2010
Ko e Maka ʻo Hotau Huhuʻí
Mē 2010


Ko e Maka ʻo Hotau Huhuʻí

ʻOku ou fakamoʻoni ko kinautolu ʻoku tauhi ʻEne ngaahi fekaú te nau tupulaki ʻi he tui mo e ʻamanaki lelei. ʻE foaki kiate kinautolu ʻa e mālohi ke ikunaʻi ʻaki ʻa e ngaahi ʻahiʻahi kotoa ʻo e moʻuí.

ʻĪmisi
Elder Wilford W. Andersen

Ne u ʻaʻahi mo hoku fāmilí ki Nāvū ʻi ʻIlinoisi ʻi he ngaahi taʻu kuo hilí. Ko e feituʻu ia ne kumi hūfanga ki ai e Kāingalotu kimuʻa ʻo e Siasí. Ko e tokolahi ʻo kinautolu ne mole honau ngaahi ʻapí mo ʻenau ngaahi fāmá, pea niʻihi ne mole honau ngaahi ʻofaʻangá he fakautuutu ʻo e fakatangá. Ne nau fakatahataha mai mo langa ha kolo foʻou mo fakaʻofoʻofa ʻi Nāvū. Ka naʻe toe mālohi ange ʻa e fakatangá, pea ʻi he 1846, naʻe toe fakamālohiʻi kinautolu ke nau mavahe mei honau ngaahi ʻapí—lolotonga e faʻahitaʻu momokó. Naʻa nau tuʻu laine pē mo ʻenau ngaahi salioté ʻi he Hala Paʻalé ʻo talitali ke nau kolosi ʻi he ngaahi vai ʻaisi ʻo e Vaitafe Misisipí ki ha kahaʻu taʻeʻiloa.

ʻI heʻemau tuʻu ʻi he Hala Paʻalé ʻo fakakaukau ki he ngaahi tuʻunga faingataʻaʻia ne nau ʻi aí, ne tohoakiʻi ʻeku tokangá ki ha ngaahi papa fakaʻilonga ne tuki faʻo ki he ngaahi pou ʻo e ʻaá kuo tongi ai ʻa e ngaahi lea mei he ngaahi tohinoa ʻa e Kāingalotu faingataʻaʻiá ni. Ne mau fakatumutumu heʻemau lau e ngaahi kupuʻi lea takitaha, he ne mau ʻilo he ngaahi tohí naʻe ʻikai ke nau mamahi mo loto-foʻi, ka naʻa nau loto-maʻu mo loto-falala pea naʻa nau fiefia. Naʻa nau maʻu e ʻamanaki leleí, ʻa e ʻamanaki lelei ko ē ʻoku hoʻata he lea ʻo e tohinoa ʻa Sela Tī ʻĀmoni Lisí, ʻi Fēpueli, 1846: “Ke kamata ha faʻahinga fononga peheni ʻi he faʻahitaʻu momokó … ne hangē ia ha lue ki he luo ʻo e maté, ka naʻa mau maʻu ʻa e tuí … [pea] naʻa mau ongoʻi ke mau fiefia he kuo hoko mai ʻa e ʻaho homau fakahaofí.”1

Naʻe mātuʻaki tukuhausia ʻaupito pē ʻa e kāingalotu ia ko ʻení, ka naʻe ʻikai ke siva ʻenau ʻamanakí. Naʻe lavea honau lotó, ka naʻe mālohi honau laumālié. Kuo nau ako ha lēsoni loloto mo mahuʻinga. Naʻa nau ako ʻoku ʻikai fakafalala ʻa e ʻamanaki leleí, mo hono ngaahi tāpuaki ʻo e melinó mo e fiefiá, ki he ngaahi tūkunga ʻoku hokó. Naʻa nau ʻilo ko e maʻuʻanga tokoni moʻoni ʻo e ʻamanaki leleí ko e tuí – tui ki he ʻEiki ko Sīsū Kalaisí mo ʻEne Fakalelei taʻengatá, ʻa e fakavaʻe pau pē ʻe taha ke langa ai ʻetau moʻuí.

ʻI he ʻaho ní, ʻoku ʻi ai ha kulupu paionia kehe ʻoku nau fakatātaaʻi ʻa e tefitoʻi moʻoni mahuʻinga ko ʻení. ʻI he Tūsite, ʻaho 12 ʻo Sānualí, naʻe tō ai ha mofuike lahi ʻi he fonua ko Haití. Naʻe haveki ʻa e kolomuʻa ko Poata Pilinisí ʻe he mofuiké. Naʻe fakalilifu e maumaú—fakafuofua ki he kakai ʻe toko 1,000,000 ne mole honau ngaahi ʻapí, pea laka hake he toko 200,000 ne lipooti mai kuo nau mālōlōó.

