2023
’Ua ’itehia i te hō’ē temeio nō teie ’anotau te hō’ē misionare
Tiurai 2023


TE MAU ’API NŌ PĀTIFITA

’Ua ’itehia i te hō’ē temeio nō teie ’anotau te hō’ē misionare

I te matahiti i ma’iri a’enei, ‘ua ani Elder Allistair B. Odgers i te mau peresideni titi ’ia ha’amau i te hō’ē fā nō te rahira’a misiōnare e ha’api’i tātou i te ‘āva’e Tītema 2022.

I muri a’e i te rahira’a pure e te ha’apaera’a mā’a, ’ua ha’amau vau i te hō’ē fā o tē fa’atae ia mātou ei titi ; hō’ē fā ‘o tē tītau i te fa’aro’o rahi ‘e ’o te ‘āfa’i mai i te mau ‘itera’a pae vārua ‘e te mau temeio i te orara’a o te mau melo. ’ua ite au e, e 10-12 misionare e tavini nei, e nō te mau misionare e tano ia matou i te raveraa, e haapapû mai ïa e 10-12 misionare e tavini ra i te ava’e titema. ’Ua fa’auruhia vau ‘ia hōro’a i te 25 ‘ei fā nō tā mātou titi.

I reira iho, ‘ua ha’amata vau i te fārerei i tō mātou mau episekōpo, te mau peresideni āma’a, te mau melo āpo’ora’a teitei e te mau melo o te āpo’ora’a titi. ’Ua ani mātou i te tā’āto’ara’a ‘ia tāhō’ē ‘e ’ia ‘imi i teie mau misiōnare 10-15 ’aita mātou i ‘ohipa i teienei. ’Aita i maoro roa i muri iho, i te āmuira’a rahi nō Ēperēra, ’ua ani fa’ahou te peresideni Russell M. Nelson i te feiā āpī tamāroa ato’a, e te feiā āpī tamāhine tei hina’aro, ia tāvini i te hō’ē misiōni rave tāmau. ’Ua fa’aitoito te peresideni Nelson i te tā’āto’ara’a ia ‘imi e ia tīa’i i te mau temeio’ a fa’arahi ai tātou i tō tātou ha’amatara’a pae vārua.1

‘Ua ani Elder Odgers i te mau peresideni titi i roto i tā mātou ’āpo’ora’a fa’aaura’a, ‘ia ani i te mau ’episekōpo ‘e te mau peresideni ’āma’a ‘ia ani e piti taure’are’a tamāroa ‘ia tāvini i te hō’ē misiōni i te mau hepetoma ato’a. Ma te ti’aturi i te mau semeio, ’ua faaitoito faahou vau i tō tatou feia faatere ia faaapî i te mau tautooraa nō te imi i te mau misionare, ma te haapapû e e farii tatou i te mau iteraa rau pae varua e te mau semeio a imi ai tatou i te faaûruraa e te arata’iraa nō ni’a i te taata e ani manihini.

I te rurura’a ‘āpo’ora’a teitei o te titi i muri iho, ‘ua parau mai te hō’ē taea’e ia māua ē, e piti tamāroa tāna nō te tāvini i te hō’ē misiōni. ’Ua tupu te hina’aro i roto i te hō’ē ta’ata e tāvini i te Fatu, ‘aita te tahi. E hoa vahine tō teie tamaiti, o Sione, i te mau Hau Amui nō Marite, e ’ua parau maira e, aita oia i farii i te pahonoraa i ta’na mau pure, e ti’a anei ia’na ia tavini i te hō’ē misioni.

I roto i te reira vārua mai ia Alama, ‘e ma te roimata i roto i tōna mata’, ua ani teie metua tāne e pure ānei tātou nō Sione nō te fāri’i i te hō’ē pāhonora’a nō ‘ō mai i te Fatu ra.

Mai te mau taata atoa, ’ua tamau noa vau i te pure, e i te haapae i te maa nō teie taure’are’a.

Ua ara oioi au i te hō’ē po’ipo’i mahana maa e ’ua feruri hohonu vau i te taime ’ua tupu te hō’ē ohipa maere roa e te haehaa. ’Ua puta mai ra te hō’ē ‘ōrama nō Sione i roto i tō’u ferurira’a. ’ua faauehia vau ia farerei ia’na i te mahana nō muri iho, i muri a’e i te otiraa ta’u mau ohipa i te mau mahana atoa. ’Ua hōhorahia mai te ’ōrama ‘e ’ua hōro’ahia mai iā’u te mau uira’a ta’a ‘ē nō te ui ia Sione. ’E ’ua fa’aro’o vau e aha tāna mau pāhonora’a, ‘e nāhea vau i te pāhono iāna. E mea māramarama ‘e te ta’a ‘ē te poro’i.

