2021
“ʻOkú ke ʻIloʻi Nai ʻEku Houngaʻiá?”
ʻOkatopa 2021


Faivelenga ʻi he Fakaʻau ke Motuʻa Angé

“ʻOkú ke ʻIloʻi Nai ʻEku Houngaʻiá?”

ʻOku nofo ʻa e tokotaha naʻá ne faʻú ʻi ʻIutā, USA.

ʻI ha pō ʻe taha lolotonga ʻeku tokangaʻi ha fefine toulekeleka, naʻá ku ako ai ha lēsoni ʻi he kotoa ʻo ʻeku moʻuí fekauʻaki mo hono fakahoko ha fakamāloó.

ʻĪmisi
care assistant helping senior woman to walk

Tā fakatātaaʻi ʻo e ʻatá mei he Getty Images; Tā fakatātaaʻi ʻe Carolyn Vibbert

Naʻe ʻiloʻi ʻe Tolofī ʻoku ofi mai ʻa e maté. Naʻe mole meiate ia ha meʻa lahi ange ʻi he ʻaho kotoa pē—ʻo ʻikai ko ha ngaahi meʻa fakatuʻasino, ka ko e ngaahi taukei ke fakahoko ʻaki ha ngāué. Ko e malava ko ia ke kaukau ʻiate ia peé. Ko e malava ko ia ke ʻai ʻene meʻatokoni pē ʻaʻaná. Ko e malava ko ia ke lue ki he falekaukaú ʻo ʻikai toe toó. Ko e malava ko ia ke fakaava ʻa e matapā ʻi muí pea toʻo hake ʻa e pepá. Ko e malava ko ia ke fai ha kiʻi tohi ki ha taha ʻoku ʻofa ai.

Ka neongo ia, naʻe ʻi ai ha ngaahi meʻa naʻe teʻeki ai ke mole. ʻEne loto-toʻá. ʻEne ʻatamai leleí. ʻEne houngaʻiá. Koeʻuhí ko ia, naʻe fakafiefia e nofo mo Tolofií. Naʻe hangē naʻe talitali lelei ʻe hono ʻapí ʻa e kau fakaafe mei he ongo tafaʻaki fakatouʻosi ʻo e veilí.

ʻI ha pō ʻe taha, ʻi heʻeku hoko ko e tokotaha ʻaʻahi ʻa e Fineʻofa ʻo e uōtí naʻá ku nofo mo ia—ʻi he ʻuhinga ke tokoni kiate ia. Naʻe tō mai ha afā ʻi he faʻahitaʻu failaú, pea naʻe mate ʻa e ʻuhilá ʻi he 11:00 efiafí nai. Naʻá ma ʻiloʻi naʻe mate ʻa e ʻuhilá ʻi heʻeku feinga ke fakamoʻui ʻa e māmá kae lava ke u tokoniʻi ia ki he falekaukaú. Naʻá ku kamosi ʻa e meʻa kamosí, ka naʻe ʻikai ke ola lelei. Ka neongo ia, naʻe mateuteu pē ʻa Tolofī. Naʻá ne toʻo hake ha kiʻi kasa siʻisiʻi mei ha kato ʻi heʻene uoká, pea ʻi he kiʻi maama siʻisiʻi ko iá ne ma lava ʻo feinga hifo he holó neongo ʻene faingataʻá. Hili ʻene luelue māmālie atu ki hono seá, naʻá ne malimali mo pehē mai, “ʻOkú ke ʻiloʻi nai ʻeku houngaʻiá?”

ʻĪmisi
flashlight

Tā fakatātaaʻi ʻo e ʻatá mei he Getty Images; Tā fakatātaaʻi ʻe Carolyn Vibbert

ʻI he pō tatau pē, fakafuofua ki he 12:30 hengihengí, naʻe ʻi ai ha meʻa naʻá ne fafangu au. Naʻá ku fanongo ki he ueʻi ko ʻení: “ʻOku fie maʻu ʻe Tolofī ʻene ʻokisikena toʻotoʻó.” Naʻá ku fakatokangaʻi kuo tuʻu e pulopula e mīsini ʻokisikena angamaheni ʻa Tolofií. Naʻe kei mate pē ʻa e ʻuhilá. Naʻá ku fakavavevave atu ke ʻomi ʻene ʻokisikena toʻotoʻó. Naʻá ku ʻai ia kiate ia, ʻo feinga ke ʻoua naʻá ne ʻā. ʻI heʻeku tuku takai ʻa e ʻū tiupí ʻi hono fofongá, naʻá ne sio hake pea toe pehē mai, “ʻOkú ke ʻiloʻi nai ʻeku houngaʻiá?”

