Ha’api’ira’a a te mau Peresideni
Omuaraa


Omuaraa

Ua faanaho te Peresideniraa Matamua e te Pŭpŭ no te Tino Ahuru Ma Piti Aposetolo i Te mau Haapiiraa a te mau peresideni o te Ekalesia no te tauturu ia outou ia faahohonu i to outou iteraa i te evanelia tei faaho‘ihia mai, e ia haafatata atu ia outou i te Fatu ra na roto i te mau haapiiraa a te mau peropheta no te mau mahana hopea nei. Na roto i teie mau buka ta te Ekalesia e hamani nei, e roaa ia outou te hoê haaputuraa buka evanelia no to outou utuafare.

Te vauvau nei teie buka i te mau haapiiraa a te peresideni Wilford Woodruff, tei riro ei peresideni no te Ekalesia a Iesu Mesia i te Feia Mo‘a i te mau Mahana Hopea nei mai te ava‘e eperera 1889 e tae roa’tu i te ava‘e setepa 1898.

Te tuatapararaa a te taata hoê

Ia tuatapapa outou i te mau haapiiraa a te peresideni Wilford Woodruff, a titau i te faaururaa a te Varua. Haamana‘o outou i te fafauraa faauruhia a Nephi: « O te imi maite ra, e ite ïa; e e faaitehia te mau parau aro a te Atua ia ratou, na roto i te mana o te Varua Maitai » (1 Nephi 10:19).

I te hopea o te mau pene atoa, e ite outou i « Te mau mana‘o tauturu no te tuatapaparaa e te haapiiraa. » Na te reira mau uiraa, te mau mana‘o e te mau faahororaa no te papa‘iraa mo‘a, e tauturu ia outou ia taa papû e ia faaohipa i te mau parau a te peresideni Woodruff. E mea ti‘a ia outou ia hi‘ohi‘o i te reira hou a tai‘o ai outou i te pene. A feruri atoa i teie mau uiraa ia tuatapapa ana‘e outou.

  • Eaha te parau tumu ta te peresideni Woodruff e haapii nei ? Eaha ta‘u e haapii mai na roto mai i te reira ?

  • Nahea te mau haapiiraa a te peresideni Woodruff i te tauturu ia‘u i roto i to‘u oraraa ? Nahea teie mau haapiiraa i te tauturu ia‘u i roto i ta‘u mau hopoi‘a i te fare e i roto i te Ekalesia ?

  • Eaha ta‘u e rave i muri a‘e i te mau mea ta‘u i apo mai ?

Te haapiiraa ma te faaohipa i teie buka

Mai te mea e, e orometua haapii outou i roto i te Sotaiete Tauturu, i roto i te pŭpŭ peresibutero, e aore ra, i roto i te pŭpŭ tahu‘a rahi, e haapii ïa outou ma te faaohipa i teie buka. Na teie mau arata‘iraa i muri nei e tauturu ia outou.

Faatumu i ni‘a i te mau parau a te peresideni Woodruff e i te mau Papa‘iraa mo‘a

Ua faaue mai te Fatu e, ia haapii ana‘e tatou, « eiaha’tu ta [tatou] parau e faaite atu maori râ i ta te mau peropheta e te mau aposetolo i papa‘i ra, e tei reira o te haapiihia mai ia [tatou] e te Faaa‘o na roto i te pure faaroo ra » (PH&PF 52:9).

I te tahi mau taime, e hinaaro paha outou i te haapae i teie buka e ia faaineine i te mau haapiiraa mai roto mai i te tahi atu mau materia. Te faaueraa râ i horo‘ahia ia outou, o te tautururaa ïa ia vetahi ê ia haapii mai i te evanelia na roto i te mau parau a te peresideni Woodruff e i te mau papa‘iraa mo‘a. A faatumu i te haapiiraa tata‘itahi i ni‘a i te mau faahitiraa parau i roto i teie buka, e i ni‘a atoa i te mau papa‘ iraa mo‘a tei faaitehia i te hopea o te pene tata‘itahi. A faataa i te hoê taime papû maitai o te haapiiraa no te tai‘o e no te aparau i ni‘a i te mau parau a te peresideni Woodruff.

A faaitoito i te mau taata ia tuatapapa i te mau pene hou te mau pureraa i te Sabati e ia ta’ita’i mai te buka i te fare pureraa. Mai te mea e, e tai‘o ratou na mua a‘e, e hau atu ïa to ratou ineine no te aparau amui e no te faaetaeta i te tahi e te tahi.

