Suuri onnensuunnitelma
Samoin kuin kala tarvitsee vettä, te tarvitsette evankeliumia ja Pyhän Hengen kumppanuutta ollaksenne todella syvästi onnellisia.
Kun olin diakoni kuten monet teistä nuorista miehistä, isä ja minä patikoimme vuoristojoelle kalastamaan taimenia. Kun isä kiinnitti syötin ongensiimani päässä olevaan koukkuun, hän kertoi minulle, että minun täytyisi kiinnittää koukku kalan suuhun, kun se yrittäisi napata syötin, tai kala pääsisi karkuun. En ymmärtänyt, mitä koukun kiinnittäminen tarkoitti, joten isä selitti minulle, että kun kala nappaisi syötistä, koukku oli tarpeen saada uppoamaan kalan suuhun niin ettei kala pystyisi pudistelemaan koukkua irti, ja että koukku kiinnittyisi, jos kiskaisisin nopeasti vavasta, kun kala yrittäisi napata syötin. Minä tosiaan halusin saada kalan, niinpä seisoin vuoristojoen törmällä kuin piukka vieteri, jokainen lihas jännittyneenä odottamassa paljastavaa liikettä vapani päässä, joka olisi merkkinä siitä, että kala oli yrittämässä napata syöttiä. Muutaman minuutin kuluttua huomasin vapani pään liikahtavan, ja sillä hetkellä nykäisin vapaani kaikella voimallani ja odotin suurta kamppailua kalan kanssa. Yllätyksekseni näin, kuinka se taimenraukka – koukku lujasti suussa kiinni – sinkoutui vedestä ilmaan pääni yli ja putosi taakseni maahan läiskähtäen.
Tein tuon kokemuksen pohjalta kaksi havaintoa: Ensiksikin, kuivalla maalla kala on onneton. Vaikka sen kidukset, evät ja pyrstö toimivat vedessä oikein hyvin, ne ovat kuivalla maalla aivan hyödyttömiä. Toiseksi: se huono-onninen kala, jonka sain sinä päivänä, kuoli, koska se huijattiin pitämään jotakin hyvin vaarallista – jopa hengenvaarallista – arvokkaana tai ainakin riittävän kiehtovana antamaan aihetta lähempään tarkasteluun ja kenties näykkäisyyn.
Rakkaat Aaronin pappeuden veljet, tästä voi oppia pari asiaa: Ensimmäiseksi, teidän elämänne perustarkoituksena on, kuten Lehi opetti, että teillä olisi ilo (ks. 2. Nefi 2:25). Saadaksenne ilon teidän tulee ymmärtää, että taivaallisen Isänne lapsina te olette perineet jumalallisia ominaisuuksia ja hengellisiä tarpeita – ja samoin kuin kala tarvitsee vettä, te tarvitsette evankeliumia ja Pyhän Hengen kumppanuutta ollaksenne todella syvästi onnellisia. Koska te olette Jumalan sukua (ks. Ap. t. 17:28), on iankaikkisen luonteenne kanssa yhteen sopimatonta tehdä väärin ja tuntea sen olevan oikein. Näin ei voi olla. On tavallaan osa teidän hengellistä DNA:tanne, että rauha, ilo ja onni tulevat teidän osaksenne vain siinä määrin, kuin elätte evankeliumin mukaan.
Vastaavasti siinä määrin kuin päätätte olla elämättä evankeliumin mukaan, te olette yhtä onnettomia kuin kala kuivalla maalla (ks. Moosia 4:30). Kuten Alma esitti asian pojalleen Koriantonille:
”Katso, minä sanon sinulle: Jumalattomuus ei ole koskaan ollut onnea.
Ja nyt, poikani, kaikki ihmiset, jotka ovat – – lihallisessa tilassa, – – ovat vailla Jumalaa maailmassa, ja he ovat vaeltaneet vastoin Jumalan luonnetta; sen tähden he ovat tilassa, joka on vastoin onnen luonnetta.” (Alma 41:10–11.)
Huomatkaa, että olla vailla Jumalaa maailmassa – toisin sanoen kieltäytyä elämästä Hänen evankeliuminsa mukaan ja sen vuoksi olla ilman Hengen kumppanuutta – on olla tilassa, joka on vastoin onnen luonnetta. Jeesuksen Kristuksen evankeliumi on suuri onnensuunnitelma, ja huomatkaa, että se on itse asiassa ainoa onnensuunnitelma (ks. Alma 42:8). Jos haluatte mieluummin jonkin toisen elämäntavan tai yritätte elää vain osittain evankeliumin mukaan siten kuin teille sopii, niin sellainen valinta vie teiltä täyden, loistavan ilon ja onnen, jonka meidän rakastava taivaallinen Isämme ja Hänen Poikansa ovat suunnitelleet meitä varten.
Nyt siihen toiseen asiaan, jonka opin kalastuskokemuksestani: aivan kuin vuoristojoessa olevan kalan tulee varoa sen tielle asetettuja syöttejä välttääkseen joutumasta kiskotuksi pois vedestä, samoin tulee teidän ja minun olla viisaita välttääksemme joutumasta kiskotuksi pois onnellisesta evankeliumikeskeisestä elämästä. Muistakaa, että kuten Lehi huomautti, Perkele ”pyrkii siihen, että kaikki ihmiset olisivat yhtä kurjia kuin hän itse” ja hän saa ”vallan orjuuttaa” meidät (ks. 2. Nefi 2:27, 29), kun me menemme mukaan epäpuhtaisiin ja pahoihin asioihin. Älkää siten tulko huijatuiksi edes näykkimään arvottomia asioita, sillä Saatana on valmiina asettamaan koukun. Juuri se hyvin todellinen riski siitä, että koukku kiinnitetään vaivihkaa tai yhtäkkiä, sai muinaisen profeetta Moronin – joka itse asiassa näki meidän päivämme (ks. Morm. 8:35) – selvästi varoittamaan teitä ja minua ”olemaan koskematta pahaan lahjaan tai siihen, mikä on epäpuhdasta” (Moroni 10:30, kursivointi lisätty).
