2023
Ko Hono Ikunaʻi Hono Maʻunimā Au ʻe he Faitoʻo Konatapú ʻo fakafou ʻi he Mālohi ʻo Sīsū Kalaisí
Siulai 2023


Fakakomipiuta Pē

Ko Hono Ikunaʻi Hono Maʻunimā Au ʻe he Faitoʻo Konatapú ʻo fakafou ʻi he Mālohi ʻo Sīsū Kalaisí

ʻOku nofo ʻa e tokotaha naʻá ne fai ʻa e talanoá ʻi Uāsingatoni, ʻIunaiteti Siteiti ʻo ʻAmeliká.

Naʻá ku ʻi ha manga-hala ʻi hono maʻunimā au ʻe he faitoʻo konatapú, pea naʻe lava ke u ongoʻi ʻa e meʻa naʻe toka mei muʻá ʻo tatau ai pē pe ko e hā ʻa e hala naʻá ku filí.

ʻĪmisi
ko ha tangata ʻoku tuʻu ʻi ha manga-hala

Naʻe fāʻeleʻi au ʻi he Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní, naʻe papitaiso au ʻe heʻeku tamaí ʻi hoku taʻu valú, peá u mālohi ʻaupito ʻi he Siasí ʻi heʻeku kei talavoú. ʻI he ʻosi ʻeku ngāue fakafaifekaú, ko ʻeku taumuʻa hono hoko ʻi he moʻuí ke kumi ha ʻofefine makehe ʻo e ʻOtuá te u lava ʻo mali mo ia ʻi he temipalé.

Ka naʻe kamata ke u fekumi ki he fakafiefia taʻe-feʻungá mo tukulolo ki he ngaahi ʻahiʻahí. Naʻe kamata ke u faikaumeʻa ki tuʻa mei he Siasí. Naʻe faifai pē peá u kamata ke tuku hifo ʻeku ngaahi tuʻunga moʻui fakatāutahá, pea kamata ke u māmālohi ʻi he Siasí. Naʻe faifai peá u mali mo ha taha ʻi tuʻa ʻi he Siasí, pea naʻe iku ʻema nofo-malí ki ha vete mali kimui ange ai.

Naʻe hokohoko atu pē ʻeku tukulolo ki he ʻahiʻahí. Ko hono moʻoní, naʻá ku kei maʻu pē ha fakamoʻoni mo ha fakaʻānaua ke mali mo ha taha ʻi he temipalé, ka naʻá ku ongoʻi taʻe-feʻunga mo e ngaahi tāpuaki ko iá. Naʻá ku tukuange ʻeku ʻamanaki te u mali ʻi he temipalé pe maʻu ha fānaú, ko ia naʻá ku fakangaloʻi leva ʻeku ngaahi ongoʻi halaiá peá u feinga ke moʻui ʻi heʻeku ngaahi ongoʻi ʻoku ʻikai haʻaku mahuʻingá ʻaki ʻeku fekumi ki he fiefia fakamāmaní.

ʻI ha pō ʻe taha ʻi heʻeku kei taʻu tolungofulu tupú, naʻá ku ongoʻi loto mamahi ʻi he halaia ʻaupito koeʻuhí ko ʻeku ngaahi maumaufono fakaeangamaʻa kotoa pē. Naʻá ku tūʻulutui ʻo tangi ki he ʻEikí ʻi he mamahi faka-ʻOtua koeʻuhí ko e ngaahi angahala kuó u fakahokó. Naʻá ku palōmesi te u moʻui ʻaki ʻa e fono ʻo e angamaʻá mo liliu hoku ʻulungāngá.

Ka naʻe ʻikai ko e meʻa pē ia naʻá ku faingataʻaʻia aí. Naʻe hokohoko atu ʻeku fakamoleki ʻa e taʻu ʻe fitu hono hokó ʻi he ongoʻi tuenoa ʻi hono maʻunimā au ʻe he faitoʻo konatapú.

