2010
Fakatahaʻi ʻe he Laumālié ʻa e Timí, Kau Mēmipa ʻo e Kōlomú
Sune 2010


Fakatahaʻi ʻe he Laumālié ʻa e Timí, Kau Mēmipa ʻo e Kōlomú

Ko e taha ʻo e ngaahi talanoa lalahi ʻoku haʻu mei ʻAfilika ʻi he faʻahitaʻu māfana ko ʻení ʻoku fekauʻaki ia mo e soká. Ka ʻoku ʻikai kau ai ʻa e Ipu ʻa Māmaní.

ʻOku vaʻinga ʻa e ngaahi timi soka tuʻukimuʻa mei he ngaahi tapa kotoa pē ʻo māmaní ʻi Saute ʻAfilika ʻi he māhiná ni, ko ʻenau fakaʻamú ke ikunaʻi ʻa e Ipu ʻa Māmaní. ʻE fefalalaʻaki ʻa e kau vaʻingá, ʻenau kau faiakó mo e kau poupoú ke nau lava ʻo aʻu ki he fainoló. ʻOku hā mahino ʻa e laumālie ʻo e ngāue fakatahá ʻi he kau vaʻingá mo e kau poupoú, ʻe lava pē ke te ongoʻi ia.

Ka he ʻikai ha kau mēmipa ʻo ha timi ʻe mateakiʻi kinautolu, ʻenau kau faiakó, mo ʻenau kau poupoú ʻo hangē ko e kōlomu taulaʻeiki ʻo e Uooti Kakisó, Siteiki Soueto Saute ʻAfiliká, neongo pē he ʻikai te nau vaʻinga ki he Ipu ʻa Māmaní. ʻI he taʻu ʻe taha nai kuohilí, naʻe fakafeʻiloaki ha toko nima ʻo e kau talavou ko ʻení ki he Siasí ʻe heʻenau faiako soká, ʻa ia naʻe toki ului mo ia foki. ʻI he taimi ní ʻoku nau ʻi he konga mahuʻinga ʻo ha “timi” ʻe taha—ko ʻenau kōlomu taulaʻeikí—pea ʻoku nau ngāue mo ha “faiako” ʻe taha—ko ʻenau pīsopé—ʻi heʻenau moʻui ʻaki ʻa e ongoongoleleí ʻi he ʻaho takitaha mo teuteu ke ngāue fakafaifekau taimi kakato.

Naʻe Poto ʻa e Faiako ko Solomoné

Hangē ko e kakai tokolahi ʻi Saute ʻAfiliká, ʻoku saiʻia ʻa Solomone ʻElia Tumane taʻu 29 ʻi he ʻakapulú. ʻOkú ne fakamoleki ha ngaahi houa lahi ʻi he uike takitaha ke faiako ki he Kalapu ʻAkapulu Halikení. ʻOkú ne ʻofa ʻi heʻene kau vaʻingá pea fiefia ʻi heʻenau ngaahi lavameʻá. ʻOku nau ʻofa mo fakaʻapaʻapaʻi ia. Ko ia, ʻi he taimi naʻe kau ai ʻa Faiako Solomone ki he Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní, naʻe fie ʻilo ʻene kau vaʻingá.

ʻOku pehē ʻe Siapulela Maniakaniaka, taʻu 17, ʻa ia ʻoku ui ko “Mekitōnoló”, “Naʻá ne faʻa haʻu hangatonu ki he ako vaʻingá mei heʻene kalasi ʻinisititiutí.” ʻOku pehē ʻe Fapelo Penisimani Sesinī, taʻu 17, “Naʻe lava ke mau vakai ki he ngaahi folofolá mo e ngaahi makasini ʻa e Siasí ʻi heʻene kató, pea mau kamata fai ha ngaahi fehuʻi, pea naʻá ne laukonga kiate kimautolu ke tali e ngaahi fehuʻí.”

ʻOku pehē ʻe Faiako Solomone, “Naʻá ku vēkeveke ke akoʻi e kau talavoú ni he naʻá ku fuʻu ʻofa ʻiate kinautolu. ʻOku ou fie maʻu ke nau ʻalu ʻi he hala totonú. Naʻá ku talaange ki ha taha ʻo kinautolu, ʻTe mou toe lelei ange kapau te mou lau ʻa e folofolá,’ ko ia ne nau kamata kotoa ai ke lau ʻa e folofolá. Naʻa nau saiʻia ai, naʻá ku akoʻi leva kiate kinautolu ʻo kau ki he lotú. ʻI ha ʻaho ʻe taha naʻa nau fakaʻohovaleʻi au. Naʻá ku aʻu vave atu ki he ako vaʻingá, peá u kiʻi mohe ʻi he taimi naʻa nau fafangu ai aú mo pehē, ‘ ʻE Faiako, ʻoku fie maʻu ke mau ʻaʻahi ki hoʻomou lotú.’ Ko ha ʻaho ia ʻe ʻikai ngalo ʻiate au, he naʻá ku ʻiloʻi ʻoku nau ʻi he hala totonú.”

