Ha’api’ira’a a te mau Peresideni
Pene 11: Te pureraa ia farii i te mau haamaitairaa no te ra‘i mai


Pene 11

Te pureraa ia farii i te mau haamaitairaa no te ra‘i mai

Ia pure ana‘e tatou ma te faaroo, te faaineine ra ïa tatou ia tatou iho ia farii i te mau haamaitairaa ta to tatou Metua i te Ao ra i faaherehere no tatou.

No roto mai i te Oraraa o Wilford Woodruff

I te ava‘e mati 1835, a tavini ai oia i ta’na misioni matamua, ua titauhia ia Wilford Woodruff ia haere atu na roto i te mau anavai pape e te mau vahi vari paruparu i te tuhaa apatoa hitia-o te-râ no te Fenua Marite. No te haere i te tahi atu pae o te vahi vari paruparu, ua tapû oia e to’na hoa i te hoê tumu raau e ua faariro ei vaa. Ua hoe raua ma te pe’ape’a ore fatata 240 kilometera i te atea hou a faaru’e atu ai i te vaa e a haere avae noa’tu ai. Ua haamana‘ o te peresideni Woodruff i muri mai e ua rave raua i te hoê e‘a « o te tapû atu na roto i te mau vahi vari, e tei tapo‘ihia i te rahiraa o te taime e te vari e te pape, i te roaraa e 270 kilometera. Ua haere avae maua e 64 kilometera te atea i te mahana na roto i te vari e te pape tei tae mai i te faito o te turi avae. I te 24 no mati, i muri a‘e i to maua haereraa e 16 kilometera na roto i te vari, ua roohia to‘u turi avae i te hoê mauiui u‘ana. Ua parahi ihora vau i ni‘a i te hoê tapû raau. »

I taua taime ra o to raua tereraa, to’na hoa, o tei rohirohi i te ohipa e o tei faaoti e ho‘i i te fare, ua faaru’e mai ia ia’na i reira a parahi ai oia i ni‘a i te hoê tapû raau i roto i te hoê vahi vari paruparu o tei î i te moo tahae. Ma te mana‘o aueue ore, ua fariu atu Wilford Woodruff i te Fatu. Ua parau oia, « Ua tuturi au i roto i te vari e ua pure, e ua faaora mai te Fatu ia‘u, e ua haere au i to‘u ra haerea ma te oaoa. »1

I te mau matahiti i muri mai, ua faaite te peresideni Woodruff i to’na faaroo a tere ai oia, e ta’na vahine faaipoipo e te tahi atu mau taata e rave rahi na ni‘a i te pahi no te tavini i te Fenua Peretane. « Ua ratere na matou e toru mahana e e toru ru‘i na roto i te mata’i puai, e ua tura‘ihia matou i muri », ua haamana‘o oia. « I te pae hopea ua ani au i to‘u mau hoa ia haere mai na muri ia‘u i roto i te piha, e ua parau atu vau ia ratou ia pure ia taui te Fatu i te tereraa o te mata’i. Aita to‘u e mata‘uraa ia mo‘e matou; tera râ aita vau i au i te mana‘o ia faaho‘ihia matou i muri i New York no te mea ua hinaaro vau ia tamau i teie nei tere. Ua pûpû matou paatoa i te hoê â pure, te mau tane e te mau vahine; e ia oti matou i te pure ua haere atu matou i ni‘a i te tahua teitei o te pahi e i roto noa i te hoê area iti mai i te hoê minuti, e au ra e, ua rave te hoê taata i te hoê óé e ua tapû i te matai, e mai te mea e taorahia te hoê horoi rairai roa e ore ïa te reira e pee. »2

Te mau haapiiraa a Wilford Woodruff

E ohipa na tatou ia pure ma te faaroo no te tauturu e hinaarohia e tatou.

Te vai nei te hoê a‘oraa a to tatou Faaora e ti‘a i te Feia Mo‘a atoa a te Atua ia haapa‘o, tera râ, te mata‘u nei au, e aita tatou e na reira nei mai tei titauhia ia tatou ia rave, o te pure-noa-raa ïa ma te tuutuu ore [a hi‘o Luka 18:1; PH&PF 88:126]. Te mata‘u nei au, e ei nunaa, aita tatou e navai nei i te pure ma te faroo. E ti‘a ia tatou ia ti‘aoro atu i te Fatu na roto i te pure u‘ana e ia faaite atu to tatou mau hinaaro paatoa ia’na ra. No te mea ia ore oia e paruru e ia faati‘amâ e ia faaora ia tatou, aore roa ïa e mana ê atu e nehenehe. No reira ia hope roa to tatou ti‘aturiraa ia’na. No reira e ti‘a i ta tatou mau pure ia tae atu i roto i te tari‘a o to tatou Metua i te Ao ra i te po’ipo’i e i te pô.3