Naʻá ku ongoʻi tuenoa ʻaupito mo fihia ʻi heʻeku moʻui fakafalala ki he kemikalé. ʻI heʻeku ongoʻi puke lahi ʻi hoku ʻatamaí, lotó, mo e sinó, naʻe tuʻo lahi ʻeku ongoʻi ʻa e maté. Naʻá ku siʻaki ʻa e ʻamanaki kotoa pē te u tauʻatāina mei he ngaahi haʻi ʻo e maʻunimā mo e loto-mafasia naʻá ne fakakavengaʻi aú.

ʻI ha ʻaho ʻe taha naʻá ku ʻi ha tuʻunga ke fai ai ha fili; naʻe pau ke u fakapapauʻi pe te u hoko atu ʻi he moʻui maʻunimā lahi ange ko ʻení pe ʻikai pea feinga ke moʻui ʻi he halá. Ka naʻá ku ʻiloʻi ko e fili ko iá ʻe iku moʻoni ia ki heʻeku maté. Naʻá ku ʻilo kapau he ʻikai ke u fai ʻa e fili ko iá, naʻe fiemaʻu leva ke liliu ʻeku moʻuí pea foki kia Sīsū Kalaisi.

Naʻá ku fakatokangaʻi ʻoku ou tangutu ʻi heʻeku lolí, ʻo mātuʻaki fonu ʻi he ilifia lahi. ʻI heʻeku toʻotoʻo ʻeku telefoní ʻi hoku nimá, naʻá ku sio fakamamaʻu ki he fakamatala fetuʻutaki ʻeku tangataʻeikí. Naʻá ku fuʻu faingataʻaʻia fakaelaumālie mo loto-mafatukituki ʻo ʻikai ai ke u maʻu ha ivi ke puʻaki mai ha ngaahi foʻi lea. Naʻá ku ongoʻi kapau te u tā ʻo kole tokoni, te u fili leva ʻa e moʻuí pea kapau he ʻikai ke u tā, te u fili moʻoni ʻa e maté mo e malaʻiá.

Naʻe feʻunga mo ha houa ʻe taha ʻeku feinga ke maʻu ha loto-toʻa feʻunga ke u tā ki ai ʻo kole ange pe ʻe lava ke u ʻaʻahi atu kiate ia. ʻI heʻeku aʻu ki aí, naʻa mau fepōtalanoaʻaki lōloa mo ʻeku ongomātuʻá pea kole mai ʻeku tangataʻeikí ke foaki mai haʻaku tāpuaki lakanga fakataulaʻeiki.

Naʻá ku tali ʻa e kolé peá u tangutu ki lalo, ʻo u ongoʻi loto-fakatōkilalo mo fakatomala moʻoni. Naʻá ku ngāue ʻaki ʻeku tui ki he mālohi ʻo e ʻOtuá mo Hono lakanga fakataulaʻeikí. Naʻá ku fekumi moʻoni ki he tokoni ʻa ʻeku Tamai Hēvaní. Lolotonga ʻa e tāpuakí, naʻe tafoki ʻeku fakakaukaú kiate Ia, ʻo kole ke Ne tāpuakiʻi au ʻaki ha ivi mo ha mālohi ʻi heʻeku feinga ke ikunaʻi ʻa e maʻunimā ko ʻení. Naʻá ku lotu fakalongolongo pē, “Fakamolemole, ʻoku ʻikai ke u toe fie moʻui peheni. Kātaki ʻo tokoni mai ke u kaka hake mei he foʻi luo ko ʻeni ʻoku ou ʻi aí. Kātaki ʻo tokoni mai he ʻoku ʻikai ke u lava ʻo fai ia ʻiate au pē.”

