Mormonin kirjan lukemisen tuomia siunauksia
Nyt meidän tehtävänämme on tutkia Mormonin kirjaa ja oppia sen periaatteita ja soveltaa niitä omaan elämäämme.
Odotan joka kuukausi innokkaasti tämän mahtavan Liahona-lehden saapumista. Sen jokaisen numeron sisältämä ensimmäisen presidenttikunnan sanoma antaa minulle vahvistusta. Liahonan elokuun numero toi mukanaan presidentti Hinckleyn antaman haasteen lukea Mormonin kirja tai lukea se uudelleen ennen vuoden loppua.
Miksi presidentti Hinckley uskoo Mormonin kirjan lukemisen olevan meille niin hyödyllistä? Hän on sanonut:
”Sen vetovoima on yhtä ajatonta kuin totuus, yhtä yleismaailmallista kuin ihmiskunta. Se on ainoa kirja, jonka kansien sisällä on lupaus, että lukija voi jumalallisen voiman kautta varmuudella tietää sen totuuden.
Sen alkuperä on ihmeellinen; kun kertomus siitä esitetään ensimmäisen kerran sellaiselle, joka ei sitä tunne, se on lähes uskomaton. Mutta kirja on olemassa, ja sitä voidaan tunnustella ja kosketella ja lukea. Kukaan ei voi kiistää sen olemassaoloa. – –
Mikään muu kirjallinen todistus ei yhtä selkeästi havainnollista sitä tosiasiaa, että kun ihmiset ja kansat vaeltavat Herran pelossa ja kuuliaisina Hänen käskyilleen, ne vaurastuvat ja kasvavat, mutta kun ne unohtavat Hänet ja Hänen sanansa, tapahtuu rappeutuminen, joka johtaa toimintakyvyttömyyteen ja kuolemaan.” (”Elävä ja tosi todistus”, Liahona, elokuu 2005, s. 4–5.)
Miksi Mormonin kirjan lukeminen on meille nykypäivänä niin tärkeää? Se johtuu siitä, että Mormonin kirjan tärkeimmät kirjoittajat ymmärsivät täysin, että heidän kirjoituksensa olivat etupäässä pikemminkin tulevaa sukupolvea kuin heidän omaa sukupolveaan varten. Moroni kirjoitti meidän sukupolvellemme: ”Minä puhun teille ikään kuin olisitte läsnä” (Morm. 8:35). Profeetta Nefi ilmoitti:
”Ja nyt, tästä syystä Herra Jumala on luvannut minulle, että tämä, mitä minä kirjoitan, pysyy tallessa ja säilyy ja periytyy jälkeläisilleni polvesta polveen, jotta täyttyisi Joosefille annettu lupaus, että hänen jälkeläisensä eivät koskaan menehtyisi, niin kauan kuin maa pysyisi” (2. Nefi 25:21).
Mormonin kirja on varoituksen ääni tälle sukupolvelle. Huomatkaa, kuinka elävästi se kuvailee oloja maan päällä nykyään:
”Eikä kenenkään tarvitse sanoa, etteivät [nämä aikakirjat] tule, sillä varmasti ne tulevat, sillä Herra on näin puhunut; sillä maasta ne tulevat Herran käden kautta, eikä kukaan voi sitä estää; ja se tapahtuu aikana, jolloin sanotaan, että ihmeet ovat lakanneet; ja se tapahtuu, ikään kuin joku puhuisi kuolleista.
Ja se tapahtuu aikana, jolloin pyhien veri huutaa Herran puoleen salaliittojen ja pimeyden tekojen tähden.
Niin, se tapahtuu aikana, jolloin Jumalan voima kielletään ja kirkot tulevat saastutetuiksi ja ylpistyvät sydämensä kopeudessa; aivan niin, aikana, jolloin kirkkojen johtajat ja opettajat nousevat sydämensä kopeudessa jopa kadehtien niitä, jotka kuuluvat heidän kirkkoihinsa.
Niin, se tapahtuu aikana, jolloin kuullaan tulipaloista ja rajuilmoista ja savupilvistä vieraissa maissa;
ja kuullaan myös sodista, sotahuhuista ja maanjäristyksistä monin paikoin.
