Mwakelekelkihda Koluhla
Pwehki Sapwellimen Koht pilahno oh Tomw en Sises Krais, kitail kak mwakelekelda sang atail pahn koluhla.
Nan mour wet kitail kin idawehn kosonned akan en aramas oh kosonned akan en Koht. I tungoalenkiher ansoou mwahu en teneki wiewia suwed kan pahn kosonned pwukat—mwowe ni ei wia emen sounkopwung nan Mwoalen Kopwung Ileile en Utah oh met ni ei wia emen tohn Presidensi Keieu en Mwomwohdiso wet. Wekpeseng en kosonned akan en aramas oh kosonned akan en Koht kalaudelahr dahme I ese me pid me mehlelo oh manaman en Tomw en Sises Krais. Nan kosonned akan en aramas, mehmen me dipekihda dihp me keieu laud kan kin kak selikihdi erein ah mour nan imweteng oh sohte kak alehdi mahk. Ahpw e sohte duwehte mahkpen pilahn me Samatail Nanleng limpoako ahneki. Ahpw pwehki koasondi kalahngano sang Sahm Nanleng limpoako I kilangehr me soangen dihp kohte kin kak mie mahkpe nan mour wet pwehki en Sounkomouro tohnmetei en tomw ong dihp kan en “koaros me mohngiongarail olahr oh palingenarail karakarahkalahr” (2 Nephi 2:7). Krais pwoulahr, oh Sapwellime Tomwo me sansal.
Limpoak mwuledek en atail Sounkomouro pil kawehwedahr nan koul kaselel me pwihn en koulo apwtehn koulki,
Kohdo rehn Sises; E pahn ketin tetehk kumwail,
Tetehn kumwail salongalahr nan rotorot
Sapwellime limpoako pahn diar kumwail oh kahluwai kumwail
Sang nihpwong me keieu rotorot ong nan marain en rahn.1
Tohnmetei en tomw en Sises Krais kin langahda wenihmw ong “aramas koaros [me] koluhla oh kohdo reh” (Tehk Doctrine and Covenants 18:11; pil tehk Mark 3:28; 1 Nephi 10:18; Alma 34:8, 16). Pwuk en Alma padahngki duen koluhla oh mahk pil iangahki aramas mwalaun oh mwahuki kam aramas (tehk Alma 25:16; 27:27, 30). Rahn wet I men kitail koaros ohpil irail kan me solahr iang towe Mwomwohdiso wet sang ni arail kakomoaldi de ederail kan irihrlahr en ahneki koapworopwor. Kitail koaros wia aramas dipankei me kak mwakelekelkihda koluhla. “Pwehn koluhla sang dihp e sohte mengei,” Elder Russell M. Nelson me mahsani ni tiepene lapo. “Ahpw kahrepehu me inenen katapan laud.”2
I. Koluhla
Koluhla kin tepda rehn atail Sounkomouro, oh e wia mehkot kaparen, sohte katoutou. Nan kapokon en Krismas en Tihsempe nekiero, Presiden Nelson padahngki: “Koluhla mehlel kaidehn kemwekid iou. E wia mehkot kaperen me sohte-imwi. E wia pahson en keirda, meleilei, nsanamwahu, oh popohl.”3
Ekei kasukuhl keieu kaselel me pid koluhla pato nan en Alma Pwuken Mormon kapahrek ong tohn Mwomwohdiso me e kawehwe mwuri me milahr nan irair en “sohte kamehlele,” “aklapalap ki … pohnmwahso,” oh arail mohngiong kan “kesempwalikihte kapai kan oh dipwisou kan en sampa” (Alma 7:6). Emenemen tohn Mwomwohdiso kopwurpwurdo wet anahne kasukuhl sang padahk kamarain pwukat.
Kitail tepkihda pwoson Sises Krais, pwehki “iei ih me ketido pwehn ketikihsang dipen sampah kan” (Alma 5:48). Kitail anahne koluhla pwehki, nin duwen me Alma padahngki, “pwe ma kumwail sohte pahn koluhla, kumwail sohte kak sohsohki wehin nanleng” (Alma 5:51). Met wia ehu kisehn koasoandien Koht kesempwal. Pwehki aramas koaros kin wiahda dihp nan mour wet oh dohsangehr silahngen Koht, aramas sohte kak “komourla” ma sohte koluhla (Alma 5:31; pil tehk Helaman 12:22).
