2006
Runsaita siunauksia
Toukokuu 2006


Runsaita siunauksia

Kaikkia uskollisia jäseniä siunataan yhdenvertaisesti runsailla siunauksilla, joita he saavat pappeuden toimitusten kautta.

Herra sanoi Kirtlandissa, jossa kaikki vielä palauttamatta olleet pappeuden avaimet annettiin: ”Tämä on sen siunauksen alku, joka vuodatetaan minun kansani päälle.”1 Olen kiitollinen niiden siunausten vuodattamisesta, jotka ovat tulleet meille jokaiselle Jumalan pappeuden kautta. Pappeuden voimalla luotiin tämä maailma ja kaikki mitä siinä on, myös jokainen meistä. Pappeus punoutuu monimutkaisella tavalla siihen, keitä me olemme ja keitä me olemme aina olleet.2 Jumalan poikina ja tyttärinä meillä jokaisella on ainutlaatuisia velvollisuuksia ja rooleja, ja pappeuden siunausten kautta meille kaikille on annettu yhdenvertainen kumppanuus, lahjoja ja siunauksia.

Viime syksynä vanhin lapsenlapsemme, tyttö, kastettiin ja konfirmoitiin kirkon jäseneksi. Kun hän oli saanut Pyhän Hengen, hänen uusin sisarensa sai nimen ja siunauksen. Seuraavassa kuussa toinen uusi lapsenlapsemme, hänkin tyttö, sai nimen ja siunauksen. Siitä lähtien olen usein mietiskellyt niitä etuoikeuksia, joista nuo pikkutytöt saavat nauttia, koska Jumalan pappeus on palautettu.

Toivon, että lastenlapsemme varttuvat tietoisina siitä, etteivät he ole eivätkä ole milloinkaan olleetkaan sivullisia pappeuden tarkkailijoita. Pappeuden siunaukset, jotka ovat ”niin miesten kuin naistenkin ulottuvilla”3, punoutuvat heidän elämäänsä, sen läpi ja ympärille. Heitä jokaista siunataan pyhillä toimituksilla, ja jokainen heistä voi nauttia hengellisten lahjojen siunauksista pappeuden ansiosta.

Kaikkia Herran kirkon uskollisia jäseniä siunataan yhdenvertaisesti pappeuden toimituksilla. Lapsen elämän ensimmäinen toimitus4 suoritetaan yleensä vauvaiässä, jolloin hänelle annetaan nimi ja siunaus. Kun lapset tulevat vastuulliseen ikään, heidät kastetaan. Pojille ja tytöille ei ole eri kastetta. Sama kastetoimitus suoritetaan nuorille tytöille ja nuorille pojille, ja heidät kastetaan samassa altaassa. Kun nuo lapset konfirmoidaan ja he saavat Pyhän Hengen, kullekin heistä annetaan sama voima. He ovat oikeutettuja tuon pyhän voiman apuun uskollisuutensa kautta eivätkä millään muulla tavalla.

Kirkon jäseninä me olemme yhdenvertaisia Herran edessä nauttiessamme sakramentin. Uskomme kautta Jeesukseen Kristukseen ja Hänen sovituksensa voiman ansiosta, joka on mahdollinen tuon toimituksen tähden, me kaikki voimme tehdä parannuksen ja meistä voi tulla parempia ihmisiä.

Meillä kaikilla on yhdenvertainen oikeus pappeuden siunaukseen, kun olemme sairaana tai tarvitsemme elämässämme lisää tukea Herralta. Nuorella naisella, joka haluaa patriarkallisen siunauksen, on sama oikeus saada tietää sukuperänsä ja mahdollisuutensa kuin samanikäisellä nuorella miehellä. Siunaukset, joita he kumpikin saavat Abrahamin kautta, ovat voimallisia ja tärkeitä.

Me opetamme kaikkia nuoria miehiä ja nuoria naisia valmistautumaan menemään temppeliin, niin että he voivat saada isien siunaukset, niin että heillä voi olla oikeus pappeuden suurimpiin siunauksiin.5 Kun yksi sisarentyttäristäni sai temppeliendaumenttinsa muutama kuukausi sitten, hän huudahti iloisena: ”Minä onnistuin! Koko ikäni minulle on opetettu valmistautumista temppeliä varten, ja minä onnistuin siinä!”

Jokainen mies ja nainen, joka haluaa palvella Herraa ja voi olla kelvollinen saamaan temppelisuosituksen, tekee kuuliaisuuden ja uhrauksen liitot. Kukin saa ”voiman korkeudesta”6.