Naʻe tetetete ʻa e ongo nima ʻo ʻeku tangataʻeikí ʻi heʻene lea ʻaki ʻa e mālohi mo e loto-fakapapau lolotonga ʻene fakahoko ʻa e tāpuaki lakanga fakataulaʻeikí. Naʻá ne pehē naʻe ngāue mālohi ʻa Sētane kiate au ke taʻofi au mei he meʻa lahi te u malavá. Naʻá ku ongoʻi naʻe hanga foki ʻe heʻeku ngaahi filí ʻo taʻofi au mei hono tāpuakiʻi mo langaki hake ʻa e niʻihi kehe ʻe lava ke nau maʻu ha lelei mei heʻeku tā ha sīpinga mo hoko ko ha ivi tākiekina angatonú. Naʻe toutou fakamanatu mai foki ʻe he tāpuakí ʻoku ou maʻu ʻa e faingamālie ke ikunaʻi ʻa e ngaahi meʻa ʻoku nau maʻunimā aú.

Naʻá ku ʻiloʻi ʻoku ʻikai ha angahala kuó u fai he ʻikai ke u lava ʻo foki mai mei ai. Hangē ko e akonaki ʻa Poiti K. Pēká (1924–2015):

“ʻOku ʻikai ke u ʻilo ha angahala ʻoku fehokotaki mo e tuʻunga angamaʻá ʻa ia he ʻikai lava ke fakamolemoleʻi ai kitautolu. … ʻOku fakamatalaʻi ʻa e foungá ʻi he ngaahi foʻi lea ʻe fāngofulu:

“ʻVakai, ko ia ia kuó ne fakatomala mei heʻene ngaahi angahalá, ʻoku fakamolemoleʻi ia, pea ko au ko e ʻEikí, ʻoku ʻikai te u toe manatu ki ai.

Te mou ʻilo ʻi he meʻá ni ʻo kapau ʻoku fakatomala ha tangata mei heʻene ngaahi angahalá—vakai, te ne vete ia pea liʻaki iaʼ Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 58:42–43].”1

ʻI he tāpuaki naʻe foaki mai ʻe heʻeku tangataʻeikí, naʻe tāpuekina foki au ʻaki ʻa e ivi mo e mālohi ke ikunaʻi hoku ngaahi faingataʻaʻiá. ʻOku ou ʻilo naʻe ueʻi fakalaumālie moʻoni ʻeku tangataʻeikí pea naʻá ne lea ʻi he mafai ʻo e ʻOtuá.

ʻI he ʻosi ʻa e tāpuakí, ne u tuʻu hake ʻo fāʻofua ki heʻeku tangataʻeikí. Naʻá ma fefāʻofuaʻaki, ʻi ha taimi lōloa. Naʻe kau mai ʻeku fineʻeikí ʻaki ʻene fāʻofua kiate kimaua fakatouʻosi ʻi heʻeku tangi mo tangi ʻi he uma ʻo ʻeku tangataʻeikí, mo ongoʻi ha ʻofa mo e houngaʻia lahi fau ʻi hoku lotó.

Naʻe mole atu kotoa ʻeku ngaahi ongoʻi ʻoku siva ʻa e ʻamanakí. Naʻe kamata ke u ongoʻi naʻe mole atu ʻa e ngaahi holi fakatuʻasino ʻo e maʻunimaá pea mo e haʻahaʻa ʻo e loto-mafasiá mo e ongoʻi taʻe-feʻungá ʻa ia kuó ne fakamamahiʻi au ʻi ha fuʻu taimi fuoloa. Naʻá ku ongoʻi ʻi he taimi pē ko iá ha fiefia mo ha loto-vēkeveke foʻou ki he moʻuí pea mo e ngaahi faingamālie kotoa ki he fiefia ʻe lava ke u maʻu kapau te u fili ʻa e meʻa ʻoku totonú pea fakaongongo ki he finangalo ʻo ʻeku Tamai Hēvaní. Naʻá ku fie moʻui ʻaki ʻa e tōʻonga naʻe fakafōtunga ʻe Sīsū Kalaisi ʻi he meʻa kotoa pē: “ʻOua naʻa fai hoku lotó, ka ko e finangalo ʻoʻoú” (Luke 22:42).