Met wie padpadahk sangete ni tapio. Kauno kekehlingkihong Adam, “Padahkihong noumw seri kan me aramas koaros, wasa koaros, anahne koluhla, de re sohte pahn kak sohsohki wehin Koht, pwe sohte mehkot samin kak mih wasao, de kouson pahn silangin Koht” (Moses 6:57). Kitail anahne koluhkihla dipatail kan koaros—mehkoaros me kitail kin wia de sohte wia me uhweng kosonned akan en Koht. Sohte me pahn sohte iang. Ni soutiko Presiden Nelson kehkehlingkihong kitail: Riei ohl oko, “Kitail koaros anahne koluhla.”4
Pwehn mwakelekelda sang koluhla, kitail anahne uhdihsang oh wehkadahng dipatail kan rehn Kauno oh Sapwellime sounkopwung pilipildahr kan me mih nan mour wet (tehk Doctrine and Covenants 58:43). Alma mahsani me kitail udahn anahne “wiahda doadoahk kan ni pwuhng” (Alma 5:35). Iren pwuhk sarawi pwukat kin wia luhk ohng kitail en kohdo rehn Krais.
Kitail anahne ale kamadipw sarawi rahn en Sapad koaros. Nan tiahk sarawio kitail kin wiahda inou kan oh ale kapai kan me kin sewese kitail powehdi wiewia oh ineng kan koaros me kin kahrehda atail sohte kin unsekla me Sounkomouro lukehkin kitail en ale (tehk Madiu 5:48; 3 Nephi 12:48). Ni atail kin “kesehla [peinkitail] mehkoaros me sohte kin kekeid nin duwen Koht oh poakong Koht ki [atail] kak unsek, lamalam unsek, oh kehl unsek,” eri, mwein kitail pahn kak “unsekla rehn Krais” oh “mwakelekelada” sang ni kepwilipwildien ntahn Krais pwehn “wiahla aramas sarawi kei, me sohte mwahi ehu rehmwail” (Moroni 10:32–33). Inou kaselel ehu met! Ehu manaman kapwuriamwei met! Ehu manaman kapwuriamwei met!
II. Kepwukoa oh Tenek kan en nan Mour wet
Ehu kahrepe en Koht koasondi ong mour wet iei en “kadehde” kitail “pwehn mahsani ma [kitail] pahn wia mehkoaros sohtelipilipil me Kauno [atail] Koht pahn ketin ruwesehkin [kitail]” (Eipraam 3:25). Pilehu kahrepen pilahn wet, kitail en pein pilada idawehn Koht oh Sapwellime sounpapah me pilipildahr kan, oh kemwekid wet en pweida nan mour wet oh rahn en kopwung sarawio.
Nan Sapwellimen Kauno Mwomwohdiso, kopwung nan mour wet ohng towe kan kin wiawi sang irail kaun kan me kin rapahki kaweid sarawio. E wia arail pwukoah irail en kopwung aramas kan me raprapahki pwe ren kohdo rehn Krail oh alehda manaman en Sapwellime Tomwo nan ahlen inou en mour soutuk. Kopwungpen sampah wet kin kasalehda me aramas men kaunopadahr pwehn pepdaisla. Aramas menet konehng en ale ehu kisin likoun mweimwei pwehn pedelong nan tehnpas sarawi? Aramas menet me edeo irihrsangehr nan Mwomwohdiso koluhla mehlel pwehki Tomw en Sises Krais pwehn pwurehng pedelong ni pepdais?
Ni ansou ohte, ansou me emen sounkopwung en nan mour wet me malipilipdahr sang Koht kamanahla emen aramas en kesepwilda, me duwehte ale mweimwei en pedelong nan tehnpas sarawi, e sohte kasalehda me aramaso unsek oh e sohte pil mahkehng dipehkan. Elder Spencer W. Kimball padahngki me mwurin “kasohralahn kalokolok kan” nan mour wet, aramaso “anahne rapahki oh ale sang Koht en nanleng ehu koluhla unsek oh mahkpen dihp me Ih kelepw kak ketikihda.”5 Oh ma wiewia dipan akan oh ineng suwed kan sohte uhdi lao lel Rahn en Kadeiko, aramas me sohte koluhla ko pahn mihmihte nan dihp. Ahmw pwukoahn koluhla, me iangahki mahkpen dipomw kan, oh nan pwungen kowe oh Koht.
