Päätössanat
Toivoisin, että menisimme Herran huoneeseen hieman useammin.
Olemme jälleen saaneet olla suurenmoisessa konferenssissa. Kuinka erinomaisia kokouksia nämä ovatkaan. Kuinka suurta tarkoitusta ne palvelevat. Kokoonnumme yhteen jumalanpalveluksen hengessä ja opinhaluisina. Uudistamme ihmissuhteitamme tämän suuren myöhempien aikojen pyhien perheen jäseninä, jotka asuvat monissa maissa, puhuvat monia kieliä, tulevat erilaisista kulttuureista ja jopa näyttävät erilaisilta. Ja me ymmärrämme, että olemme kaikki yhtä, jokainen meistä on taivaallisen Isämme poika tai tytär.
Muutaman minuutin kuluttua tämä suurenmoinen Salt Lake Cityssä sijaitseva konferenssikeskus tyhjenee. Valot sammutetaan ja ovet lukitaan. Samoin tapahtuu tuhansissa muissa saleissa kautta tämän avaran maailman. Palaamme koteihimme toivottavasti paljon rikkaampina. Uskomme on vahvistunut, päättäväisyytemme on lujittunut. Siinä missä ennen olimme lannistuneita ja toivottomia, toivon, että elämäämme on tullut uutta rohkeutta. Siinä missä ennen olimme tottelemattomia ja välinpitämättömiä, toivon, että parannuksen henki on vallannut meidät. Siinä missä ennen olimme epäystävällisiä tai ilkeitä tai itsekkäitä, toivon, että olemme päättäneet muuttua. Kaikki, jotka elävät uskon varassa, ovat saaneet vahvistusta tuolle uskolle.
Tänään on maanantai Kaukoidässä. Huomenna on maanantai läntisellä pallonpuoliskolla ja Euroopassa. Se on päivä, jonka olemme varanneet perheiltaa varten. Toivon, että isät ja äidit kokoavat silloin lapsensa ympärilleen ja kertovat joistakin tässä konferenssissa kuulemistaan asioista. Toivoisin, että he jopa kirjoittaisivat muistiin joitakin näistä asioista, pohtisivat niitä ja muistaisivat ne.
Nyt kun olemme lopettelemassa, haluaisin muistuttaa teitä toisesta asiasta. Toivoisin, että menisimme Herran huoneeseen hieman useammin. Kuten annoin ymmärtää konferenssin ensimmäisessä kokouksessa, olemme tehneet kaiken voitavamme tuodaksemme temppelit lähemmäksi kansaamme. On yhä monia, jotka joutuvat matkustamaan pitkiä matkoja. Toivon, että he ponnistelevat edelleen samalla tavoin, kunnes tulee aika, jolloin heidän keskuuteensa voidaan rakentaa temppeli.
Useimmat temppeleistämme voisivat olla ahkerammassa käytössä kuin nykyään. Mikä etuoikeus se onkaan, että tässä meluisassa, kiireisessä, kilpailuhenkisessä maailmassa meillä on pyhä rakennus, jossa voimme kokea Herran Hengen pyhittävän vaikutuksen. Itsekkyyden tunne valtaa meidät alituisesti. Meidän on voitettava se, eikä siihen ole parempaa keinoa kuin mennä Herran huoneeseen ja palvella siellä sijaisena niiden puolesta, jotka ovat kuoleman verhon tuolla puolen. Kuinka hieno asia se onkaan. Useimmissa tapauksissa emme tunne niitä, joiden puolesta työskentelemme. Emme odota kiitosta. Meillä ei ole mitään varmuutta siitä, että he ottavat vastaan sen, mitä me tarjoamme. Mutta me menemme sinne, ja samalla saavutamme tilan, jota ei saa muulla tavoin. Meistä tulee kirjaimellisesti pelastajia Siionin vuorella. Mitä se tarkoittaa? Aivan kuten Lunastajamme antoi henkensä sijaisuhrina kaikkien ihmisten puolesta ja tekemällä sen tuli Vapahtajaksemme, samoin meistäkin – pienemmässä mittakaavassa – kun toimimme sijaisena temppelissä, tulee vapahtajia niille toisella puolella oleville, joilla ei ole mahdollisuutta edetä, elleivät maan päällä olevat tee jotakin heidän puolestaan.
Niinpä, veljeni ja sisareni, kannustan teitä hyödyntämään paremmin tätä siunattua etuoikeutta. Se jalostaa luonnettanne. Se poistaa itsekkyyden kuoren, jonka sisällä useimmat meistä elävät. Siitä tulee kirjaimellisesti pyhittävä tekijä elämäämme, ja se tekee meistä parempia miehiä ja parempia naisia.
Jokaisessa temppelissä, suuressa tai pienessä, on kaunis selestinen huoneensa. Tämä huone on suunniteltu edustamaan selestistä valtakuntaa. Kun Arizonassa sijaitsevassa Mesan temppelissä joitakin vuosia sitten tehtiin laajat kunnostustyöt ja se avattiin yleisölle tutustumiskierroksia varten, eräs vierailija sanoi selestistä huonetta Jumalan olohuoneeksi. Sellainen se voisi ollakin. Meillä on ainutlaatuinen ja yksinomainen etuoikeus istua toimitusten jälkeen valkoisiin pukeutuneina kauniissa selestisessä huoneessa ja pohdiskella, mietiskellä ja rukoilla hiljaisuudessa.
Siellä voimme miettiä Herran suurenmoista hyvyyttä meitä kohtaan. Siellä voimme miettiä suurta onnensuunnitelmaa, jonka Isämme on tehnyt lapsiaan varten. Niinpä kehotan teitä, veljeni ja sisareni, käykää temppelissä, kun teillä vielä on voimia siihen. Tiedän, että kun vanhenette, käy äärimmäisen vaikeaksi nousta seisomaan ja käydä istumaan. Mutta kuinka suurenmoinen siunaus se onkaan.
Rakkaat veljeni ja sisareni, haluan taas kertoa, että rakastan teitä. Taivas olkoon teille suopea. Tämä työ on totta. Älkää koskaan epäilkö sitä. Jumala, iankaikkinen Isämme elää. Jeesus on meidän Lunastajamme, meidän Herramme, elävän Jumalan Poika. Joseph oli profeetta, Mormonin kirja on tullut Jumalalta ja tämä on Jumalan pyhää työtä maan päällä. Jätän teille todistukseni, rakkauteni, siunaukseni, kun hajaannumme mennäksemme koteihimme. Olkoon Jumala kanssanne, kunnes jälleen kohtaamme, on nöyrä rukoukseni Jeesuksen Kristuksen pyhässä nimessä. Aamen.