I taua pō ra, ‘ua ’īriti au i tā’u ha’apaera’a mā’a ‘e ’ua pure au i te mau mea ato’a i roto i te ‘ōrama ’ia nehenehe iā’u ‘ia rave fa’aoti i te ‘ohipa i hōro’ahia mai iā’u.

‘Ua haere au i te hō’ē āmuira’a pāroita i te mahana nō muri iho, ’ua rave au i te tahi mau uiuira’a i muri iho ’ua tere atu i tō’u pere’o’o uira. A tere ai au na te fare pureraa, ’ua faahaamana’o mai te Varua ia’u i ta’u ohipa. I roto i te hō’ē huru ‘ē te pae vārua rā’,ua ’ite fa’ahou vau i te ‘ōrama tā’u i fāri’i i terā mahana nā mua atu.

I tō’u taera’a atu i te fare o te utuāfare, ’ua pātōtō atu vau i ni’a i te ūputa e ’ua parau atu vau ē, e mea ara tō rātou pāpā, terā rā, tei te fare terā māmā. I te taera’a mai te mum i te ūputa, ’ua ani atu vau e nehenehe ānei tā’u e fārerei iāna e ia Sione. ’Ua rahi roa tāna tāmā’ara’a i te mā’a i te pō. ’Ua ani manihini mai Mum iā’u ia tomo e i roto i nā pīha’i iho e toru tei pārahi i roto i te vāhi fa’aeara’a e ’ua paraparau.

‘Ua ani au ia Sione ’ia hōro’a i te hō’ē pure ‘e i terā iho taime’,ua hōhora mai te ’ōrama ma te māramarama mai tei tupu i nā mua atu.

‘Ua ui au ia Sione e aha tōna mana’o nō ni’a i te tāvinira’a i te hō’ē misiōni ? Parau nō te parau, ‘ua pāhono mai ’oia ‘a ’ite ai au i roto i te ‘ōrama. ’Ua fa’ata’a mai oia ē, aita oia i pāpū ē, e ti’a ānei iāna ia tāvini i te hō’ē misiōni ; ’ua feruri maite oia e ’ua pure, aita râ oia i mana’o e, e farii oia i te hō’ē pahonoraa. ’Ua feruri au ē, e ha’amaita’ira’a patereareha tōna. Na ô maira oia e, « E ». ’Ua ui au, « e aha tā tō ’outou ha’amaita’ira’a patereareha e parau nei » ? ’Ua pāhono mai ’oia, « e tāvini au i te hō’ē misiōni ».

I to’u ti’araa mau, ’ua ui au, « Nahea te Fatu e pahono ai i te mau pure » ? ’Ua tāfifi ri’i o Sione. i muri iho rā ‘ua fa’a’ite mai i tōna mau mana’o. Ma te haapuaihia e te Varua e te hō’ē huru i te aau e te haehaa, ’ua parau vau, « ’ua haapiihia vau e te Fatu, o Iesu Mesia, na roto i te heheuraa, ia haere mai e farerei ia outou i teie mahana. Te faaite papû nei au ia outou e, ’ua pahonohia te mau pure na roto i te mau mana’o, te mau faaiteraa, te tai’oraa i te mau papa’iraa mo’a e te tahi atu mau rave’a e rave rahi. Tei ‘ō nei au i teie mahana nā ni’a i te i’oa o te Fa’aora, o Iesu Mesia, ei pāhonora’a i tā outou pure e nō te īriti ē atu i te ta’a ’ore e te fē’a’a. Sione, tē ani nei te Fa’aora ia ‘outou ’ia tāvini i te hō’ē misiōni. E ‘ohipa tāna nā outou e rave e e ohipa ho’i tā Elder Hala ana’e e nehenehe e rave mai te mea tē vai ra hō’ē ta’ata e tīa’i ta’a ē ia outou ia ani manihini i roto i te pape nō te bāpetizora’a ». I reira te ‘ōrama i hope ai.

‘Ua ui au e aha tōna mana’o. ’ua taupe a’e ra oia i to’na upoo e ’ua ta’i, « ’ua pahonohia ta’u pure e ’ua hinaaro vau ia tavini i te hō’ē misioni ».

‘Aita i maoro roa’,ua fa’aoti te taea’e Hala i tāna taote ‘e tāna tāpura taote niho i muri iho ’ua hāpono mai i tāna parau fa’a’ohipara’a nō te misiōni. E tupu mau ihoa te mau semeio o teie anotau ia tuu ana’e tatou i tō tatou ti’aturiraa i roto i te Fatu ia Iesu Mesia.

FA’ATA’ARA’A

  1. Hi’o Russell M. Nelson, « Porora’a i te ’evanelia o te hau », Le Liahona, Me 2022, p. 6-7.