2023
Founga Naʻe Liliu Ai ʻe he Ngaahi Fakafeʻātungia ki Heʻeku Akó ʻa ʻEku Fakakaukau ki he Liliú
Siulai 2023


Fakakomipiuta Pē: Kakai Lalahi Kei Talavoú

Founga Naʻe Liliu Ai ʻe he Ngaahi Fakafeʻātungia ki Heʻeku Akó ʻa ʻEku Fakakaukau ki he Liliú

Ko e founga ʻeku liliu mei he ongoʻi ʻoku ʻikai ha fuʻu fakalakalaká ki he ongoʻi fiemālie ʻi heʻeku fononga fakaakó.

ʻĪmisi
ko ha taʻahine ʻoku fekumi mo ako mei he ngaahi tohí pea mo ha komipiuta

Naʻá ku tangutu ai, ʻo sio fakamamaʻu hifo ki ha toe fakamatala ʻe taha ʻoku hiki ai ha ngaahi fakamatala mo ha ngaahi fokotuʻu kehekehe. Ko e lahi tahá naʻe ʻaonga mo tokoni, ka naʻá ku kei ongoʻi loto-mamahi pē. Koeʻuhí ko ha tokotaha faʻu tohi au, ʻoku liliu maʻu pē ʻeku ngāué. ʻOku faʻa SAI PĒ ia kiate au, ka ʻi he taimi ko ʻení naʻá ku ongoʻi taʻe-fiemālie.

Naʻe pau nai ke liliu maʻu pē ʻa e meʻa kotoa?

Naʻe ʻikai ko ʻeku ngaahi fakamatalá pē naʻe liliú. Naʻe liliu foki mo ʻeku palani ke ʻosi ʻi he taimi totonu mei he ʻunivēsití. Hili ʻeku ngāue fakafaifekaú, naʻe hoko e fetongi ʻeku malaʻe akó (major) mo e COVID-19 ke tōmui ai ʻeku akó. ʻI he ʻosi kotoa hoku ngaahi kaungāmeʻá mei he akó, ko e toki aʻu ia ki he vaeua ʻeku akó. Ko hono fakalūkufuá, naʻá ku ongoʻi tōmui. Kuo fuʻu liliu lahi ha ngaahi meʻa mei he founga naʻá ku ʻamanaki ki aí.

Lolotonga ʻa e taimi ko ʻení, ne u hoko ko ha tokotaha akoako fetuʻutaki ʻi he BYU–Pathway Fakaemāmani Lahí.

ʻI he ngāué, naʻá ku talanoa ai mo e fānau ako ʻi he funga ʻo e māmaní ʻa ia ko ha ngaahi mātuʻa taautaha, kuo nau foki ki he akó hili ha ngaahi taʻu lahi ʻenau mavahe mei aí, pe naʻa nau faingataʻaʻia fakapaʻanga. Kuo aʻusia ʻe ha niʻihi ha ngaahi liliu taʻe-ʻamanekina lahi ange ʻiate au, pea naʻa nau tupulaki.

Ka naʻe founga fēfē?

ʻI he fakaʻau ke u maheni mo ha ongo tamaiki ako pau, ko Tālini mo ʻAlekisānitá, naʻá ku fakatokangaʻi ʻa e ngaahi lēsoni naʻá na akoʻi maí.

Kuo Pau Ke Hoko Ha Liliu

ʻI he taimi naʻá ku fakahoko ai ha ʻinitaviu ʻi he ʻinitanetí mo Tāliní peá ne fakamoʻui ʻene meʻafaitaá, naʻá ne malimali fiefia mai. Ko ha pongipongi ia ʻi Singapoa, pea naʻá ne ʻā pongipongia ke fakafeʻiloaki mai kiate au kimuʻa pea toki ʻave ʻene fānau ʻe toko tolú ki he akó peá ne ʻalu ki he ngāué.

Naʻe fakaʻamu maʻu pē ʻa Tālini ke maʻu hono mataʻitohi MA, ka ʻi hono taʻu 36, naʻe ʻilo ai naʻá ne moʻua he tuʻunga hono fā ʻo e kanisā huhú. Naʻe fakamamahi ʻeni ki heʻene palani ke hoko atu ʻene akó mo ʻene palani ki he moʻuí.

ʻI heʻeku fanongo ki heʻene talanoá, naʻá ku fakakaukau kapau ʻoku ʻi ai ha taha ʻoku ʻi ai haʻane totonu ke loto-mamahi ʻi he ngaahi liliu faingataʻá, ko Tālini ia. Ka naʻá ne fakamahinoʻi mai ʻa e ngaahi tāpuaki mo e ʻaloʻofa naʻá ne maʻú pea mo e kakai naʻe tokoni kiate iá. Naʻe tali ʻe Tālini ʻa e liliu ki he ngaahi palaní mo e fakafetaʻi. Naʻe ʻikai ke ne tokanga taha ki he meʻa kuo mole meiate iá, ka naʻá ne tokanga taha pē ki he ngaahi aʻusia kuó ne maʻú. Hangē ko e akonaki ʻa Palesiteni Lāsolo M. Nalesoní, “ʻOku siʻi ha kaunga e fiefia ʻoku tau maʻú ki he tūkunga ʻetau moʻuí, [ka ʻoku kaunga kotoa ia ki he] meʻa ʻoku tukutaha ai ʻetau tokangá.”1

Ko hono aofangatukú, naʻe kau ʻa Tālini ki he BYU–Pathway Fakaemāmani Lahí koeʻuhí naʻá ne fiemaʻu ke kei ngāue lelei pē hono ʻatamaí. Naʻá ne talamai naʻe ʻikai fehiʻa ia ki he kanisaá—naʻá ne houngaʻia ʻi heʻene tataki ia ki he BYU–Pathway pea mo fakaloloto hono vā fetuʻutaki mo Sīsū Kalaisí.

