2006
Suuri onnensuunnitelma
Toukokuu 2006


Suuri onnensuunnitelma

Äärettömän sovituksen kautta Jumala on tarjonnut tavan, jonka avulla voimme sekä voittaa syntimme että tulla taas täysin puhtaiksi.

Profeetta Jaakob kysyi: ”Miksi ei voisi puhua Kristuksen sovituksesta ja saada täydellistä tietoa hänestä”?1

Otan tuon kysymyksen puheeni aiheeksi – miksi ei voisi puhua Jeesuksen Kristuksen sovituksesta?

Alma kutsuu sovitusta ”suureksi onnensuunnitelmaksi”2. Käytän tuota ilmaisua kuvaamaan sitä kaunista oppia, jonka tunnemme Jeesuksen Kristuksen sovituksena.

Presidentti Hugh B. Brown selitti kerran: ”Ennemmin tai myöhemmin elämän vaiheet johtavat siihen, että jokainen meistä joutuu kohtaamaan tämän tärkeän asian – sielun kuolemattomuuden ja ihmisen suhteen jumaluuteen. – – Jokaisella meistä on väristä, uskonnosta tai kansallisuudesta riippumatta kohtaaminen kokemuksen kanssa, jota kutsumme kuolemaksi.”3

Useimmat meistä ovat – surun ja menetyksen tuntein – seisoneet kunnioittavasti jonkun rakkaamme haudan äärellä kysyen: ”Onko kuolemassa lainkaan onnellisuutta?”

Eräs Mormonin kirjan profeetta antaa meille vastauksen tähän kysymykseen ilmaisten riemullisen kiitollisuutensa Jeesuksen Kristuksen sovituksesta, joka lunastaa meidät kuolemasta: ”Oi Jumalan viisautta, hänen laupeuttaan ja armoaan! – – Oi meidän Jumalamme suuruutta ja oikeudenmukaisuutta!”4

Saanen kertoa teille viisi totuutta suuresta onnensuunnitelmasta, jotka ovat tuoneet minulle tämänkaltaista iloa.

Yksi: Tieto tästä suunnitelmasta vahvistaa todeksi sen, että on olemassa Jumala ja että Hänellä on Poika, Jeesus Kristus. Isä ja Poika ovat täydellisiä. He elävät taivaassa, ja Heillä on hengestä, lihasta ja luista koostuva kirkastettu ruumis.

Nämä totuudet ilmoitettiin meille tänä taloudenhoitokautena, kun poika Joseph Smith polvistui nöyrään rukoukseen ja julisti myöhemmin: ”Näin kahden Persoonan, joiden hohdetta ja kirkkautta on mahdoton kuvata, seisovan yläpuolellani ilmassa. Toinen heistä puhutteli minua kutsuen minua nimeltä ja sanoi osoittaen toista: Tämä on minun rakas Poikani. Kuule häntä!”5

Kaksi: Isän ja Pojan henkilöllisyyden tunteminen auttaa meitä tietämään, että meidät kaikki on asetettu maan päälle, jotta saisimme fyysisen ruumiin, saisimme kokemuksia ja todistaisimme olevamme kelvollisia palaamaan taivaallisen Isämme luokse. Lait säätelevät kuolevaista elämäämme maan päällä. Kun rikomme lakia vastaan, teemme syntiä. Kun teemme syntiä, rikomme iankaikkisia lakeja; oikeudenmukaisuuden laki edellyttää rangaistusta.

Syntiä ja parannuksenteon tarvetta voitaisiin kuvailla tarinalla miehestä, joka lähtee matkalle. Hänellä on selässään suuri, tyhjä reppu. Silloin tällöin hän poimii maasta kiven, joka kuvaa lain rikkomista. Hän laittaa kiven selässään olevaan reppuun. Ajan myötä reppu täyttyy. Se on painava. Mies ei voi jatkaa matkaansa. Hänellä täytyy olla keino tyhjentää reppu kivistä. Vain Vapahtaja voi tehdä sen sovituksen kautta.

Tämä on mahdollista, kun harjoitamme uskoa Jeesukseen Kristukseen, hylkäämme synnin ja teemme liittoja evankeliumin toimitusten kautta. Kun kestämme uskollisina loppuun saakka, voimme palata elämään taivaallisen Isämme ja Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen kanssa.