Niin, se tapahtuu aikana, jolloin maan päällä on suurta saastaisuutta; on murhia ja ryöstämistä ja valhetta ja petoksia ja haureutta ja kaikenlaisia iljetyksiä; jolloin on monia, jotka sanovat: Tee tätä tai tee tuota, eikä sillä ole väliä, sillä Herra tukee sellaisia viimeisenä päivänä. Mutta voi sellaisia, sillä he ovat katkeruuden sapessa ja pahuuden kahleissa.” (Morm. 8:26–31.)
Presidentti Ezra Taft Benson vahvisti uudelleen sen tosiasian, että Mormonin kirja on erityisen arvokas meidän aikaamme varten, kun hän sanoi:
”Mormonin kirja kirjoitettiin meitä nykypäivän ihmisiä varten. Jumala on sen kirjoittaja. Se on aikakirja langenneesta kansasta, ja sen ovat koonneet innoitetut miehet meidän siunaukseksemme nykyään. Nuo ihmiset eivät koskaan saaneet tätä kirjaa – se oli tarkoitettu meitä varten. Muinainen profeetta Mormon, jonka mukaan kirja on saanut nimensä, lyhensi vuosisataiset aikakirjat. Jumala, jolle loppu on ollut tiedossa alusta pitäen, kertoi hänelle, mitä sellaista hänen oli otettava lyhennelmäänsä mukaan, mitä me omana aikanamme tarvitsisimme.” (”The Book of Mormon Is the Word of God”, Ensign, toukokuu 1975, s. 63.)
Kuinka usein me luemmekaan tätä aikakirjaa pääasiassa langenneen kansan historiana emmekä muista, että sen kokosivat innoitetut profeetat, joiden tarkoituksena oli auttaa meitä tulemaan Kristuksen luokse. Mormonin kirjan tärkeimmät kirjoittajat eivät ollenkaan tarkoittaneet sitä historiakirjaksi. Itse asiassa Jaakob kertoi veljensä Nefin käskeneen häntä, ettei hänen ”pitäisi kosketella kuin lyhyesti tämän – – kansan historiaa” (MK Jaak. 1:2).
Joka kerta kun luemme Mormonin kirjaa, meidän tulee ehkä kysyä itseltämme: ”Miksi nämä kirjoittajat valitsivat nämä nimenomaiset kertomukset tai tapahtumat sisällytettäviksi aikakirjaan? Mitä arvoa niillä on meille nykyään?”
Mormonin kirjasta oppimiemme asioiden joukossa on sodan syy ja seuraus sekä se, missä oloissa sotiminen on perusteltua. Se kertoo niiden salaliittojen pahuudesta ja vaaroista, joita perustetaan vallan ja rikkauden saamiseksi kansan keskuudessa. Se kertoo Saatanan todellisuudesta ja viittaa joihinkin hänen käyttämiinsä menettelytapoihin. Se neuvoo meitä, kuinka käyttää varallisuutta oikein. Se kertoo meille evankeliumin yksinkertaisista ja kallisarvoisista totuuksista sekä Jeesuksen Kristuksen ja Hänen ihmiskunnan edestä antamansa sovitusuhrin todellisuudesta ja jumalallisuudesta. Se ilmoittaa meille Israelin huoneen kokoamisesta viimeisinä aikoina. Se kertoo meille lähetystyön tarkoituksesta ja periaatteista. Se varoittaa meitä ylpeydestä, välinpitämättömyydestä, vitkastelusta, väärien perimätietojen vaaroista, tekopyhyydestä ja siveettömyydestä.
Nyt meidän tehtävänämme on tutkia Mormonin kirjaa ja oppia sen periaatteita ja soveltaa niitä omaan elämäämme.
Mormonin kirja alkaa suurenmoisella kertomuksella siitä, kuinka tärkeää on, että perheillä on pyhät kirjoitukset ja että he käyttävät niitä. Profeettaisä Lehiä varoitettiin, että jotkut ihmiset tavoittelivat hänen henkeään sen vuoksi, mitä hän oli julistanut koskien heidän jumalattomuuttaan. Häntä kehotettiin ottamaan perheensä ja pakenemaan.
”Ja tapahtui, että hän lähti erämaahan. Ja hän jätti talonsa ja perintömaansa ja kultansa ja hopeansa ja kalleutensa eikä ottanut mukaansa mitään muuta kuin perheensä ja muonavaroja ja telttoja ja lähti erämaahan.” (1. Nefi 2:4.)