Aita te mau taata o te fenua nei e ite ra i te hopea e te maitai o te pure. Te faaroo nei e te pahono nei te Fatu i te mau pure a te mau tane, te mau vahine e te mau tamarii. Ua hau atu te mana o te pure, e mana rahi mau, no te faahaere mai i te mau haamaitairaa a te Atua, i to te tahi ê atu mea.4

Ia ti‘a ana‘e to te ao no te aro i te basileia o te Atua i teie nei anotau hopea, e ti‘a anei i te Feia Mo‘a ia mata‘u ?… Eita e ti‘a ia tatou ia mata‘u. Te vai nei te hoê mea e ti‘a ia tatou ia rave, o te pureraa ïa i te Atua. Ua na reira te mau taata parau-ti‘a atoa; o Iesu iho te Faaora, te Tamaiti Fanau Tahi a te Metua i te tino nei, ua pure oia mai te umete mai â e tae atu i te satauro, i roto i te taatoaraa o to’na oraraa; i te mau mahana atoa ua ti‘a ia’na ia ti- ‘aoro i to’na ra Metua no te horo’a’tu ia’na te puai no te turu ia’na i roto i to’na taime ati e ia nehenehe ia’na ia inu i te au’a maramara e te oriorio. Oia atoa e ta’na mau pīpī.5

Te mau mea atoa ua titauhia ia tatou ia farii e ia oaoa, e hopoi’a ïa na tatou i te ani atu i te Atua no te reira. E ti‘a ia tatou ia haere atu i mua Ia’na i roto i te mau vahi mo‘emo‘e e ia faaite atu i to tatou mau hinaaro, ia faaroohia ta tatou mau pure e ia pahonohia i ni‘a i to tatou mau upoo. Tei reira to tatou puai. Tei te Atua ra to tatou ti‘aturiraa, eiha râ i te taata nei.6

E hopoi’a na te feia mo‘a atoa a te Atua… ia faatae i ta’na mau pure i te tari‘a o te Fatu no Sabaota ra i te po’ipo’i e te pô i te tau mau, i roto i te utuafare e i te mau vahi mo‘emo‘e, ia nehenehe i te Fatu ia turu i to’na nunaa, ia patŭ ia Ziona e ia faatupu i ta’na mau fafauraa…

… Mea rahi a‘e to‘u faaroo i roto i te pure i mua i te Fatu i te tahi ê atu parau tumu i ni‘a i te fenua nei. Mai te mea aita to tatou e faaroo i roto i te pureraa i te Atua, aita atoa ïa to tatou e faaroo ia’na aore râ i te evanelia. E ti‘a ia tatou ia pure i te Fatu, ma te ani atu ia’na i te mea e hinaarohia ra e tatou. Ia haere tamau atu te mau pure a teie nei nunaa i mua i te Fatu i te tau mau ra, e e ore ïa te Fatu e fariu ê atu ia ratou, e faaroohia e e pahonohia râ ratou, e e ti‘a mai e e unauna mai te basileia e te Ziona a te Atua, e e oomo mai oia i to’na ra mau ahu nehenehe e e ahuhia oia e te hanahana o to’na ra Atua, e e faatupu oia i te fâ no to’na haamau- raa-hia i ô nei i ni’a i te fenua nei [a hi‘o PH&PF 82:14].7

E ti‘a ia tatou ei hoê nunaa, ia ti‘a i ni‘a, ma te faaroo e te mana, i mua i te Atua e ia faaite i to tatou mau hinaaro, e ia vaiiho i to tatou hopearaa i roto i To’na ra rima. Mai te reira ihoa ho‘i. E e vai noa oia i reira.8

E ti‘a ia tatou ia pure ia nehenehe ia tatou ia taa i te hinaaro o te Fatu e ia farii i Ta’na ra arata‘iraa.

Te mana‘o nei au e e ti‘a ia tatou ia faateitei i to tatou aau na roto i te pureraa i te Atua to tatou Metua i te Ao ra no Ta’na mau maitai, e ia arata‘i e ia faatere Oia ia tatou na roto i te faaururaa a te Varua Maitai, ia haamaramaramahia to tatou mau feruriraa e ia mahora to tatou haro‘aro‘araa no te taa i To’na mana‘o e to’na hinaaro no To’na nunaa.9

Ia feââ ana‘e outou no ni‘a i te tahi hopoi’a aore râ ohipa e ti‘a ia outou ia rave, eiaha roa e rave i te tahi mea e tae noa’tu i te taime e rave ai outou i te ohipa na roto i te pure e ia farii outou i te Varua Mo‘a. I te mau vahi atoa ta te Varua e faaue ia outou ia haere aore râ ia rave, mea ti‘a ïa; e ia pee atu outou i ta’na mau faaueraa, e maitai mai ïa outou.