Lolotonga hono fakakaukauʻi ʻe māmani ha tali fakavahaʻapuleʻanga ki ha meʻa ne teʻeki hoko pehē kimuʻá, ne lolotonga fakahoko ki Poata Pilinisi ia ha tokoni fakaofo mo fakalaumālie—naʻe tataki ʻeni ʻe ha kōmiti ko e kau taki ʻo e Siasí ʻi Haití naʻe fokotuʻutuʻu ʻo fakatatau ki he founga ʻa e lakanga fakataulaʻeikí pea fakaleleʻaki e ueʻi ʻa e laumālié. Naʻe kau ʻi he kau mēmipa ʻo e kōmití, ʻa e ongo palesiteni fakasiteikí mo e ongo palesiteni Fineʻofa ʻa e siteikí ʻi Poata Pilinisí, mo e palesiteni fakamisioná, ʻa ia ko hono taʻu 30 pē ʻeni, pea ʻokú ne tokangaʻi e kau faifekau taimi kakato ʻe toko 74 ʻi he Misiona Poata Pilinisí mo ha niʻihi kehe. Ko e kau Haiti kotoa ʻene kau faifekaú, pea ko e fakaofó, ne ʻikai ha taha ʻiate kinautolu ʻe lavea ʻi he fuʻu mofuike lahi fau ko ʻení.

Naʻe tuku ki he nima ʻo e kau taki fakalotofonua fakalaumālie ko ʻení ʻa e ngaahi maʻuʻanga tokoni ʻa e Siasí, kau ai e ngaahi foaki ʻofa mei ha tokolahi ʻo kimoutolu. ʻOku houngaʻia ʻaupito ʻa e kakai ʻo Haití ʻi he fuʻu foaki ʻofa ko ʻení. Fakatatau ki he fakahinohino ʻa e kōmití, ne ʻikai hano taimi kuo aʻu atu ha ngaahi loli meʻakai mei he Lepupelika Tominikaní. Hili ha ngaahi ʻaho siʻi mei he mofuiké ne aʻu atu ha vakapuna mo ha uta meʻakai, ngaahi meʻa ngāue ki hono fakamaʻa e vaí, ngaahi tēniti, sipi kafu, nāunau fakafaitoʻo pea mo ha kau toketā.

Ne ʻikai loko maumau e ngaahi falelotu ʻe hiva ʻi loto Poata Pilinisí mo e ngaahi feituʻu ofi takai atu aí—ko ha toe mana fakaofo ia. Lolotonga e ngaahi uike hili e mofuiké, ne hoko e ngaahi falelotú ni ko e maluʻanga ia ki ha kau Haiti ʻe toko 5,000 pea ko e ngaahi feituʻu ia ne fakatefito mei ai hono tufaki ʻo e meʻakaí, vaí mo e nāunau fakafaitoʻó. Ne lava ke feau e ngaahi fie maʻu tefitó, pea kamata ke hū mai e māú ʻo tekeʻi atu e moveuveú.

Neongo ne uesia lahi e Kāingalotu Haiti tōnungá ni, ka ʻoku nau maʻu e ʻamanaki lelei ki he kahaʻú. Hangē pē ko e kau paionia ʻi he 1846, naʻe lavea honau lotó, ka naʻe mālohi honau laumālié. ʻOku nau akoʻi mai foki kiate kitautolu ko e ʻamanaki leleí mo e fiefiá mo e nēkeneká ʻoku ʻikai ko e ngaahi fua ia ʻo e tūkunga ʻoku hokó, ka ko e tui ki he ʻEikí.

Naʻe mahino ki he Palōfita ko Molomoná ʻa e ngaahi tūkunga faingataʻa ʻo e moʻuí, pea naʻá ne akoʻi mahino mai ʻa e tokāteline ko ʻení:

“Pea ko e tahá, ʻe hoku kāinga ʻofeina, ʻoku ou fie lea kiate kimoutolu ʻo kau ki he ʻamanaki leleí… .

“… Vakai ʻoku ou pehē kiate kimoutolu te mou maʻu ʻa e ʻamanaki leleí ʻi he fakalelei ʻa Kalaisí … , pea ʻe fai ʻeni koeʻuhi ko hoʻo mou tui kiate ia ʻo fakatatau mo e talaʻofá.

