Ngaahi Uiuiʻi Fakauooti pe Fakakoló
Talanoa mo e Kāingalotú fekauʻaki mo e Tuʻunga Tangata pe Fefiné


“Talanoa mo e Kāingalotú fekauʻaki mo e Tuʻunga Tangata pe Fefiné,” Ngaahi Maʻuʻanga Tokoni ki he Faifaleʻí (2023)

“Talanoa Fekauʻaki mo e Tuʻunga Tangata pe Fefiné,” Ngaahi Maʻuʻanga Tokoni ki he Faifaleʻí

Talanoa mo e Kāingalotú fekauʻaki mo e Tuʻunga Tangata pe Fefiné

ʻOku ʻi ai ʻa e taimi ʻe niʻihi ʻoku ʻi ai ha ngaahi fehuʻi ʻa e kāingalotú fekauʻaki mo ʻenau ngaahi ongo fekauʻaki mo e tuʻunga tangata pe fefiné. Mahalo ʻe ʻi ai ha kau mēmipa honau fāmilí pe kaungāmeʻa ʻoku fehangahangai mo ha faʻahinga fehuʻi pehē. Pe te nau fifili fekauʻaki mo e ngaahi pōpōaki kuo nau fanongo ai ʻi he māmaní fekauʻaki mo e tuʻunga tangata pe fefiné.

Kapau ʻe haʻu ʻa e kāingalotú kiate koe ʻo kumi faleʻi fekauʻaki mo e tuʻunga tangata pe fefiné, fekumi ʻi he faʻa lotu ke maʻu ʻa e tataki ʻa e Laumālié. Tokoniʻi kinautolu ke nau fakakaukau ki heʻenau ngaahi fehuʻí mei he tafaʻaki ʻo e ngaahi moʻoni taʻengata ʻo e palani ʻa e Tamai Hēvaní maʻa ʻEne fānaú. Fakafanongo ʻi he ʻofa mo e manavaʻofa, tokoniʻi kinautolu ke nau fakafalala ki he Fakamoʻuí ke maʻu ha mahino mo ha mālohi fakalaumālie.

ʻI hoʻo feinga ko ia ke mahino mo tokoniʻi ʻa e niʻihi fakafoʻituitui ko ʻení, faʻa fakakaukau ki he fiemaʻu ko ia ke poupouʻi ʻa e fāmilí mo fakaʻaongaʻi ʻa e ngaahi maʻuʻanga tokoni ʻoku lava ke maʻú. Vakai “Transgender: Supporting Others (Liliu Tangata pe Fefine: Poupouʻi ʻa e Niʻihi Kehé)” ʻi he Tokoni ʻo e Moʻuí ʻi he Gospel Library.

Fakatokangaʻi ange: ʻOku ʻikai tatau ʻa e tuʻunga tangata pe fefiné mo e tuʻunga fakasekisualé. ʻOku ʻi ai ha kakai ʻe niʻihi ʻoku nau fakakaukau ʻoku nau liliu tangata pe fefiné pea ʻoku ʻikai ai ke nau foua ʻa e femanakoʻaki ʻa e tangata mo e tangata pe fefine mo e fefiné. Ko e meʻa tatau pē ʻoku hoko ki he niʻihi ʻoku nau aʻusia ʻa e fetokangaʻaki ʻa e tangata mo e tangata pe fefine mo e fefiné, ʻoku ʻikai ke nau fehuʻia honau tuʻunga tangata pe fefiné. Ke maʻu ha tokoni ʻi he ngaahi fetalanoaʻaki fekauʻaki mo e tuʻunga fakasekisualé, vakai ki he “Femanakoʻaki ʻa e Tangata mo e Tangata pe Fefine mo e Fefiné” ʻi he Ngaahi Maʻuʻanga Tokoni ki he Faifaleʻí.

Ngaahi Moʻoni Taʻengatá

Ko e ngaahi foha mo e ngaahi ʻofefine ʻofeina kitautolu ʻo ha ongomātuʻa fakalangi—ko hotau tuʻunga mahuʻinga tahá ʻeni.

Naʻa tau nofo fakataha mo e ʻOtuá kimuʻa pea fanauʻi mai kitautolú. ʻI heʻetau hoko ko ʻEne fānaú, ʻoku tau maʻu ai ʻa e ivi malava ke hoko ʻo tatau mo Iá.

Ko hotau tuʻunga ko e fānau ʻa e ʻOtuá ʻa e meʻa māʻolunga taha ke tau fakamuʻomuʻá.