Kolme: Äärettömän sovituksen kautta Jumala on tarjonnut tavan, jonka avulla voimme sekä voittaa syntimme että tulla taas täysin puhtaiksi. Iankaikkinen armon laki tekee sen mahdolliseksi. Armo täyttää oikeudenmukaisuuden vaatimukset parannuksentekomme ja sovituksen voiman kautta. Ilman sovituksen voimaa ja täydellistä parannuksentekoamme olemme oikeudenmukaisuuden lain alaisia.

Alma opetti, että ”armo vaatii katuvan”6 ja että ”lunastussuunnitelmaa ei voitu toteuttaa, paitsi sillä ehdolla, että ihmiset tekevät parannuksen”7.

Suuri profeetta Amulek opetti: ”Ja näin armo voi tyydyttää oikeudenmukaisuuden vaatimukset ja sulkee heidät turvallisten käsivarsien suojaan, kun se, joka ei osoita parannukseen johtavaa uskoa, on koko oikeudenmukaisuuden vaatimusten lain alainen; sen tähden suuri ja iankaikkinen lunastussuunnitelma toteutuu vain sen kohdalla, jolla on parannukseen johtava usko”.8

Ensimmäiset vanhempamme Aadam ja Eeva rikkoivat lakia, ja heidät ajettiin pois kauniista Eedenin puutarhasta. Aadamille ja Eevalle opetettiin suurta lunastussuunnitelmaa, jotta he saisivat kokea onnea tässä elämässä.9

Aadam sanoi: ”Minun rikkomukseni tähden silmäni ovat avautuneet, ja tässä elämässä minulla on ilo, ja jälleen lihassa saan nähdä Jumalan.”10

Eeva ilmaisi onnellisuutensa samalla tavoin: ”Ellei rikkomustamme olisi ollut, meillä ei olisi koskaan ollut jälkeläisiä emmekä olisi koskaan tienneet hyvää emmekä pahaa, emme lunastuksemme iloa.”11

Neljä: Aadamin ja Eevan lankeemus sai aikaan kaksi kuolemaa. Olemme noiden kuolemien alaisia. Fyysinen kuolema on hengen ero fyysisestä ruumiista. Aadamin lankeemuksen takia koko ihmiskunta kärsii fyysisen kuoleman.

Toinen kuolema on hengellinen. Se on ero Jumalasta. Aadam ja Eeva keskustelivat Jumalan kanssa avoimesti Eedenin puutarhassa. He menettivät tuon etuoikeuden rikkomuksensa jälkeen. Sen jälkeen yhteys Jumalaan onnistui vain uskon ja uhrauksen välityksellä, hartaaseen anomiseen yhdistettynä.

Me kaikki olemme tällä hetkellä hengellisen kuoleman tilassa. Olemme erossa Jumalasta. Hän asuu taivaassa; me elämme maan päällä. Me haluaisimme palata Hänen luokseen. Hän on puhdas ja täydellinen. Me olemme epäpuhtaita ja epätäydellisiä.

Kristuksen sovituksen voima voitti kummankin kuoleman.

Sen jälkeen kun Kristus ristiinnaulittiin ja haudattiin lainattuun hautakammioon, Hän nousi kolmantena päivänä kuolleista. Tämä ylösnousemus yhdisti Kristuksen fyysisen ruumiin jälleen Hänen henkeensä.

Ylösnousemus kuolleista on sovituksen kaikkein kaunein osa ja todella osa onnensuunnitelmaa; ylösnousemus on yleismaailmallinen ja pätee koko ihmiskuntaan. Nousemme kaikki ylös kuolleista. Todistan tuosta tosiasiasta ja totuudesta. Tämä on varaukseton lahja Jumalalta.

Ylösnousemus ei kuitenkaan merkitse toisen kuoleman voittamista. Saavuttaaksemme iankaikkisen elämän Isän ja Pojan luona meidän on tehtävä parannus ja voitava ansaita armo, joka täyttää oikeudenmukaisuuden.

Ilmoituksissa opetetaan:

”Tämä elämä on ihmiselle aika valmistautua kohtaamaan Jumala.”12

”Pyydän teitä, ettette lykkää parannuksenne päivää.”13

”Samalla hengellä, jonka vallassa ruumiinne on sillä hetkellä, kun te lähdette tästä elämästä, sillä samalla hengellä on voima pitää teidän ruumistanne vallassaan tuossa iankaikkisessa maailmassa.”14

Viisi: Jeesus Kristus syntyi maallisesta äidistä, Mariasta. Häneltä Jeesus peri kuolevaisuuden ja tuli kuoleman alaiseksi.