Matkattuaan jonkin aikaa Lehi näki unen, jossa Herra sanoi, ettei heidän pitänyt jatkaa matkaa, ennen kuin he olisivat palanneet Jerusalemiin hakemaan isiensä aikakirjan, joka oli kaiverrettu pronssilevyihin. Nämä levyt sisälsivät myös profeettojen sanat ja Herran käskyjä. Lehin neljälle pojalle annettiin tehtävä palata takaisin hakemaan aikakirja.
Saavuttuaan Jerusalemiin he heittivät arpaa päättääkseen, kuka menisi Labanin taloon pyytämään pronssilevyjä. Arpa lankesi Lamanille. Hän meni Labanin luo, ”ja katso, tapahtui, että Laban vihastui ja heitti hänet ulos edestään eikä tahtonut hänen saavan aikakirjoja. Sen vuoksi hän sanoi hänelle: Katso, sinä olet rosvo, ja minä surmaan sinut.” (1. Nefi 3:13.) Laman pääsi pakoon hengissä mutta ilman pronssilevyjä.
Yksi asia, joka kiinnittää huomioni tämän ensimmäisen yrityksen kohdalla, on se, ettei veljeksillä näyttänyt olevan hyvää suunnitelmaa. Tämä opettaa meille tärkeän asian, jota voimme soveltaa omaan pyhien kirjoitusten tutkimiseemme. Osoittakaamme sitoutumisemme Mormonin kirjan lukemiseen aloittamalla tutkimisemme selvän suunnitelman mukaisesti.
Liahonan artikkelissaan presidentti Hinckley esitti ”kirkon jäsenille kautta maailman ja ystävillemme kaikkialla haasteen lukea Mormonin kirja tai lukea se uudelleen”. Sitten hän tarjosi meille suunnitelman haasteen toteuttamiseksi: ”Jos luette vähän yli puolitoista lukua päivässä, saatte kirjan luetuksi tämän vuoden loppuun mennessä.” (”Elävä ja tosi todistus”, s. 6.) Elokuu ja syyskuu ovat jo taakse jäänyttä elämää. Presidentti Hinckleyn suunnitelman mukaisesti meidän pitäisi tällä hetkellä olla lukemassa Alman kirjaa – jossakin lukujen 4 ja 12 tienoilla. Oletteko aikataulusta edellä vai jäljessä?
Kun ensimmäinen yritys saada pronssilevyt epäonnistui, Nefin veljet halusivat luovuttaa ja palata perheensä luo erämaahan. Mutta Nefi rohkaisi heitä jatkamaan yrittämistä ja ehdotti uutta keinoa hankkia aikakirjat: ”Olkaamme siis uskollisia Herran käskyjen pitämisessä; menkäämme sen tähden alas isämme perintömaalle, sillä katso, hän jätti kultaa ja hopeaa ja kaikenlaisia rikkauksia. Ja kaiken tämän hän on tehnyt Herran käskyjen tähden. – –
Ja tapahtui, että me menimme sisään Labanin luo ja pyysimme häntä antamaan meille aikakirjat, jotka oli kaiverrettu pronssilevyihin, mistä me antaisimme hänelle kultamme ja hopeamme ja kaikki kalleutemme.” (1. Nefi 3:16, 24.)
Nefin esimerkki opettaa meille, että pyhien kirjoitusten tuomat siunaukset ovat paljon arvokkaampia kuin maallinen omaisuus tai muut maalliset asiat. Sellaisen tavoitteleminen, mikä on maailmasta, voi toisinaan antaa meille hetkellistä nautintoa muttei kestävää iloa tai onnea. Kun tavoittelemme sitä, mikä on Hengestä, palkinnot ovat ikuisia ja tuovat meille sitä tyydytystä, jota etsimme tämän kuolevaisuuden kokemuksemme kautta.
Presidentti Hinckley on kannustanut meitä lukemaan Mormonin kirjan kohottaakseen meidät sen yläpuolelle, mikä on maailmasta, nauttimaan siitä, mikä on Herrasta. Hän on sanonut: ”Lupaan teille varauksetta, että jos te kaikki noudatatte tätä yksinkertaista ohjelmaa, riippumatta siitä, kuinka monta kertaa olette kenties aikaisemmin lukeneet Mormonin kirjan, saatte elämäänne ja koteihinne enemmän Herran Henkeä, voimakkaamman päättäväisyyden vaeltaa kuuliaisina Hänen käskyilleen ja lujemman todistuksen Jumalan Pojan elävästä todellisuudesta” (”Elävä ja tosi todistus”, s. 6). Nämä siunaukset ovat paljon arvokkaampia kuin aineellinen omaisuus.