E tonohia tatou i te mau vahi e rave rahi i roto i ta tatou ohipa i roto i te taviniraa i rotopu i te mau nunaa o te fenua nei, i reira paha tatou e ite ai e e mea ti‘a te tahi o teie mau raveraa; mai te mea râ, aita tatou i ite, e mea maitai a‘e ïa tatou ia haere atu i mua i te Fatu, e ia ani ma te faaroo ia arata‘ihia tatou i ni‘a i te e‘a o te ora.10

Ia haa maite e ia pure tatou i te Fatu no te paari i te mau mahana atoa, ia nehenehe ia tatou ia noaa te mana no te upooti‘a e no te haavî.11

E hopoi’a mo‘a ta te mau metua i te haapiiraa i ta ratou mau tamarii ia pure e ia haapapû e te pure amui nei te utuafare.

Te mana‘o e te hinaaro o te Atua no te mau tane e te mau vahine tata‘itahi atoa o tei tomo i roto i te fafauraa no te faaipoiporaa, e o tei farii i te mau tamaroa e te mau tamahine tei horo’ahia’tu ia ratou, o te haapiiraa ïa ia ratou ia pure mai te taime ihoa ua navai to ratou paari.

E ohipa na te Feia Mo‘a i te mau Mahana Hopea nei ia haapii i ta ratou mau tamarii ia pure i to ratou apîraa ra; ia haapii ia ratou ia taa i te parau e te mau maitai o te pure, ia nehenehe ia ratou ia pure no to ratou mau metua e te mau mea atoa tei hinaarohia. Mai te mea e haamata outou i teie nei huru i te mau tamarii, e ia haapii outou ia ratou i roto i te mata‘uraa i te Fatu, e ore ïa ratou e faaru’e i taua e‘a ra. Eita e ti‘a i te upoo o te utuafare ia rave oia o’na ana‘e i te taatoaraa o te mau pure, e ti‘a râ ia’na ia pii i te mau melo o to’na utuafare ia pure, e ia ani i te haamaitairaa i te taime tamaaraa.12

Ia ora ana‘e tatou i te evanelia, e pahonohia mai ïa ta tatou mau pure e te mau haamaitairaa i ni‘a iho i to tatou mau upoo.

E ti‘a ia tatou ei nunaa ia vai haehaa, ia pure, ia auraro i te mau mana e vai nei ia nehenehe ia tatou ia farii i te mau haamaitairaa a to tatou Metua i te Ao ra i fafauhia mai.13

E ti‘a ia tatou ia ora na roto i taua e‘a e taua huru ra ia nehenehe ia tatou ia haere atu i mua i te Fatu e ia ani atu i taua mau haamaitairaa ra, na roto i te faaroo e te mana, o ta tatou e hinaaro no te patururaa ia tatou ia faatupu i te mau opuaraa a te Atua… E titauhia te reira no to tatou haereraa i mua.14

Te opua nei te Atua i te horo‘a i To’na Feia Mo‘a i te mau mea maitai o te fenua nei, mai te mau haamaitairaa atoa o te ra‘i, a roaa’i ia tatou i te faaohipa maitai ia ratou…

… E rave rahi o outou tei haapii nahea ia pure; e aita i manuïa i muri iho i te faahaere i ta outou mau pure i te tari‘a o te Atua Sabaota ra; e e faaroo Oia ia outou… E nehenehe te mau haamaitairaa no te ra‘i e noaahia e e faaterehia na roto ana‘e râ i te mau parau tumu no te parau-ti‘a.15

Aita to tatou e taime no te haamau‘a no te faaineine ia tatou iho no te mau mea o te tae mai i te fenua nei; e o vai te hinaaro ra ia ere i to’na korona, to’na hanahana, e te ti‘aturiraa no te mau ora mure ore o ta’na i farii i mutaa ihora a farii ai oia i te evanelia a Iesu Mesia ? Aita roa ïa e taata a‘e o tei farii i te tahi tuhaa o te Varua o te Atua. E ti‘a ana‘e tatou i ni‘a e ia faarahi tatou i to tatou piiraa, e ia haa i mua i te Atua e tae no‘atu i te taime e nehenehe ai tatou ia farii i te Varua Mo‘a, e tae noa’tu i te taime e vahi ai ta tatou mau pure i te paruru no te oraraa a muri atu e ia tae i te tari‘a o te Atua Sabaota ra e ia pahonohia mai na roto i te mau haamaitairaa i ni‘a i to tatou nei mau upoo.16

Te mau mana‘o tauturu no te tuatapaparaa e te haapiiraa

A feruri i teie nei mau mana‘o a tuatapapa‘i outou i te pene aore râ a faaineine ai outou i te haapii. No te tahi atu tautururaa, a hi‘o i te mau api v-ix.