Vakai foki, Russell M. Nelson, “Ngaahi Fili ki he Taʻengatá” (fakataha lotu fakaemāmani lahi maʻá e kakai lalahi kei talavoú, 15 Mē 2022), Gospel Library; tautautefito ki he konga ʻoku ui ko e “ʻUluakí, ʻiloʻi ʻa e moʻoni fekauʻaki mo koé.

ʻOku ngaohi hotau sino tangatá mo e fefiné ʻi he tatau ʻo e ʻOtuá.

ʻOku mahuʻinga ʻa e ngaahi faikehekehe ʻi he ngaahi ʻofefine ʻo e Tamai Hēvaní mo Hono ngaahi fohá ʻi Heʻene palani taʻengatá. ʻOku fakaʻatā kitautolu ʻe he ngaahi faikehekehe ko iá ke tau fakatupu ha moʻui, kae pehē ki ha ngaahi fāmili fiefia mo taʻengata. ʻI he ʻuhinga ko ʻení, ʻokú Ne fekau ai ke tau tauhi hotau sinó mo e mālohi ʻo e fakatupú ko ha meʻafoaki toputapu ʻaki ʻetau talangofua ki he fono ʻo e angamaʻá.

Vakai foki Sēnesi 1:27; 1 Kolinito 11:11.

ʻOku tau takitaha maʻu ha sino mo ha laumālie, pea ʻoku fakatatau hotau sinó ki he tatau hotau laumālié.

“Ko e tuʻunga tangata pe fefiné ko ha ʻulungāanga mahuʻinga ia ʻoku ʻiloʻi ai ʻa e tuʻunga mo e taumuʻa ʻo e tokotaha fakafoʻituituí, ʻi he maama fakalaumālié, mo e moʻui fakamatelié pea mo e taʻengatá” (“Ko e Fāmilí: Ko ha Fanongonongo ki Māmani”).

Ko e ʻuhinga ʻo e foʻi lea tuʻunga tangata pe fefine ʻi he fanongonongo ʻo e fāmilí ko e “tuʻunga tangata pe fefine ʻi hono fanauʻi maí.”

ʻOku ongoʻi ʻe ha kakai ʻe niʻihi ʻoku ʻikai fenāpasi honau tuʻunga tangata pe fefiné (ʻa e ongo ʻoku nau maʻu ʻi lotó) pea mo honau tuʻunga tangata pe fefine naʻe fanauʻi mai ʻaki kinautolú. Ko e ngaahi ongo peheé ʻoku ʻikai ko ha angahala ia, neongo ʻe lava ke hoko ia ko ha meʻa fakamamahi ki he faʻahinga ʻoku nau aʻusia iá.

Naʻe akonaki ʻa Palesiteni Tāleni H. ʻOakesi ʻo pehē ko e puputuʻu fekauʻaki mo e tuʻunga tangata pe fefiné ʻe lava ke hoko ia “ʻi ha ngaahi founga kehekehe ʻi ha ngaahi taimi kehekehe ʻi he moʻui ʻa ha taha.” Ko kinautolu ʻoku ʻi ai ʻenau ngaahi fehuʻí ʻoku totonu ke nau “sio lōloa … pea feinga ke falala mo ngāueʻi ʻa e ngaahi tefitoʻi moʻoni taʻengatá” (“Taukaveʻi ʻa e Moʻoní” [fakataha lotu fakaemāmani lahi maʻá e kakai lalahi kei talavoú, 21 Mē 2023], newsroom.ChurchofJesusChrist.org). ʻOku ʻikai totonu ke nau tuku ke fakaʻaongaʻi ʻe Sētane ʻa e puputuʻu fekauʻaki mo e tuʻunga tangata pe fefiné ke ne tohoakiʻi ai kinautolu mei he Fakamoʻuí pe ke uesia ai ʻenau tui ki he palani ʻa e Tamai Hēvaní ki heʻenau fiefia taʻengatá.

ʻE lava ke maʻu ʻa e nonga ʻa e ʻatamaí, mālohi fakalaumālié, pea mo e fakakaukau taʻengatá ʻia Sīsū Kalaisi, ko ʻEne ongoongoleleí, pea mo Hono Siasí, neongo kapau he ʻikai lava ke tali kakato ha ngaahi fehuʻi ʻe niʻihi ʻi he moʻuí ni.