Jokainen vanhin ja sisar, joka saa lähetyskutsun, erotetaan tekemään Herran työtä, ja kullekin annetaan valtuus saarnata Kristuksen evankeliumia.

Mies ja nainen, jotka astuvat temppeliavioliiton täyteen kumppanuuteen, saavat tuon liiton yhtäläiset siunaukset, jos he ovat uskollisia.7 Herra on sanonut, että heidän liittonsa on voimassa tämän elämän jälkeen, ja heille yhdessä luvataan valta ja korotus.8

Presidentti Ezra Taft Benson on sanonut: ”Kun lapsemme ovat kuuliaisia Herralle ja menevät temppeliin saamaan siunauksensa ja astumaan avioliittoon, he astuvat samaan pappeuden järjestykseen, jonka Jumala sääti aivan alussa isä Aadamin kanssa.”9

Näin pappeuden siunausten voiman käydessäni perheessä, jossa nuori isä makasi kuolevana. Hänen ympärillään olivat hänen vaimonsa ja kauniit tyttärensä. Jokaisella tuon huoneen seinällä oli ainakin yksi kuva perheestä tai temppelistä. Äiti todisti heidän siunauksistaan sanoen: ”Me saamme voimaa ja suojaa liitoistamme. Perheemme kestää ikuisesti. Herra varjelee meitä, emmekä me ole yksin.” Kaikkia uskollisia jäseniä siunataan yhdenvertaisesti runsailla siunauksilla, joita he saavat pappeuden toimitusten kautta.

Koska pappeus on palautettu, me saamme yhtäläisesti myös hengellisten lahjojen siunauksia. Herra antaa meille näitä lahjoja meidän hyödyksemme10 ja jotta me auttaisimme toisiamme11.

Moroni sanoi, että ”näitä lahjoja annetaan eri tavoin, mutta sama Jumala vaikuttaa kaiken kaikissa; ja niitä annetaan Jumalan Hengen ilmentyminä ihmisille heidän hyödykseen.

Sillä katso, Jumalan Henki antaa yhden opettaa viisauden sanaa; ja sama Henki antaa toisen opettaa tiedon sanaa; ja sama Henki antaa toiselle tavattoman suuren uskon; ja toiselle parantamisen lahjat.”12

Kun olen yrittänyt oppia espanjaa ja muistaa portugalia (jota osasin lapsena), olen rukoillut Herran apua ja tuntenut saavani sitä kommunikoidessani noilla kielillä. Olen kuullut muiden kirkon johtajien ja lähetyssaarnaajien todistavan voimallisesti kielillä, joita he ovat tuskin opiskelleetkaan. Tunnen ihmisiä, joille on annettu uskovan hengen hengellinen lahja. Kun he kuulevat evankeliumista, se kuulostaa heidän sydämessään todelta. Tunnen toisia, joille on annettu viisauden lahja eli kyky käyttää tietoa vanhurskailla tavoilla. Joillakuilla on kyky tehdä ihmetekoja, jotkut ovat lahjakkaita parantajia, ja toisilla on suuri henkien erottamisen lahja.13

Kun olin pieni tyttö, sairastuin usein vakavasti. Isäni oli aina halukas ja kelvollinen käyttämään hänellä olevaa pappeuden voimaa siunatakseen minut. Mutta olen tuntenut myös, että äitini erityiset lahjat edistivät paranemistani. Hän oli todella lahjakas kyvyssään huolehtia minun tarpeistani ja auttaa minua tervehtymään. Hänen suuri uskonsa, että Herra johdattaisi häntä saamaan vastauksia sen suhteen, kuinka minua tuli hoitaa, oli minulle lohtuna. Kuinka suuri siunaus olikaan, että minulla oli sekä isä että äiti, jotka kumpikin käyttivät rakastavasti hengellisiä lahjojaan.

Presidentti Wilford Woodruff on sanonut: ”Jokaisen miehen ja naisen etuoikeutena tässä valtakunnassa on nauttia profetian hengestä, joka on Jumalan Henki, ja uskollisille se paljastaa sellaisia asioita, jotka ovat välttämättömiä heidän hyväkseen ja lohdukseen ja opastamaan heitä heidän päivittäisissä tehtävissään.”14

Pappeuden siunaukset antavat jokaiselle henkilölle, joka on erotettu palvelemaan missä tahansa Herran kirkon virassa, mahdollisuuden saada ”virkaan liittyvän valtuuden ja vastuun sekä siihen kuuluvat siunaukset”15.