Naʻá ku laka atu ki muʻa ʻi hoku hala ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisí ʻaki ha loto-fakapapau mo ha ivi foʻou.

Hili ha taimi mei ai, naʻe hokohoko atu ʻe he filí ʻa ʻene ngaahi ʻahiʻahí; ko ha taha ofi mai pē kiate au naʻá ne toutou feinga ke fakalotoʻi au ke u ʻalu ange ʻo inu ʻolokaholo fakataha mo ia. Naʻá ne fakaʻaiʻai au ʻaki ʻa e loi ko ia ʻoku ʻikai ko ha meʻa lahi ʻa e inú, kehe pē ke ʻoua naʻa maʻunimā koe ʻe he ʻolokaholó. Naʻá ku ongoʻi ʻa e faingataʻaʻia ʻi lotó—ʻi he tafaʻaki ʻe taha naʻá ku fiemaʻu ʻa e vā fetuʻutaki ko iá mo kau fakataha mo e tokotaha ko iá, ka ʻi he tafaʻaki ʻe tahá naʻá ku fie fakahaaʻi ki he Tamai Hēvaní ʻeku ʻofá mo ʻeku houngaʻiá ʻaki hono tauhi ʻa e Lea ʻo e Potó. Lolotonga ʻeku fefaʻuhi mo e ngaahi fakakaukau ko ʻení, naʻe ongo mai ʻeku telefoní mo ulo hake ʻi he tafaʻaki ʻe taha ʻo e lokí. Naʻá ku ʻalu ke sio pe ko e hā—ko ha fanongonongo ʻi he Facebook ʻoku ʻi ai ha kupuʻi lea mei he lea ʻa Palesiteni Tōmasi S. Monisoni ko e “Ngaahi Tefitoʻi Moʻoní mo e Ngaahi Talaʻofá”:

“ʻOku … ʻomi ʻe he [Lea ʻo e Potó] ha fakahinohino pau fekauʻaki mo e meʻatokoni ʻoku tau maʻú, pea ʻokú ne taʻofi hono fakaʻaongaʻi e ngaahi meʻa ʻoku fakatuʻutāmaki ki hotau sinó.

“ʻOku talaʻofa kiate kinautolu ʻoku nau talangofua ki he ngaahi fekau ʻa e ʻEikí mo tauhi faivelenga e Lea ʻo e Potó, ha ngaahi tāpuaki mahino, pea ʻoku kau ai ʻa e moʻui leleí mo ha ivi fakaesino lahi ange [vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 89:18–21].”2

Ko ʻeku fakamoʻoní naʻe finangalo ʻa e Tamai Hēvaní ke ʻomi kiate au ʻa e pōpoaki pau ko iá ʻi he taimi totonu naʻá ku faingataʻaʻia aí. Neongo he ʻikai hoko fakahangatonu mai maʻu pē ʻa e ngaahi talí pea ʻoku totonu ke tau feinga maʻu pē ke muimui ki he ngaahi fekaú, ka naʻá ku houngaʻia ʻi he tāpuaki ko iá. Naʻá ku ʻiloʻi ʻa e fili naʻe fiemaʻu ke u faí pea mo e hala naʻe fiemaʻu ke u kei muimui ki ai ʻi heʻeku moʻuí. Naʻe fiemaʻu ke u vete pea liʻaki ʻeku ngaahi angahalá pea hokohoko atu ke tafoki mei he anga taʻe-māʻoniʻoni kotoa pē. Naʻe fiemaʻu ke fakamāʻoniʻoniʻi au ʻi he mālohi ʻo Sīsū Kalaisí mo ʻEne Fakaleleí. Naʻe mahino kiate au “ko e moʻuí ni ko e taimi ia [kiate au] ke teuteu ai ke feʻiloaki mo e ʻOtuá” (ʻAlamā 34:32) pea ke “siviʻi [au] ʻi he meʻá ni, ke vakai pe te [u] fai ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē ʻe fekau ʻe he ʻEiki ko [hoku] ʻOtuá kiate [aú]” (ʻĒpalahame 3:25). Naʻe mahino kiate au ko e taimi ʻeni ke ikunaʻi ai hoku maʻunimā fakatuʻasinó, lolotonga ʻoku ou kei maʻu ha sino fakamatelié. Pea naʻe mahino kiate au naʻe fiemaʻu ke u fakahā ki he Tamai Hēvaní ha fuʻu liliu lahi ʻo e lotó (vakai, Mōsaia 5:2; vakai foki, ʻAlamā 5:12–14) pea “ʻo ʻikai … toe maʻu ha holi ke faikovi, ka ke failelei maʻu ai pē” (Mōsaia 5:2).