“Kapau ʻokú ke fefaʻuhi, pe ko ha mēmipa ho fāmilí, pe ko ha kaungāmeʻa, mo e ngaahi palopalema ko ʻeni ʻo e puputuʻu ʻi he tuʻunga tangata mo fefiné, ʻoku ou tapou atu ke ke fakaʻaongaʻi e fono ʻo e ongoongoleleí mo e ʻofa mo e ʻaloʻofa ʻa hotau Fakamoʻuí mo e Huhuʻí, ʻa ia te ne tokoniʻi mo tataki koe, kapau te ke ʻaʻeva ʻi he faʻa kātaki ʻi Hono halá. ʻOku akoʻi mai ʻe Sīsū Kalaisi … ʻa e hala ʻoku fiemaʻu ke tau muimui ai ke ʻiloʻi e ngaahi tāpuaki fungani taha ʻa ʻetau Tamai Hēvaní. … ʻOkú Ne ʻofa ʻiate kitautolu pea te Ne tataki kitautolu ʻi heʻetau feinga ke muimui ʻi he feituʻu ʻokú Ne tataki kitautolu ki aí” (Dallin H. Oaks, “Taukaveʻi ʻa e Moʻoní”).

Vakai foki ʻEta 3:16; Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 77:2; 88:15.

ʻOku ʻofa ʻa e ʻOtuá ʻi Heʻene fānaú kotoa, pea ʻoku taau ʻa e tokotaha kotoa pē ke ʻofaʻi mo fakaʻapaʻapaʻi.

Ko e kakai ʻoku ʻi ai haʻanau ngaahi fehuʻi fekauʻaki mo ʻenau ngaahi ongo ki he tuʻunga tangata pe fefiné, ʻoku nau faʻa fifili fekauʻaki mo honau vā fetuʻutaki mo e ʻEikí pe ko honau tuʻunga ʻi Hono Siasí. Neongo ʻoku “ikai [ke tau] ʻiloʻi hono ʻuhinga ʻo e meʻa kotoa pē,” ka te tau lava ʻo falala ki he ʻOtuá pea “ʻiloʻi ʻokú ne ʻofa ki heʻene fānaú” (1 Nīfai 11:17).

ʻOku talitali lelei ʻa e taha kotoa ʻi he lotú. ʻO tatau ai pē pe ko e hā ʻetau ongo fekauʻaki mo e tuʻunga tangata pe fefiné, ʻoku tau fiemaʻu kotoa pē ha ngaahi kaungāmeʻa lelei ʻoku nau hoko ko ha faʻifaʻitakiʻanga ʻo e ʻofa faka-Kalaisí. Kuo akonekina kitautolu ʻi he ngaahi meʻá ni fekauʻaki mo e ʻofa ʻi he fānau kotoa ʻa e ʻOtuá:

“Ka ʻi ai ha taha ʻoku ʻikai ke ne fakaʻapaʻapaʻi e niʻihi fakafoʻituitui ʻoku fehangahangai mo e ngaahi pole ʻo e tuʻunga tangata pe fefiné ʻi he ʻofa mo e ngeia, ʻoku ʻikai fakafenāpasi ia mo e ngaahi akonaki ʻo e ongo fekau lalahi ʻe uá. Ko ia ai, ʻi he kaveinga ʻo e fono ʻa e ʻOtuá, ʻoku fiemaʻu ke tau manatuʻi kuo toutou fakahā mai ʻe he ʻOtuá naʻá Ne fakatupu ʻa e tangata mo e fefine. Pea ʻi he kaveinga ko ia ʻo hotau fatongia ke ʻofa ʻi hotau kaungāʻapí, ʻoku fiemaʻu ke tau manatuʻi kuo fekauʻi kitautolu ʻe he ʻOtuá ke tau ʻofa ʻo aʻu kiate kinautolu ʻoku ʻikai ke nau tauhi kotoa ʻa e ngaahi fekaú. …

“… Manatuʻi neongo pe ko e hā hotau ngaahi faikehekehe ʻi he ngaahi tūkunga kehekehe ʻo e ngaahi fakatupu ʻa ʻetau Tamai Hēvaní, ʻokú Ne ʻofa ʻiate kitautolu kotoa, pea ʻoku ʻi ai ha feituʻu maʻá e taha kotoa ʻi Heʻene palani haohaoa ʻo e fiefiá. ʻOku tau fakahaaʻi ʻetau ʻofa kiate Iá ʻaki hono tauhi ʻEne ngaahi fekaú, ʻo kau ai e ʻofa ki Heʻene fānaú” (Dallin H. Oaks, “Taukaveʻi ʻa e Moʻoní”).

Paaki