Hengelliset lahjat ovat lukuisia, ja niitä on monenlaisia, ja me saamme niitä, kun tavoittelemme niitä ja käytämme niitä asianmukaisesti. Me saamme nauttia niistä Pyhän Hengen voiman ansiosta, joka on meissä ja meidän ympärillämme ja punoutuu meidän elämäämme.16

Pappeuden siunausten kautta Herra osoittaa meille, ettei Hän ”erottele ihmisiä”17. Matkoillani minulla on yleensä mahdollisuus käydä jäsenten luona heidän kodeissaan. Jotkin noista kodeista ovat hyvin vaatimattomia asumuksia. Aluksi kyselin itseltäni: ”Miksi minua on siunattu talolla, johon tulee sähkö ja vesi, kun tällä perheellä ei ole edes vettä lähellä kotiaan? Rakastaako Herra heitä vähemmän kuin Hän rakastaa minua?”

Sitten eräänä päivänä istuin temppelissä erään sisaren vieressä, joka asuu vaatimattomassa talossa. Vietin kaksi tuntia hänen vierellään. Katsoin usein hänen kauniisiin silmiinsä ja näin niissä Herran rakkauden. Päätettyämme työmme temppelissä sain voimallisen oivalluksen. Kaikissa iankaikkisissa siunauksissa, kaikissa tärkeimmissä etuoikeuksissamme ja mahdollisuuksissamme olimme yhdenvertaisia. Minut oli ”kastettu parannukseen”18, ja niin oli hänetkin. Minulla oli hengellisiä lahjoja, ja niin oli hänelläkin. Minulla oli mahdollisuus tehdä parannus, ja niin oli hänelläkin. Minä olin saanut Pyhän Hengen, ja niin oli hänkin. Minä olin saanut temppelitoimitukset, ja niin oli hänkin. Jos me molemmat olisimme lähteneet yhdessä tästä maailmasta sinä hetkenä, olisimme saapuneet Herran eteen yhdenvertaisina siunauksiltamme ja mahdollisuuksiltamme.

Pappeuden siunaukset ovat suuri yhdenvertaistaja. Nuo siunaukset ovat samat miehille ja naisille, pojille ja tytöille. Ne ovat samat naimisissa oleville ja naimattomille, rikkaille ja köyhille, lukeneille ja lukutaidottomille, tunnetuille ja tuntemattomille.

Olen kiitollinen siitä, että Jumalan äärettömän oikeudenmukaisuuden ja rakkauden ansiosta kaikki miehet ja naiset ovat saaneet yhdenvertaisen kumppanuuden, lahjoja, siunauksia ja mahdollisuuksia pappeuden toimitusten ja hengellisten lahjojen kautta. Pappeuden ansiosta, joka punoutuu meidän elämäämme ja sen ympärille ja sen läpi, meidän päämme päälle on vuodatettu jokainen voima, jokainen liitto, jota me tarvitsemme tehdäksemme elämäntyömme ja päästäksemme takaisin taivaalliseen kotiimme. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.

Viitteet

  1. OL 110:10.

  2. Ks. OL 88:36–45; Abr. 3.

  3. Dallin H. Oaks, ”Pappeuden valtuus perheessä ja kirkossa”, Liahona, marraskuu 2005, s. 26.

  4. Ks. ”Pappeuden toimitukset ja siunaukset”, Perheen opas, 2005, s. 20.

  5. Ks. Ezra Taft Benson, ”Mitä toivon teidän opettavan lapsillenne temppelistä”, Valkeus, toukokuu 1986, s. 6.

  6. OL 95:8.

  7. Ks. OL 131:1–2.

  8. Ks. OL 132:19–20.

  9. Ks. Ezra Taft Benson, ”Mitä toivon teidän opettavan lapsillenne temppelistä”, s. 6.

  10. Ks. OL 46:26.

  11. Ks. OL 46:12.

  12. Moroni 10:8–11.

  13. Ks. OL 46:10–26.

  14. Deseret News, 30. heinäkuuta 1862, s. 33.

  15. Boyd K. Packer, ”Mitä jokaisen vanhimman tulee tietää – ja jokaisen sisaren samoin”, Valkeus, marraskuu 1994, s. 20.

  16. Moroni 10:7–17.

  17. OL 38:16.

  18. Alma 9:27.