2017
Tui Veiveiuá, Mohu Tāpuekiná
March 2017


Mei he Malaʻe Ngāue Fakafaifekaú

Tui Veiveiuá, Mohu Tāpuekiná

ʻOku nofo ʻa e tokotaha naʻá ne faʻú ʻi Kualelo ʻi Mekisikou.

ʻI heʻeku hoko ko ha faifekau ʻi Mekisikoú, naʻe tokoni ha meʻa ne u aʻusia ke u mamata ki he “ngaahi fua lelei” ʻe ala hoko ʻi heʻetau ngāue ʻaki ʻetau tuí.

ʻĪmisi
Missionaries meeting woman

Naʻe palani ha ʻekitivitī ngāue fakafaifekau ʻi he siteiki ne u ngāue aí. Naʻe pau ke ma fakamatalaʻi mo hoku hoá ha tefitoʻi moʻoni ʻo e ongoongoleleí ki he kau fie fanongo te nau lava mai ki aí. Ka ʻi heʻema aʻu atu ki he falelotú, naʻá ma ʻiloʻi ne ʻikai ha fie fanongo ia ʻe lava mai. Naʻe ʻikai ke ma akoʻi ʻa e tefitoʻi moʻoni naʻá ma palani ki aí, ka naʻe kole mai ke ma ʻalu ki he veʻehalá ʻo fakaafeʻi ha faʻahinga taha pē te ma fetaulaki mo iá ke haʻu ʻo kau ʻi he ʻekitivitií.

Ko hono moʻoní, naʻe ʻikai ke u faʻa mapuleʻi ʻeku fakakaukau, “He ʻikai ola lelei ʻeni.” Ne u ongoʻi he ʻikai ha ola ʻema feingá—he ʻikai ke tali ʻe ha taha e fakaafe ke haʻu ki he ʻekitivitií, tautautefito ki heʻene fakatuʻupakeé.

Ka naʻe mahino kiate kimaua ʻa e mahuʻinga ʻo e talangofuá, ko ia ne ma feinga mo hoku hoá ke fakaafeʻi e kakaí ke nau haʻu. Ne ʻikai fuʻu fuoloa mei ai, naʻe lue hake ha fefine mo hono ʻofefine pea mo e kaumeʻa hono ʻofefiné. Naʻá ma fakaafeʻi kinautolu. Ne nau tomuʻa veiveiua, ka naʻe faifai pē pea nau tali ʻa e fakaafé ʻo kau fakataha mo e niʻihi ʻi lotó. Naʻá ku ʻohovale ka naʻá ku fiefia lahi.

Naʻe kamata ʻa e ʻekitivitií: ko e fakaʻaliʻali ʻo ha mūsika naʻe fakatefito ʻi he ongoongoleleí. Naʻe fuoloa ange ʻa e ʻekitivitií ʻi he houa ʻe tahá. Naʻá ku loto-hohaʻa naʻa ʻita ʻema kau fakaafé koeʻuhí ko e māʻuloloa e polokalamá, ka naʻá ku lotu ʻi hoku lotó ke ola lelei pē e meʻa kotoa.

ʻI he ʻosi ʻa e ʻekitivitií, naʻá ku ʻalu ke kole fakamolemole kiate kinautolu ʻi he fuʻu māʻuloloa honau taimí. Kimuʻa peá u foaki ange ha foʻi leá, naʻe pehē mai ʻe he fefiné, “Mālō ʻaupito. Mālō ʻaupito. Naʻe fakaʻofoʻofa ʻaupito. Mālō ʻaupito.”

Naʻe fakaʻohovale kiate au; naʻa nau fakamālō mai ʻi he meʻa ne nau aʻusiá, pea naʻe ʻikai ke nau tokanga ki he taimí. Naʻe fakaofo ia, pea naʻe ʻi ai ha fiefia ʻi hoku lotó. (Ka ko ʻeku pehē loto koē he ʻikai ke maʻu ha meʻa ʻi hono fakaafeʻi e kakaí ʻi he veʻehalá!) Naʻe fie maʻu ʻe he fefiné ke ʻilo lahi ange ki he Siasí mo maʻulotu ʻi he Sāpaté.

Naʻá ku ako ha meʻa māʻongoʻonga mei he aʻusia ko ʻení: ʻe lava ke maʻu ha ola māʻongoʻonga mei hono ngāue ʻaki ha kihiʻi konga siʻi pē ʻo e tuí, ʻo tatau ai pē kapau ʻoku ʻikai ko ha meʻa lahi ange ʻi he holi pē ke tuí (vakai, ʻAlamā 32:27–28).

Naʻe liliu ʻe he aʻusia ko ʻení ʻeku tōʻonga fakakaukaú ʻi he toenga ʻeku ngāue fakafaifekaú. Talu mei he taimi ko iá, naʻá ku mamata ʻi he ʻekitivitī fakafaifekau kotoa pē ki he fua ʻo ʻeku ngāué ʻi he taimi naʻá ku ʻalu atu ai ʻi he ʻamanaki lelei mo ha mata ʻo e tuí.

Kapau te tau ngāue ʻaki ʻa e tuí, ʻo tatau ai pē kapau ʻoku tau fakakaukau he ʻikai lava ke hoko ia, te tau lava ʻo aʻusia ha ngaahi ola fakaofo. Ko e meʻa ko ē ʻoku tau fakakaukau ʻe taʻe-malavá ʻoku ʻikai ke taʻe-malava ia ki he ʻOtuá.

Paaki