Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au
Ko e hā naʻe akoʻi ʻe Siosefa Sāmita fekauʻaki mo e maté pea mo e toetuʻú?
Toetuʻú
29 Māʻasi–4 ʻEpeleli
Naʻe fakafou ʻi he fakahaá ʻa e ako ʻe Siosefa Sāmita ko e tokotaha kotoa pē ʻoku mate te nau toetuʻu pea toe moʻui koeʻuhí ko Sīsū Kalaisi (vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 29:26). Ko ha niʻihi ʻeni ʻo e ngaahi tokāteline fakatuʻamelie naʻá ne vahevahé.
ʻOku ʻi ai ha ʻamanaki lelei neongo e tengihiá.
“ʻOku tengihia ʻe hoku lotó ʻa kinautolu kuo toʻo atu meiate kitautolú, ʻo ʻikai koeʻuhí ʻoku ʻikai ha ʻamanaki, he te u toe fetaulaki pea nofo pē mo kinautolu.”1
Ko e maté ko e konga ia ʻo e palani ʻa e ʻOtuá.
“ʻOku faingataʻa ke u moʻui ʻi māmani ʻo mamata ki [hoku ongo tokoua ko ʻAlavini mo Toni Kālosí] … ʻi hono toʻo atu ʻi he lotolotonga ʻo ʻena kei tutupu haké. … Ka ʻoku ou ʻiloʻi ʻoku totonu ke tau fakalongolongo mo ʻiloʻi ʻoku mei he ʻOtuá ia, pea talia Hono finangaló; ʻoku tonu ʻa e meʻa kotoa pē”2
Ko e maté ʻoku fakataimi pē.
“ʻOku mavahe pē [hotau] kāingá mo [hotau] ngaahi kaungāmeʻá mei honau sinó ʻi ha kiʻi vahaʻataimi nounou.”3
ʻOku ʻikai ʻaonga ke manavahē ʻa e kau māʻoniʻoní.
“ʻOku tau maʻu ʻa e ʻuhinga ke maʻu ai ʻa e ʻamanaki lelei mo e fakafiemālie lahi taha fekauʻaki mo hotau kau pekiá ʻo laka ange ʻi ha toe faʻahinga kakai ʻi māmani.”4
Fealēleaʻakí
ʻOku ʻomi fēfē ʻe he ngaahi talaʻofa ʻo e Toetuʻú ʻa e ʻamanaki lelei mo e nonga kiate koé? Te ke vahevahe fēfē nai ʻa e ngaahi moʻoni ko ʻení mo e niʻihi kehé?