Musiikissa, Internetissä, elokuvissa, lehdissä sekä alkoholissa, huumeissa ja tupakassa on paljon sellaista, mikä on pahaa ja epäpuhdasta. Mitä tulee mihin tahansa pahaan ja epäpuhtaaseen, nuoret ystäväni, älkää edes koskeko siihen! Sellaiseen on piilotettu koukku, joka kiinnittyy vaivihkaa ja paljon äkillisemmin kuin uskallatte arvatakaan – ja koukun irrottaminen voi olla sietämättömän tuskallinen prosessi. Alma kuvaili käyneensä parannuksen prosessia ”lähes kuolemaan asti” (Moosia 27:28); todellakin hän sanoi, ettei mikään voinut olla ”niin suurta ja katkeraa kuin tuskani olivat” (Alma 36:21).
Jotkut teistä ovat saattaneet olla mukana sellaisessa, mikä on pahaa tai epäpuhdasta. Saakaa toivoa siitä opillisesta ja historiallisesta tosiseikasta, että Alman usko Herraan johti hänet tekemään parannuksen, ja välittömänä tuloksena parannuksestaan hän koki niin suurta onnea Kristuksen sovituksen voiman kautta, ettei hänen sanojensa mukaan ”voi olla mitään niin suurta ja ihanaa kuin iloni oli ” (Alma 36:21). Sellaisen voitte tekin kokea, kun etsitte Herraa parannuksen kautta.
Meidän jokaisen on tarpeen jossakin määrin tehdä parannusta. Parannus tarkoittaa sitä, että teemme elämässämme niitä todellisia muutoksia, joita Vapahtaja haluaa meidän tekevän onnemme hyväksi. Parannus on evankeliumin suuri mahdollistava periaate: kun teidän uskonne Herraan saa aikaan henkilökohtaisen muutoksen, niin kuten Helaman esittää, sellainen parannus teidän osaltanne ”johdattaa [teidät] Lunastajan voimaan, [teidän sielujenne] pelastukseksi” (Hel. 5:11). Kun pyritte muuttumaan, muistakaa, että meidän rakastavalla Vapahtajallamme, kuten Alma esittää, ”on kaikki valta pelastaa jokainen, joka uskoo hänen nimeensä ja tuottaa hedelmää, josta parannus näkyy” (Alma 12:15). Tämä on voimallinen, vapauttava, toivoa täynnä oleva oppi!
Profeetta Joseph Smith oppi omakohtaisesta kokemuksesta, että Herra odottaa meidän välttävän kurjuuden siten, että elämme Hänen evankeliuminsa mukaan, ja Hän haluaa meidän ymmärtävän, että me voimme tehdä parannuksen. Kun Joseph Smith kadotti Mormonin kirjan käännöksen 116 käsikirjoitussivua antamalla periksi ihmisten taivuttelulle, hän oli onneton. Herra sanoi hänelle: ”Sinun olisi kuitenkin pitänyt olla uskollinen, niin [Jumala] olisi ojentanut käsivartensa ja suojellut sinua kaikilta vastustajan palavilta nuolilta ja hän olisi ollut sinun kanssasi kaikkina ahdingon aikoina” (OL 3:8). Sama koskee teitä jokaista nuorta miestä: olkaa uskollisia, niin Jumalan käsi on oleva teidän tukenanne. Sitten profeetalle muistutettiin, että – kuten jokainen meistä – hän saisi anteeksi, jos hän tekisi parannuksen. Kuvitelkaa, mitä iloa hän tunsi, kun hän kuuli Herran sanovan: ”Mutta muista, että Jumala on armollinen. Tee siis parannus siitä, mitä olet tehnyt, mikä on vastoin sitä käskyä, jonka minä sinulle annoin, niin olet yhä valittu.” (OL 3:10.)
Kutsuni teille jokaiselle tänä iltana on: eläkää evankeliumin mukaan ollaksenne todella onnellisia, karttakaa pahaa ja sen tuomaa kurjuutta, ja jos olette menneet mukaan johonkin pahaan tai epäpuhtaaseen, tehkää ne muutokset, jotka Herra haluaa teidän tekevän oman onnellisuutenne hyväksi – ja todistan, että verrattoman voimansa kautta Hän suo teidän menestyä.
Kun otatte tämän kutsun vastaan, saatte osaksenne kestävää onnea ja rakennatte elämänne perustuksen meidän Lunastajamme kalliolle – sellaiselle, että kun paholaisen nuolet ja maailman myrskyt ahdistavat teitä, niin kuten Helaman opetti, niillä ”ei ole valtaa teihin vetääkseen teidät alas kurjuuden ja loputtoman onnettomuuden kuiluun, sen kallion tähden, jolle teidät on rakennettu, joka on varma perustus, perustus, jolle rakentaessaan ihmiset eivät voi sortua” (Hel. 5:12, kursivointi lisätty). Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta lausun oman palavan todistukseni: Hän on kallio, ainoa varma onnen ja parantumisen perustus. Hän elää, Hänellä on kaikki voima taivaassa ja maan päällä, Hän tuntee teidän nimenne ja Hän rakastaa teitä. Herran Jeesuksen Kristuksen pyhässä nimessä. Aamen.