Ko ia kapau ʻoku maʻu ʻe ha tangata ʻa e tuí kuo pau ke ne maʻu mo e ʻamanaki leleí; he kapau ʻoku ʻikai ke ʻi ai ha ʻamanaki ʻe ʻikai lava ke ʻi ai ha tui.”2

ʻOku hoko mai ʻa e ʻamanaki leleí mei he tui kia Sīsū Kalaisí. Kuó Ne ʻosi ikunaʻi ʻa māmani pea kuó Ne talaʻofa mai te Ne holoholoʻi hotau loʻimatá kapau te tau tafoki mo tui mo muimui kiate Ia.3

ʻE fifili ha niʻihi pe ʻe anga fēfē haʻanau lava ke fakafoki mai e ʻamanaki leleí ʻi he taimi ko ʻeni ʻo e ongoʻi faingataʻaʻiá mo e loto-foʻí. Kapau ʻokú ke kau ai, manatuʻi ko e ʻamanaki leleí ʻoku hoko ia ko e fua ʻo e tuí. Kapau ʻoku tau fie fakatupulaki ʻetau ʻamanaki leleí, kuo pau ke tau fakatupulaki ʻetau tuí.

ʻOku ʻikai ko e tui ki he Fakamoʻuí ko ha tui lau pē. Naʻe akoʻi ʻe he ʻAposetolo ko Sēmisí naʻa mo e fanga tēvoló ʻoku nau tui mo tetetete.4 Ka ko e tui moʻoní ʻoku fie maʻu ki ai ʻa e ngāué. ʻOku ʻikai ko e tuí ʻa e faikehekehe ʻo e tēvoló mo e kāingalotu tōnunga ʻo e Siasí —ka ko e ngāué. ʻOku tupulaki e tuí ʻi hono tauhi e ngaahi fekaú. Kuo pau ke tau ngāue ʻi hono tauhi e ngaahi fekaú. ʻOku tau lau ʻi he Tikisinale ʻo e Tohi Tapú: “ ʻOku ʻikai hanga ʻe he ngaahi maná ʻo fakatupu ʻa e tuí, ka ʻoku fakatupu ʻa e tui mālohí ʻe he talangofua ki he ongoongolelei ʻa Sīsū Kalaisí; pe ko hono fakalea ʻe tahá, ʻoku hoko mai ʻa e tuí ʻi he māʻoniʻoni.”5

ʻI heʻetau fāifeinga ke tauhi e ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá, fakatomalaʻi ʻetau ngaahi angahalá, mo fakapapauʻi ʻe fai hotau lelei tahá ke muimui ki he Fakamoʻuí, ʻoku kamata leva ke tau tupulaki ʻi he loto-falala ʻe lelei e meʻa kotoa pē tuʻunga ʻi he Fakaleleí. ʻOku fakapapauʻi mai e ngaahi ongo ko iá ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní, ʻokú ne toʻo atu meiate kitautolu ʻa e meʻa naʻe ui ʻe heʻetau ngaahi faʻē mo e tamai paioniá ko “[e ngaahi meʻa ʻoku tau hohaʻa ki aí].” Neongo hotau ngaahi ʻahiʻahí, ka ʻoku tau ongoʻi ʻoku lelei e meʻa kotoa pea te tau hiva mo kinautolu ko e moʻoni “ ʻe lelei” 6 ʻa e meʻa kotoa pē.

ʻOku ʻikai te u loto ke fakasiʻisiʻi ʻa e moʻoni ʻo e taimi faingataʻa fakafaitoʻó. ʻOku pehē ʻe ha niʻihi ko e veteʻanga ʻo e taimi faingataʻá mo e loto- hohaʻá ko hano talatala ki ha kau mataotao. Ka ko e tokolahi ʻo kitautolu, ʻoku kamata ke mole atu ʻa e loto-mamahí mo e ilifiá pea fetongi mai ia ʻe he fiefiá mo e nongá ʻi he taimi ʻoku tuku ai ʻetau falalá ki he Tokotaha naʻá Ne faʻu e palani ʻo e fiefiá mo e taimi ʻoku tau fakatupulaki ai ʻetau tui ki he Pilinisi ʻo e Melinó.