ʻI Hono Fakangofuá

Ka naʻe ʻikai hoko atu ʻa e faiakó taʻe maʻu ha ngofua mei he mātuʻá. Naʻá ne ʻalu ki he ʻapi ʻo e tamasiʻi vaʻinga takitaha, ke kole pe ʻe sai pē ke fakaafeʻi ʻa e kau vaʻingá ki he lotú. Naʻe loto ki ai ʻa e mātuʻá. ʻOku manatu ʻa Fapelo ʻo pehē, “Naʻa mau omi ki he lotú ʻi ha ngaahi uike hokohoko ʻe tolu. Naʻa mau fie ako ʻo toe lahi ange.” Ko ia ai naʻe toe kole ngofua ʻa e faiakó ki he mātuʻá, ke lava e kau vaʻingá ʻo ako mo e kau faifekau taimi kakató. Naʻe toe loto pē ʻa e mātuʻá ki ai.

ʻOku pehē ʻe Mekitōnolo, “Naʻe ʻomai kiate kimautolu takitaha ʻe he ongo faifekaú ha Tohi ʻa Molomona. Naʻá na talamai ke mau lau ia mo lotu pe ʻoku moʻoni, pea naʻa mau fai ia. Naʻá ku lotu mo laukonga peá u ʻiloʻi ʻa e moʻoni ʻo e Tohi ʻa Molomoná.” Naʻe pehē pē mo e kau vaʻinga kehé, ʻa ia naʻa nau papitaiso leva mo hilifakinima ke maʻu ʻa e meʻafoaki ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní. Ko e toko nima o e kau vaʻingá ko ha kau mēmipa ʻo e Siasí.

Ngaahi Taumuʻa ʻa e Ongoongoleleí

ʻOku fokotuʻu ʻe he ngaahi timi lahi ha ngaahi taumuʻa ke ikuna ʻi he faʻahitaʻu vaʻingá, ka ʻoku toe feinga ʻa e kau vaʻinga Halikeni ʻe toko nima ki ha taumuʻa ʻe taha ʻi he kahaʻu vave maí. ʻI he fakahinohino ʻa Pīsope Pongani Malupeí, ko ha tangata ʻoku nau pehē ko ha faiako fakalaumālie, ʻoku nau teuteu atu ki he ngāue fakafaifekau taimi kakató.

ʻOku pehē ʻe he pīsopé, “ ʻOku nau hoko ko ha mālohi lahi ʻi homau uōtí. Pea ʻoku nau hoko ko e konga ʻo e timi maʻongoʻonga ko ia ʻo e kau maʻu Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒloné mo Faka-Melekisētekí ʻi he tapa kotoa pē ʻo māmaní. ʻOku ngāue fakataha maʻu pē ʻa e kau talavou ko ʻení—ʻoku nau lue fakataha ki he akó, vaʻinga soka fakataha, fakataha ki he seminelí, mo ngāue ʻi he lakanga fakataulaʻeikí. Kapau te u telefoni ki ha taha ʻo e kau talavoú ʻo kole tokoni, ʻe omi kotoa e toko nimá.” ʻOku pehē ʻe Mekitōnolo ʻoku faʻa ako ʻa e kōlomu ʻo e kau taulaʻeikí mei he Malanga ʻAki ʻEku Ongoongoleleí, pea pehē ʻe Fapelo makehe mei hono fakaafeʻi ʻo e ngaahi kaungāmeʻá ki he lotú, ʻoku fekumi ʻa e kau mēmipa ʻo e kōlomú kiate kinautolu ʻoku ʻikai toe maʻulotú. ʻOkú ne pehē, “ ʻOku mau ako ke hoko ko ha kau faifekau ʻi he ngaahi founga lahi, ʻi he taimí ni.”

ʻOku pehē ʻe he pīsopé, “ ʻOku mau faʻa fanongo mei he kau talavou ko ʻení ʻi he houa fakamoʻoní. ʻOku nau faʻa palōmesi kia Faiako Solomone te nau ʻalu ʻo ngāue fakafaifekau taimi kakato.” He ʻikai ha toe meʻa te ne fakafiefiaʻi ange ʻenau faiako soká. ʻOku pehē ʻe Solomone, “ ʻOku ʻikai te u faʻa lava ʻo tatali ke nau ngāue.”

Ko e fāitahá, ʻilo ki he ongoongoleleí, pea mo ha tokanga ki he ngāué—ko e ngaahi konga kotoa ia ʻo ha fokotuʻutuʻu ʻo ha polokalama ako fefeka maʻá e kau teuteu ngāue fakafaifekaú. Makehe mei aí, kuo ʻosi fakatupulaki ʻe he kau talavoú ni ha loto-holi lahi ke ngāue fakataha ke fai ha lelei. Hangē ko e ngaahi timi soka ʻoku nau feʻauhi ki he Ipu ʻa Māmaní, ʻoku nau fefalalaʻaki ʻiate kinautolu, ki heʻenau kau faiakó, pea ki heʻenau kau poupoú (ʻo kau ai ʻa e kau mēmipa ʻi he uōtí, ngaahi fāmilí, mo e kaungāmeʻá) ke ʻave kinautolu ki heʻenau “vaʻinga haú.” ʻI he faʻahinga laumālie fāitaha ko iá, ʻe ikunaʻi ʻenau ngaahi taumuʻá.

Ko e konga ʻo e kau ʻa e kaungā vaʻinga ʻi he timí, ʻa Siapulela “Mekitōnolo” Maniakaniaka, Fapelo Sesinī, ʻImānuela Pepe, mo Lolenisi Setisē ki he Siasí naʻe tuʻunga ia ʻi he faʻifaʻitakiʻanga ʻenau faiakó, Solomone Tumane (loto-mālie).

ʻŪ taá naʻe fai ʻe Richard M. Romney

Paaki