Tuʻunga ʻi he fakatomalá (kau ai ʻa e ngāue mo ʻeku kau taki lakanga fakataulaʻeikí), pea muimui mai ai ʻa e fili māʻoniʻoni kotoa pē kuó u fai talu mei aí, kuó u loto-fiemālie ke tali ʻa e tākiekina fakalangí mo fakaʻatā ʻa e Tamai Hēvaní ke lilingi hifo ʻEne ngaahi tāpuakí kiate au.

Hili ha ngaahi māhina siʻi mei he liliu hoku lotó, naʻá ku fetaulaki mo hoku uaifi ʻi he kahaʻú ko Malainá pea kamata ʻema faikaumeʻá. Naʻá ku houngaʻia ʻi heʻeku mateuteu ʻi he taimí ni ki homa kahaʻú. Naʻe hangē moʻoni ʻa e faikaumeʻa mo Malainá ko ha misi fananga kuo hoko ʻo moʻoní! Naʻá ma fakatou mamahi ʻi he ngaahi vā fetuʻutaki ʻo e kuohilí, pea naʻá ma maʻu ha feʻofaʻaki mo ha femahinoʻaki ʻiate kimaua. Naʻá ma fakatou fiemaʻu ʻaki homa lotó kotoa ke moʻui taau ke mali temipale. Hili ha māhina ʻe ono mei heʻema kamata faikaumeʻá, naʻe silaʻi kimaua ʻi he Temipale Siato Uāsingatoní.

Naʻe tāpuakiʻi au ʻe he Tamai Hēvaní ʻaki ha uaifi ʻofa ʻoku mahino kiate ia ʻa e mālohi ʻo e Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí pea mo e ʻuhinga ʻo e fakamaʻa ʻi he fakatomalá. ʻOku ʻofa ʻa Malaina ʻiate au koeʻuhí ko e tangata ʻoku ou ʻi ai ʻi he ʻaho ní kae ʻikai ko e ngaahi fehalaaki ʻi hoku kuohilí. ʻOku ʻomi maʻu pē kiate au ʻe heʻene fakamoʻoni fakatāutahá mo e ʻofa ki he Fakamoʻuí ha mālohi mo ha holi ke u fakahoko kakato ʻa e ʻuhinga ʻo hoku fakatupú. Ko e hoa moʻoni ia naʻá ku fakaʻānaua maʻu pē ki aí, pea kuo tāpuekina fakataha kimaua ʻaki ha fānau ʻe toko ua.

ʻOku fakaofo kiate au ʻa e liliu lahi ʻeku moʻuí ʻo lelei ange ʻi ha ngaahi taʻu siʻi pē. ʻOku ou ongoʻi ko ha mana moʻoni ʻa ʻeku malava ke fakaleleiʻi ʻeku moʻui naʻá ku ʻi aí ki he tuʻunga kuó u ʻi ai ʻi he taimi ní. Ko ʻeku fakamoʻoni fakatāutahá ia ʻoku malava ʻa e meʻa kotoa pē ʻi he fakatomala fakamātoató mo e tui kia Sīsū Kalaisí! Ko ha sīpinga moʻui au ʻo e meʻa ko iá.

Paaki