III. Iasada oh Rahn en Kadeik
Kadeik me koasoiepe keieu kalap wiawi nan pwuhk sarawi iei Rahn en Kadeiko me wiawi mwurin Iasada (tehk 2 Nephi 9:15). Irehn pwuhk sarawi tohto koasoia me “kitail koaros pahn uh mwohn silangin Koht” (Rom 14:10pil tehk; 2 Nephi 9:15; Mosiah 27:31) “pwe kitail en pakadeikda reh nin duwen wiewia kan [me] wiawiher nan atail mour” (Alma 5:15; pil tehk Kaudiahl 20:12; Alma 41:3; 3 Nephi 26:4). Koaros pahn pakadeikda “nin duwen arail doadoahng kan” (3 Nephi 27:15) oh “nin duwen ineng [kan] en arail mohngiong kan” (tehk Doctrine and Covenants 137:9; pil tehk Alma 41:6).
Kahrepen Rahn en Kadeiko iei pwehn diarada ma kitail kalewedier dahme Alma kawehwedahr me iei “wekdekla laud ehu nan mohngiong” (tehk Alma 5:14, 26), me kitail wialahr aramas kapw kei, “pwe sen dehr anahne wiahda me suwed, ahpw en kin poden wiahda me mwahu” (Mosiah 5:2). Sounkapwung lapo iei atail Sounkomour, Sises Krais (tehk Sohn 5:22; 2 Nephi 9:41). Koaros pahn wehkada “me sapwellime tenek me pahrek” (tehk Mosiah 16:1; pil tehk Mosiah 27:31; Alma 12:15), pwehki Sapwellime eripit (tehk 2 Nephi 9:15, 20) kahrehda E kin ketin mwahngi atail wiewia oh ineng koaros, me pwung de me kitail koluhkilahr oh me sapwung oh sohte koluhla de wekila.
Pwuhk Sarawi kawehwe duwen wiepen Rahn en Kadeiko. Alma padahngki me tenek en Koht limpoako koasonehdi me pwehki iasadao “mehkoaros pahn uhdahn pwuralahng ni tapio” (tehk Alma 41:2). “Ma arail doadoahk kan kin mwahu nan mour wet, oh ineng en arail mohngiong kan me mwahu … ni imwio [irail pahn] pil pwurehng mehkot me kin mwahu” (tehk Alma 41:3). Ni soangen mwoahmwohte, “ma arail doadoahk kan [de arail ineng kan] kin suwed irail pahn pwuralang ale me suwed” (Alma 41:4–5; pil tehk Helaman 14:31). Kahrehda, soukohp Jacob padahngki me ni Rahn en Kadeiko “irail me pwung kan pahn wie pwungipwungte, oh irail me samin kan pahn pil samsaminte” (2 Nephi 9:16; pil tehk Mormon 9:14; 1 Nephi 15:33). Iei kisehn atail pahn kesihnen mwohnte dahme Moroni liklikwerki “nan mwoalen Siohwa lapalapo, Sounkopwung soutuk en met oh mehla” (tehk Moroni 10:34; pil kilang 3 Nipahi 27:16).
Pwehn kamehlelehda me kitail pahn mwakelekelda mwohn Kohn, kitail anahne koluhla mwohn Lahs en Kopwungo (kilang Mormon 3:22). Alma ndahiong nah pwutak dipano, kitail sohte kak ekihla dipatail kan mwohn Koht, “oh ihte ma kowe sohte koluhla dipomw kan pahn wia mehn kadehde iuk ni rahno” (tehk Alma 39:8; lipw tohrohr kapatapatehng). Tomw en Sises Krais kin kihong kitail ahlohte me kitail anahne pwehn mwakelekelkihda koluhla, oh nan mour wet iei ansou me kitail kak wia met. Tetehn kitail kasukuhlkiher me koluhla pil kin kak wiawi nan sapwen ngehn (tehk Doctrine and Covenants 138:31, 33, 58), met sohte uhdahn sansal. Elder Melvin J. Ballard padahngki: E me mengei kitail en powehdi oh papah Kauno ansou me paliwar oh palingehn kin ehupene oh wia ehu. Ansou wet iei ansou me aramas kin kak mwuterekda oh wekila. Nan mour wet iei ansoun koluhla.”6
Ni atail koluhla, kitail ale kehkehlik sang Kauno me dipatail kan, iangahki atail wiewia kan oh ineng kan, pahn mwakelekelada oh atail sounkopwung kalahngan en ni imwio “sohte pahn tamataman mepwuko” (tehk Doctrine and Covenants 58:42; pil tehk Aiseia 1:18; Seremeia 31:34; Ipru 8:12; Alma 41:6; Helaman 14:18–19). Kitail koaros anahne mour soutuk, me Nanmwarki Benjamin kawehweh me “[mih]mihla rehn Koht nan irair en popohl soutuk” (tehk Mosiah 2:41; pil tehk Doctrine and Covenants 14:7).