  • A tai‘o faahou i te mau aamu i te mau api 119-21. A feruri aore râ a aparau i te mau rave‘a taaê e nehenehe ia Elder Woodruff i te pahono atu i te mau hi‘oraa atoa. Eaha ta tatou e nehenehe e haapii mai na roto i ta’na mau pahonoraa ?

  • Eaha tei haaputapû ia outou a tai‘o ai outou i te mau haapiiraa a te peresideni Woodruff no ni‘a i ta tatou hopoi’a ia pure ? (A hi‘o i te mau api 121-122). Eaha te auraa no outou ia pure ma te faaroo ? No te aha e ti‘a’i ia tatou ia pure no te farii i te mau haamaitairaa e hinaarohia ra e tatou ? Eaha te tahi atu mau tumu no te pure ?

  • A tai‘o i te taatoaraa o te paratarafa toru i te api 121. No te aha te Faaora i hinaaro ai ia pure ? Eaha ta tatou e nehenehe e haapii mai na roto i Ta’na mau pure ? (A hi‘o Mataio 26:39; Ioane 11:41; 3 Nephi 13:9–13.)

  • Nahea te pure e nehenehe ai e tauturu ia tatou i te taime e rave ai tatou i te mau faaotiraa aore râ e mau uiraa ta tatou no ni‘a i ta tatou mau hopoi’a ? (A hi‘o i te api 121).

  • Eaha te tahi mau rave‘a i pahono mai ai to tatou Metua i te ao ra i ta outou mau pure ? Eaha ia to tatou huru mai te mea e mea huru ê te pahonoraa i te pure i te pahonoraa o ta tatou i ti‘aturi i te farii ?

  • Eaha te haapapûraa ta te peresideni Woodruff i horo‘a i te mau metua o te haapii i ta ratou mau tamarii ia pure ? (A hi‘o i te api 123). Eaha te tahi o te mau parau tumu no te pure e ti‘a i te mau metua ia haapii atu i ta ratou mau tamarii ? Nahea te mau metua e nehenehe ai e tauturu i ta ratou mau tamarii ia faariro i te pure ei tuhaa no to ratou oraraa ?

  • No te aha e mea faufaa rahi roa i roto i te mau pure utuafare ia farii te mau melo atoa o te utuafare te taime no te pure ? (A hi‘o i te api 123). Nahea te pure i haapuai ai i to outou utuafare ?

  • A tuatapapa i te tuhaa hopea no te pene (te mau api 123-24), ma te imi i te mau maitai ta te peresideni Woodruff i parau e ti‘a roa ia noaa ia tatou. No te aha i titauhia ai teie nei mau maitai ia pure ana‘e e ia imi ana‘e tatou i te mau pahonoraa i ta tatou mau pure ?

Te mau papa‘iraa mo‘a: Mataio 7:7; Iakobo 1:5–6; 5:16; 2 Nephi 32:8–9; Alama 33:3–11; 34:17–28; 37:36–37; 3 Nephi 18:19–21; PH&PF 10:5; 68:28; 112:10

Te mau nota

  1. A hi‘o i te « Leaves from My Journal », Millennial Star, 20 no tiunu 1881, 390-91

  2. The Discourses of Wilford Woodruff, ma‘itihia e G. Homer Durham (1946), 288

  3. The Discourses of Wilford Woodruff, 221.

  4. Millennial Star, 7 no me 1893, 305

  5. Deseret News: Semi-Weekly, 4 no febuare 1873, 2

  6. “The Rights of the Priesthood,” Deseret Weekly, 17 no mati 1894, 381.

  7. Deseret News: Semi-Weekly, 12 no tenuare 1875, 1.

  8. Deseret News: Semi-Weekly, 22 no tenuare 1884, 1.

  9. Millennial Star, 18 no me 1891, 306.

  10. The Discourses of Wilford Woodruff, 134.

  11. Deseret Semi-Weekly News, 21 no ditema 1897, 1.

  12. Salt Lake Herald Church and Farm, 15 no tiunu, 1895, 385.

  13. Deseret News, 26 no novema 1856, 299.

  14. Deseret Weekly, 30 no atete 1890, 307.

  15. Deseret News: Semi-Weekly, 20 no mati 1883, 1.

  16. Deseret News, 31 no ditema 1856, 340.

Hōho’a
girl praying

Te vai nei te hoê a‘oraa a to tatou Faaora e ti‘a i te Feia Mo‘a a te Atua ia haapa‘o, tera râ, te mata‘u nei au, e aita tatou e na reira nei mai tei ti‘a ia tatou ia rave, o te pure-noa-raa ïa ma te tuutuu ore.

Nene’i