Ne toki maté ni atu pē haku kaumeʻa mamae ʻi he kanisaá. Naʻá ne maʻu ha tui lahi mo hono fāmilí. Naʻe ongo moʻoni ʻete sio ki he anga hono matuʻuaki ʻe heʻenau tuí ʻa e fuʻu taimi faingataʻá ni. Naʻe nonga honau lotó pea naʻe tokoni ia mo ne fakamālohia kinautolu. Kuo ú maʻu ha ngofua meiate kinautolu ke u lau atu ha tohi ʻa ha mēmipa honau fāmilí ne fai ia he ngaahi ʻaho siʻi kimuʻa pea mālōlō ʻene tangataʻeikí:

“Naʻe faingataʻa makehe ʻaupito ʻa e ngaahi ʻaho fakaʻosí … Ne mau fakatahataha atu ʻanepō ki he veʻe mohenga ʻo ‘emau Tangata‘eikí, pea ne mau ongoʻi e laumālie ʻo e ʻEikí ʻoku ngāue moʻoni ke hoko ko e fakafiemālie kiate kimautolu. Ne mau maʻu ha nonga… . Ko e meʻa faingataʻa taha ia ne mau aʻusiá, ka ne mau ongoʻi nonga ʻi he ʻilo … kuo talaʻofa mai ʻemau Tamai Hēvaní te mau toe nofo fakataha ko e fāmili. Hili hono fakahā ange ʻe he toketaá ki he‘emau Tangataʻeikí ʻi falemahaki he ʻikai ke toe felave ha meʻá, naʻá ne sio mai kiate kimautolu kotoa ʻi he tui haohaoa peá ne fehuʻi mai, “ʻOku ʻi ai ha taha ʻi lokí ni ʻoku ʻikai ke fiefia ʻi he palani ʻo e fakamoʻuí?” ʻOku ʻikai, pea ʻoku mau fakamālō koeʻuhí ko ha tamai mo ha faʻē kuó na akoʻi kimautolu ke mau maʻu ha falala haohaoa ki he palaní.”

ʻOku ou lea atu kiate kinautolu kotoa pē ʻoku mamahí, tengihiá, fehangahangai he taimí ni pe ko e kahaʻú mo e ngaahi ʻahiʻahi mo e faingataʻa ʻo e moʻuí. Ko ʻeku pōpoakí kiate kinautolu kotoa pē ʻoku loto-hohaʻá pe manavahē pe loto-foʻí. Ko ʻeku pōpoakí ko ha vanavanaiki pē—ko ha fakamanatu ʻo e faleʻi fakafiemālie pau mei ha Tamai ʻofa ki Heʻene fānaú talu mei he kamataʻanga ʻo e māmaní.

“Manatu, manatu ʻoku makatuʻunga ʻi he maka ʻo hotau Huhuʻí, ʻa ia ko Kalaisi ko e ʻAlo ʻo e ʻOtuá, kuo pau ke mo langa ai homo makatuʻungá; koeʻuhí ka tuku atu ʻe he tēvoló ʻa ʻene ngaahi matangi mālohí, ʻio, ʻa ʻene ngaahi ngahaú ʻi he ʻahiohió, ʻio ka faʻaki kiate kimoua ʻa e kotoa ʻo ʻene ʻuha maká mo ʻene fuʻu afā lahí, ʻe ʻikai maʻu ʻe ia ha mālohi kiate kimoua ke fusi hifo ʻa kimoua ki he vanu ʻo e mamahí mo e faingataʻaʻia ʻoku ʻikai hano ngataʻangá, koeʻuhi ko e maka kuo langa ai ʻa kimouá, ʻa ia ko e makatuʻunga mālohi, ʻa ia ko ha makatuʻunga kapau ʻe langa ai ʻa e tangatá ʻe ʻikai lava ke nau hinga.”7

ʻOku ou fakamoʻoni kiate Ia, kuó Ne ikuna ʻa e māmaní, he ʻikai ke Ne fakangaloʻi pe liʻaki kitautolu he kuó Ne tohi tongi kitautolu ʻi Hono toʻukupú.8 ʻOku ou fakamoʻoni ko kinautolu ʻoku nau tauhi ʻEne ngaahi fekaú te nau tupulaki ʻi he tui mo e ʻamanaki lelei. ʻE foaki kiate kinautolu ʻa e mālohi ke ikunaʻi ʻaki ʻa e ngaahi ʻahiʻahi kotoa ʻo e moʻuí. Te nau aʻusia ha melino ʻoku lahi hake ʻaupito ia ʻi he faʻa ʻiloá.9 ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.

MAʻUʻANGA FAKAMATALÁ

  1. Sarah DeArmon Rich, ʻi he Carol Cornwall Madsen, Journey to Zion: Voices from the Mormon Trail (1997), 173–74; ne toe fakaleleiʻi e sipelá ke fakaeonopooni.

  2. Molonai 7:40–42.

  3. Vakai, Fakahā 7:17.

  4. Vakai, Sēmisi 2:19.

  5. Bible Dictionary. “Faith.”

  6. “Haʻu Kāinga ʻOua Manavahē,” Himi, fika 18.

  7. Hilamani 5:12.

  8. Vakai, 1 Nīfai 21:16.

  9. Vakai, Filipai 4:7.

Paaki