Ni kapweipweidahn “koasondien kapwurpwurdohu” en Koht (tehk Alma 41:2), Iasadaho pahn kapwurehla “mehkoaos … ni uhdahn oh ni unsekpen mwoamwarail” (tehk Alma 40:23). Met wia mehn kaunsekpen atail soh itar en pali uduk oh luwet me kitail mihmi loale nan mour wet, sang atail ipwidi de mehkot me kitail lelehng de soumwahu.
Mehlel me kapwurpwurdohu kak kamwakele oh kaunsekala atail sohte kak powehdi ineng suwed, samin de tiahk en palingenatail koaros me kitail tengalahr loale? E sohte kak wiawi. Kitail kasukuhlkiher me kitail pahn ale kadeik pen atail ineng kan ohpil atail wiewia kan (tehk Alma 41:5; Doctrine and Covenants 137:9) oh pil atail lamalam kan pahn keria kitailla (tehk Alma 12:4). Kitail en dehr “kasakasauala rahn en [atail] koluhla” lao lel ni imwio (tehk Alma 34:33), pwehki Alma padahngki me, ngehnohte me kolokol paliwaratail nan mour wet—tetehn ngehnen Kauno de tepilo—“pahn ahneki manaman en kolokol [paliwaratail] nan mour kohkohdo” (tehk Alma 34:34. Atail Sounkomour ahniki manaman oh onohnopehr pwehn kamwakelei kitail sang tepelo. Met iei ansou en rapahki Sapwellime sawas pwehn koluhla sang kemwekid suwed kan de ineng suwed oh madamadau suwed kan pwehn mwakelekelda oh kaunopehng pwehn uh mwohn Koht ni Rahn en Kopwungo.
IV. Lime Kalahngan kan
Me pahsone koasondien Koht kan oh Sapwellime kosonned akan iei Sapwellime limpoak ong emenemen kitail, me kitail “keieu anahne laudsang mehkoaros … oh me keieu kaperen ong atail mour” (tehk 1 Nephi 11:22–23). Soukohp Aiseia pil kamelelehiong aramas suwed akan me ni arail “sohpeiong Kauno … pwe ih me kupwurkalahngan … [oh] mwadang mahkikihong dipatail kan” (Aiseia 55:7). Alma padahngki, “Kilang e ketikihda luhk ehu ong aramas koaros, pwe limehkan me kalahngan kin kipe irail” (tehk Alma 5:33; pil tehk 2 Nephi 26:25–33). Kaun me pwaralahu mahsaniheng mehn Nihpai ko, “Kilang, limeiet kowohng kumwail, oh mehmen me pahn kohdo, iei ih me pahn ale” (tehk 3 Nihpai 9:14). Sang mepwukat oh soangen kapehm en padahk sarawi tohto, kitail ese me atail Sounkomour limpoako kapahdo Limeh kan pwehn alehieng aramas koaros Sapwellime limpoak me E ketkidohr pwehn iang perperenki kapai en Koht kan ohng Sapwelime seri kan.7
Pwehki koasondien Koht oh Tomw en Sises Krais, I kadehde ki “marain en koapworopwor unsek ehu” me Koht ketin poakoahng kitail oh kitail kak mwakelekelada sang ni atail koluhla. Inou wiawihongkitailehr me “ma [kitail] pahn nantihla mwowe, pereniki mahsen en Christ, oh dadaurete lel imwi, kilang, iet me Sahmo mahsaniher: Kumwail pahn ahneki mour soutuk” (2 Nephi 31:20). Kitail koaros en wia met, iei ahi pekipek oh kapakap ni mwaren Sises Krais, amen.