa, pukenut heidät totuudella ja antanut heille viisautta opettaa meille kaikkina aikoina polku, jota meidän tulee vaeltaa. Se on suuri siunaus.¹³

Kun ajattelen – – ihmiskunnan tilaa ja mietin, kuinka erilainen meidän tilanteemme on kuin ihmiskunnan enemmistön, mielestäni meidän pitäisi olla kiitollisia suurelle Hyväntekijällemme. Ihmissuvussa on miljoonia, jotka kokoontuvat eri taloihin, ka-tedraaleihin, kirkkoihin ja kappeleihin tarkoituksenaan palvella Jumalaa, mutta onko noiden lukuisten seurakuntien keskuudessa yhtäkään, joka kokoontuisi yhteen ymmärtäen totuutta, ellei siellä ole jotakuta myöhempien aikojen pyhien vanhinta, joka on kutsuttu saarnaamaan maan asukkaille? Kokoontuvatko he yhteen ymmärtäen saman evankeliumin periaatteet, saman pelastussuunnitelman, Jeesuksen Kristuksen evankeliumin sillä tavoin, että heistä tulee yhtä?

Jumala ei voi tehdä yhtä kansasta, jolla on niin monenlaisia uskontoja ja niin moninaisia oppeja, jotka ovat täysin toistensa vastaisia kuin maailmassa on, mutta me olemme siunattu kansa. Meillä on keskuudessamme yhteisymmärryksen ja ykseyden periaatteet, ja kun niitä toteutetaan, ne sitovat meidät yhteen ja tekevät meistä yhtä.

Tämä periaate on myöhempien aikojen pyhille annettu siunaus, ja se on tehnyt heidät vapaiksi. Meidät on suurelta osin vapautettu niistä vaikeuksista ja hankaluuksista, vääristä opeista, pimeydestä, erheestä ja taikauskosta, joilla mielemme oli pimennetty, kunnes ihmislapsille valaistiin ymmärrettäväksi, että he olivat pimeydessä, sillä näin oli meidän kaikkien laita. Ennen kuin valo tuli, me matelimme suuressa määrin pimeydessä. Vaikka me saatamme olla rehellisiä ja vaikka me saatamme toimia parhaimpien ja pyhimpien tunteiden perusteella, niin ennen kuin evankeliumin täyteys ilmoitettiin, maailma oli kuin seinänviertä haparoiva sokea [ks. Jes. 59:9–11]. Meillä ei ollut apostoleja, ei profeettoja, meillä ei ollut innoitettuja miehiä, jotka olisivat nousseet kertomaan meille, mitä tehdä, jotta pelastuisimme, ja meidän täytyi kärsiä kaikesta siitä vastuksesta, kurjuudesta ja pimeydestä, jolle ihmislapset ovat alttiita eläessään väärien oppien, väärien perinteiden ja väärien opettajien alaisina. – –

Meidät on vapautettu näistä asioista, pimeyden pilvi on otettu meiltä ja iankaikkisen totuuden valo on alkanut loistaa mieliimme. – –

Pidän yhtenä suurimmista Jumalan ihmislapsille antamista siunauksista sitä, että heille on osoitettu selkeä totuus. – –

Missä on se mies tai nainen, joka ymmärsi mitään Jumalasta tai iankaikkisuudesta, ennen kuin Joseph Smith ilmoitti evankeliumin täyteyden? Saatoin lukea Raamatusta noista asioista, joihin me nyt uskomme ja joita saamme, mutta olin maailman perimätietojen saartama enkä kyennyt ymmärtämään niitä.

Meille opetetaan nykyään aika ajoin Jeesuksen Kristuksen evankeliumin selkeitä periaatteita, pelastussuunnitelmaa – sitä, miten elää, jotta saisimme taivaallisen Isämme hyväksynnän. Eikö se ole kaikista siunauksista suurin? Jos tämä kansa voisi käsittää siunauksensa, sen ei koskaan tarvitsisi kokea yhtään onnetonta hetkeä. Jos tämä kansa voisi käsittää aseman, jossa se on, ja todellisen suhteensa Jumalaan, se tuntisi olevansa täysin tyytyväinen ja oivaltaisi, että taivaallinen Isämme on armollinen meitä kohtaan ja että Hän on varannut suuria ja loistavia siunauksia meidän päällemme.¹⁴

Kiitän Jumalaa siitä, että elän tänä päivänä ja tähän maailmanaikaan, kun korvani ovat kuulleet Kristuksen evankeliumin täyteyden äänen.¹⁵

Opiskelu- ja opetusehdotuksia

Harkitse näitä ideoita, kun tutkit lukua ja valmistaudut opettamaan. Katso lisää apua sivuilta V–X.

Kertaa kertomus sivuilta 1–3. Mitä Robert Masonin elämästä puuttui? Mitä tämä kertomus opettaa suuresta luopumuksesta ja evankeliumin palautuksesta?
Tutki sivuja 3–5 ja etsi Herran tosi kirkon tunnusmerkkejä. Miksi on tärkeää, että kirkon perustus on aina saman mallin mukainen?
Mikä presidentti Woodruffin mukaan johti suureen luopumukseen? Mitä seurauksia suuresta luopumuksesta oli? (Ks. s. 4–5.) Miten nämä seuraukset näkyvät tänä päivänä?
Kertaa sivut 5–8 ja etsi joitakin profeetta Joseph Smithin aikaansaannoksista evankeliumin palautuksen yhteydessä. Kuinka hänen aikaansaannoksensa ovat vaikuttaneet elämääsi?
Lue lausunto, joka alkaa sivun 6 alareunasta. Kuinka me voimme osoittaa, että me emme häpeä Jeesuksen Kristuksen palautettua evankeliumia?
Pane merkille sanat pimeys ja valo sivuilla 8–10. Mitä opit presidentti Woodruffin tavasta käyttää näitä sanoja? Mitä elämästäsi puuttuisi, ellet olisi ottanut vastaan palautettua evankeliumia?

Aiheeseen liittyviä pyhien kirjoitusten kohtia: Jes. 29:10–14; Aam. 8:11–12; Morm. 1:13–14; OL 128:19–21.