Kun Nefi ja hänen veljensä tarjoutuivat vaihtamaan rikkautensa pronssilevyihin, Laban varasti heidän omaisuutensa ja yritti surmata heidät. Perin pohjin lannistuneina taas yhdestä epäonnistuneesta yrityksestä Laman ja Lemuel halusivat jälleen luopua siitä, minkä he tunsivat olevan mahdoton tehtävä. Nefin sitoumus noudattaa Herran käskyjä oli sen sijaan horjumaton. Hän yritti puhua veljilleen järkeä tällä tavoin: ”Menkäämme jälleen ylös Jerusalemiin ja olkaamme uskollisia Herran käskyjen pitämisessä; sillä katso, hän on mahtavampi kuin koko maa, miksi ei sitten mahtavampi kuin Laban viisinekymmeninensä, niin, tai kuin jopa kymmeninetuhansinensa?” (1. Nefi 4:1.)
Tehtävään ryhtyminen Herraan uskoen toi toivotun tuloksen. Kun Nefi lähti hakemaan aikakirjaa Hengen johdattamana, Laban annettiin hänen käsiinsä. Uskonsa ja kuuliaisuutensa avulla Nefi onnistui saamaan itselleen ja perheelleen ne siunaukset, että heillä oli pyhät kirjoitukset. Nyt kun pronssilevyt olivat Nefin ja hänen veljiensä hallussa, he saattoivat palata isänsä luo erämaahan ja jatkaa matkaansa.
Jos vastaamme presidentti Hinckleyn haasteeseen uskoen, niin meillä on profeettamme antama varma lupaus siunauksista, joita saamme tutkiessamme Mormonin kirjaa. Nefin ja hänen perheensä tavoin huomaamme, että pyhät kirjoitukset ovat ”tavoittelemisen arvoiset, niin, tosiaankin suuriarvoiset meille” (1. Nefi 5:21). Voimme myös saada siunauksen, jonka Moroni lupasi päättäessään Mormonin kirjan kirjoituksensa:
”Niin, tulkaa Kristuksen luokse ja tulkaa täydellisiksi hänessä ja kieltäkää itseltänne kaikki jumalattomuus; ja jos te kiellätte itseltänne kaiken jumalattomuuden ja rakastatte Jumalaa koko väkevyydestänne, mielestänne ja voimastanne, silloin hänen armonsa riittää teille, niin että te hänen armostaan voitte olla täydellisiä Kristuksessa; ja jos te Jumalan armosta olette täydellisiä Kristuksessa, te ette mitenkään voi kieltää Jumalan voimaa” (Moroni 10:32).
Tämä on vuosi, jolloin vietämme profeetta Joseph Smithin syntymän 200-vuotispäivää. Mormonin kirja tarjoaa vakuuttavan todisteen profeetta Josephin palvelutyöstä ja Jeesuksen Kristuksen kirkon palautuksesta. Viime yleiskonferenssissa huhtikuussa presidentti Hinckley sanoi näin Mormonin kirjasta: ”Se on jotakin konkreettista, jota voidaan pitää kädessä, jota voidaan lukea, joka voidaan panna koetukselle. – – Luulisi, että koko kristitty maailma ottaisi sen halukkaasti vastaan ja pitäisi sitä voimakkaana todistuksena. Se edustaa toista suurta ja perustavaa laatua olevaa asiaa, joka on tullut ilmoituksena [profeetta Josephille].” (”Suuret asiat, jotka Jumala on ilmoittanut”, Liahona, toukokuu 2005, s. 82.)
Rukoilen, että jokainen meistä lukee Mormonin kirjan vuoden loppuun mennessä vastauksena nykyisen profeettamme Gordon B. Hinckleyn antamaan haasteeseen kunnioittaa palautuksen profeettaa, Joseph Smithiä. Olkoon meillä suunnitelma, jonka mukaan seuraamme uskossa saadaksemme maistaa ja tullaksemme ravituiksi sillä, millä on ääretöntä ja iankaikkista arvoa, nimittäin Mormonin kirjasta löytyvällä Jumalan sanalla. Tämä on nöyrä rukoukseni, Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.