Meʻamālié, ko e taimi naʻá ku text ai ki he palesiteni Fineʻofá he 1:00 hengihengí, naʻá ne tali mai leva. Naʻá ne pehē mai, “ʻOku ʻikai mate ʻa e ʻuhilá ia ʻi hoku ʻapí. Te u fetuʻutaki ki he kautaha ʻuhilá.” ʻOku pau pē naʻe fakahoko heʻene telefoní ʻa e foʻi fakalotoa ko ʻení, koeʻuhí naʻe aʻu mai ʻa e ngaahi lolí ʻi he 1:30 hengihengí, pea kamata ke toe fakamoʻui ʻe he kau tangatá ʻa e ʻuhilá ki he ʻapi ʻo Tolofií. ʻI heʻene ʻā hake he 2:30 hengihengí ke toe lue māmālie, ʻo huluhulu ʻaki e kiʻi meʻahulú ki he falekaukaú, naʻá ne fakasio atu he matapā sioʻata ʻo e peitó. Naʻá ne sio ki he kau ngāué kotoa peá ne pehē, “ʻOku ou ʻamanaki pē ʻoku nau ʻiloʻi ʻeku loto houngaʻiá.”

Naʻe mavahe ʻa e kau ngāué ʻi he 5:30 he pongipongi ko iá, ko e ʻosi ia e mālohi ʻa e puha ʻuhilá ʻi heʻene ʻokisikena toʻotoʻó. Ka naʻe toe ulo mai pē ʻa e māmá. Hili ha toe ʻaʻahi māmālie ki he falekaukaú, naʻá ma fakatokangaʻi kuo toe pulopula hake ʻene mīsini ʻokisikena angamahení. Naʻá ku tokoniʻi lelei ia ki hono seá. Kimuʻa peá ne kuikuí, naʻá ne fakamatala mai fekauʻaki mo ha kau ʻaʻahi kehe ʻe toko tolu naʻá ne sio ki ai ʻi he poʻulí—ko e kau mēmipa ʻo e fāmilí ne omi ke fakafiemālieʻi mo fakanonga ia. Naʻá ne toe fanafana mai leva, “ʻOkú ke ʻiloʻi nai ʻeku houngaʻiá?”

Naʻá ku mavahe mei he ʻapi ʻo Tolofií ʻi he 8:00 ʻo e pongipongi Tokonakí mo e aʻu ange ha fefine ʻe taha mei homau uōtí ke nofo mo ia. ʻI heʻeku tangutu ʻi heʻeku kaá, ne kamata ke u tangi. Naʻá ku ongoʻi ha ʻofa lahi kia Tolofī, ʻa e fakamālō ko ia ʻi he ngaahi momeniti pelepelengesi ne u feohi ai mo iá.

Naʻá ku fakahoko ha lotu fakafetaʻi ʻi he kamata ke ongo ki hoku lotó ʻene ngaahi leá: “Tamai Hēvani, ʻokú Ke ʻafioʻi nai ʻeku houngaʻiá?”

Neongo ne toulekeleka ʻa Tolofī pea naʻá ne fie maʻu tokoni, ka naʻe faitāpuekina au ʻe heʻene sīpinga faingofua ʻo e loto houngaʻiá ʻi he pō ko iá. Pea ʻoku kei hokohoko atu pē ʻene tāpuekina aú. Neongo kuó ne siʻi pekia, ka ʻoku ou faʻa fakakaukau, “ʻOku ʻiloʻi nai ʻe he kakaí ʻeku houngaʻiá?” Pea ko e taimi pē ʻoku ou maʻu ai iá, ʻoku ou feinga ke fakahaaʻi e loto houngaʻia ko iá.

Paaki