Naʻá ku mavahe mei he fepōtalanoaʻaki ko iá mo e fiemaʻu ke liliu ʻeku fakakaukau ʻo e liliú. Koeʻuhí naʻe fili ʻe Tālini ke tuku ʻa e tāufehiʻa mo e ʻita ʻi hono ngaahi tūkungá ki he tafaʻakí, naʻá ne lava ai ʻo mapuleʻi ʻene moʻuí. Naʻe ʻikai ke uesia ʻene fakalakalaká ʻe hono ngaahi ʻahiʻahí mo e liliú, ka naʻa nau tokoniʻi ia ke ne fakalakalaka.

ʻOku ʻIkai Teitei Liliu ʻa e Tamai Hēvaní

Naʻe tangutu ʻa ʻAlekisānita ʻi heʻene kaá ʻi Haʻamoa ʻAmelika ʻi he taimi naʻá ma talanoa ai ʻi he telefoní. Naʻá ku ʻohovale ʻi heʻene fakamatala mai hono tukuange ʻene sikolasipi kakato ʻi he soká kae ʻalu ʻo ngāue fakafaifekaú. Hili ʻene foki ki ʻapí, naʻá ne ongoʻi naʻe tataki ia [ʻe he Laumālié] ke ne tokoni ʻi he pisinisi hono fāmilí pea mali mo hono ʻofaʻangá ʻi he temipalé. Ko e toki taimi ia naʻá ne ongoʻi ai naʻe ueʻi ia ke fakaʻosi ʻene akó, pea ko e BYU–Pathway ʻa e founga lelei taha kiate iá.

ʻI he taimi naʻe talamai ai ʻe ʻAlekisānita kuó ne lesisita mo mavahe tuʻo ua mei he akó koeʻuhí ko ha afā pea koeʻuhí ko ha vela ʻa e falé, naʻá ku ʻohovale. Naʻá ne fili ke ngāue maʻá e ʻEikí ʻi ha taʻu ʻe ua kimuʻa pea hoko atu ʻene akó pea naʻá ne aʻusia leva ha faingataʻa lahi—ka naʻá ne vilitaki pē. ʻI heʻeku fehuʻi ange pe naʻe anga fēfē ʻene kei hokohoko atu ke fakalakalaka ki muʻá, naʻá ne fakamatala ki he talanoa ʻo hono ʻomi ʻe Nīfai ʻa e ʻū lauʻi peletí mei Selusalemá. Neongo naʻe fai ʻe Nīfai ʻa e meʻa naʻe kole ʻe he ʻOtuá, ka naʻá ne kei feinga tuʻo tolu pē mo hono ngaahi tokouá ke ola lelei. Ka naʻe ʻikai teitei mole ʻa e tui ʻa Nīfaí, koeʻuhí he naʻe talaʻofa ʻe he ʻOtuá te Ne ʻomi ha hala maʻana (vakai, 1 Nīfai 3–4).

Naʻe akoʻi au ʻe ʻAlekisānita ko e meʻa kotoa pē ʻi he moʻuí ʻe lava pē ke liliu tukukehe pē ʻetau Tamai Hēvani ʻofá. Hangē ko e akonaki foki ʻa Palesiteni Nalesoní: “ʻOku ʻikai teitei tulemohe ʻa e ʻEikí, pe te Ne mohe [vakai, Saame 121:4]. ʻOkú Ne ʻtatau pē ʻi he ʻaneafí, ʻaho ní, pea [mo apongipongi]ʼ [Molomona 9:9]. He ʻikai ke Ne liʻaki ʻEne ngaahi fuakavá, ʻEne ngaahi talaʻofá, pe ko ʻEne ʻofa ki Hono kakaí.”2

ʻOku ou ʻiloʻi moʻoni ʻi he taimí ni neongo pe ko e hā ʻa e ngaahi liliu ʻoku ou fehangahangai mo iá, ʻoku taʻe-ueʻia mo taʻengata ʻEne ngaahi fekaú, ngaahi tāpuakí, mo e ʻofá. Naʻe akoʻi au ʻe ʻAlekisānita kapau te u fakataumuʻa hoku halá ki he ʻOtuá mo Sīsū Kalaisi pea falala kiate Kinaua, te u lava ʻo fehangahangai mo e kahaʻu taʻepaú ʻi he ʻamanaki lelei mo e tui.

Ko Hono Maʻu ʻo e Melinó ʻi Heʻeku Fononga pē ʻAʻakú

Fakamālō ki he ngaahi kaungāmeʻa ko ʻení mo hoku taimi ʻi he BYU–Pathway, ʻoku ou vakai ki he liliú ʻi ha founga foʻou mo lelei ange! ʻI heʻeku manatu ki aí, kapau naʻe ʻikai ke liliu ʻeku palani fakataautaha ki he akó, naʻe ʻikai ke u mei maʻu ha malaʻe ako ʻoku ou manako aí pe fetaulaki mo e kakai lelei ʻi heʻeku moʻuí. ʻOku ou ʻiloʻi ʻi he taimí ni kapau te u falala ki he Tamai Hēvaní mo tukutaha ʻeku moʻuí ʻia Sīsū Kalaisi, te u lava ʻo ikunaʻi ha faʻahinga liliu pē te u fetaulaki mo ia.

Paaki