Joosef oli Hänen maanpäällinen opastajansa. Jumala taivaassa oli Hänen Isänsä. Häneltä Jeesus peri kuolemattomuuden, voiman voittaa fyysinen kuolema.

Jeesus Kristus, joka oli valittu täyttämään sovituksen vaatimukset, alensi itsensä tullakseen maan päälle ja syntyäkseen Marialle avuttomana sylilapsena. Hän alensi itsensä tullakseen kiusatuksi, koetelluksi, pilkatuksi, tuomituksi ja ristiinnaulituksi, vaikka Hänellä oli voima ja valtuus estää sellaiset teot.

Presidentti John Taylor kuvaili Kristuksen itsensä alentamista näillä kauniilla sanoilla: ”Lisäksi oli välttämätöntä, että Hän astuisi kaiken alapuolelle, jotta Hän voisi kohottaa muita kaiken yläpuolelle; sillä jos Hän ei voisi kohottaa itseään ja tulla korotetuksi noiden sovituksen aikaansaamien periaatteiden kautta, Hän ei voisi kohottaa muita; Hän ei voisi tehdä muille sitä, mitä ei voisi tehdä itselleen.”15

Kristuksen kärsimys Getsemanen puutarhassa edustaa suurenmoisinta Hänen kaikista ominaisuuksistaan, Hänen täydellistä rakkauttaan. Tästä voimme nähdä, että Hän todella rakasti meitä kaikkia.

Eräs englantilainen teologi kirjoitti 1800-luvulla tästä tapahtumasta: ”Hänen lyyhistyvän ruumiinsa kestettäväksi sälytettiin niin paljon kuin ihmisruumis voi suinkin kärsiä. – – Mitä piinaavin tuska, mitä julmin häpeä, kaikkien syntien taakka – se Hänen oli nyt kestettävä.”16

Herra sanoi nykyajan ilmoituksessa kärsimystään kuvaten: ”Mikä kärsimys sai minut, tosiaankin Jumalan, suurimman kaikista, vapisemaan tuskasta ja vuotamaan verta joka huokosesta ja kärsimään sekä ruumiissa että hengessä.”17

Sovitus on tapahtuma, joka mahdollistaa sen, että voimme tehdä sovinnon Jumalan kanssa. Sana sovitus on siis sukua sanalle sovinto. Perheeseen liittyvin sanoin ilmaistuna sillä tarkoitetaan yhteen kokoontumista toinen toisensa sekä Jumalan ja Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen kanssa. Se tarkoittaa sitä, että eron aiheuttama suru korvautuu yhteen kokoontumisen aiheuttamalla onnella.

Lopuksi haluan lausua presidentti Boyd K. Packerin sanat:

”Jos ymmärrätte suuren onnen suunnitelman ja seuraatte sitä, niin se, mitä maailmassa tapahtuu, ei vaikuta teidän onneenne.”18

Todistan tuosta totuudesta sekä rakkaudesta, jota Herramme ja Vapahtajamme Jeesus Kristus on osoittanut meitä kohtaan tarjoamalla sovituksen, suuren onnensuunnitelman, meitä kaikkia varten. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.

Viitteet

  1. MK Jaak. 4:12.

  2. Alma 42:8; ks. myös 2. Nefi 9:13; Alma 12:32; 34:9, 16; 41:2; 42:15; Mooses 6:62.

  3. Julkaisussa Conference Report, huhtikuu 1967, s. 48, kappalejakoa muutettu.

  4. 2. Nefi 9:8, 17.

  5. JS–H 17.

  6. Alma 42:23.

  7. Alma 42:13.

  8. Alma 34:16.

  9. Alma 12:32.

  10. Moos. 5:10.

  11. Moos. 5:11.

  12. Alma 34:32.

  13. Alma 34:33.

  14. Alma 34:34.

  15. The Mediation and Atonement, 1882, s. 144.

  16. Frederic W. Farrar, The Life of Christ, 1994, s. 575.

  17. OL 19:18.

  18. ”Isä ja perhe”, Valkeus, heinäkuu 1994, s. 21.