A titau i te arata‘iraa a te Varua Maitai

Mai te mea e, e pure outou no te ani i te tauturu, e e faaineine maitai outou ia outou, e arata‘i ïa te Varua Maitai i ta outou mau tautooraa (a hi‘o Alama 17:2–3; PH&PF 11:21; 42:14; 88:77–78). Na roto i te hoê reo iti ha‘iha‘i i roto i to outou feruriraa e i to outou aau, e tauturu Oia ia outou ia ma‘iti i te mau faahitiraa parau mai roto mai i teie buka, o te faaitoito ia vetahi ê ia haapii mai e ia ora i te evanelia.

Ia haapii outou, a pure ia ti‘a i te mana o te Varua ia apee i ta outou mau parau e i te mau aparauraa a te piha haapiiraa. Te parau ra o Nephi e, « Ia parau te taata na roto i te mana o te Varua Maitai, na te mana o te Varua Maitai e faatae i taua parau ra i roto i te aau o te tamarii a te taata nei » (2 Nephi 33:1; a hi‘o atoa PH&PF 50:13–22).

Faaineine i te hoê arata‘iraa haapiiraa

Ia faaite mai te Varua ia outou i te mau mana‘o no te haapiiraa, a papa‘i i te reira mau mana‘o ia nehenehe ia outou ia haamana‘o i te reira. Hou outou a haapii ai, a faaineine i te tahi arata‘iraa no te faanahonaho i te mau mana‘o ia riro ei faanahoraa haapiiraa. Teie e maha taahiraa ohie o te ti‘a ia outou ia rave:

  1. Tuatapapa i te pene. A tai‘o i te pene ia nehenehe outou ia taataa rii i te mau haapiiraa a te peresideni Woodruff. A pee i te arata‘iraa i raro mai i « Te tuatapaparaa a te taata iho », i te api v.

  2. Na roto i te pure, a ma‘iti i te mau faaiteraa parau o te tauturu papû i te feia ta outou e haapii. A tuapapa hoê faahou a‘e taime i te pene. A hi‘opo‘a i te mau upoo parau papa‘i–rarahi–hia, o te faaite mai i te mau parau tumu tei titauhia ia outou ia haapii. A ani i te Fatu ia arata‘i mai ia outou i roto i te ma‘itiraa i te mau faaiteraa parau o te tauturu papû i te mau melo ia haapii mai e ia faaohipa i te reira mau parau tumu. No te mea ho‘i ua hau roa te mau haamaramaramaraa i roto i te mau pene tata‘itahi o ta outou e ore e nehenehe e faaohipa i roto i te taime haapiiraa, aita ïa outou e titauhia ia haapii i te taatoaraa o te mau parau tumu e aore ra ia faaohipa i te taatoaraa o te mau faaiteraa parau.

  3. Faataa nahea outou ia haapii i te reira mau faaiteraa parau. Ia oti ta outou ma‘itiraa i te mau faaiteraa parau, ua ineine ïa outou no te faanaho i te mau rave‘a no te haapii i te reira. A titau i te arata‘iraa a te Varua na roto i te pure no te raveraa i te reira. A imi i te mau mana‘o i roto i « Te mau mana‘o tauturu no te tuatapaparaa e te haapiiraa » i te pae hopea o te pene. Eiaha ia aramoinahia ia outou e, mea ti‘a i ta outou haapiiraa ia tauturu i te mau melo ia taa maitai, ia aparau, e ia faaohipa i te mau parau a te peresideni Woodruff.

  4. A papa‘i i te hoê arata‘iraa parau no te faanahonaho i to outou mau mana‘o. E nehenehe te hoê arata‘iraa parau poto e tauturu ia outou ia faanahonaho i to outou mau mana‘o e ia arata‘i i te haapiiraa. I roto i te reira arata‘iraa parau, teie na tuhaa rarahi e toru te ti‘a ia iteahia:

    • Omuaraa. Faaineine i te hoê omuaraa poto roa no te tauturu i te mau melo ia faatumu i to ratou mana‘o i ni‘a i te mau parau a te peresideni Woodruff.

    • Aparauraa i te mau haapiiraa a te peresideni Woodruff. A papa‘i i ta outou mau faanahonahoraa no te haapii i te mau faaiteraa parau ta outou i ma‘iti. E nehenehe ta outou e tatuhaa i teie tuhaa o ta outou arata‘iraa parau ia au i te mau parau tumu i roto i te mau upoo parau papa‘i–rarahi–hia i roto i te pene.

    • Opaniraa. Faaineine ia outou no te haapotoraa i te mau parau tumu ta outou i aparau, e a faaite i to outou iteraa papû no ni‘a i te reira mau parau tumu. E nehenehe atoa ta outou e faanaho i te mau rave‘a no te titau manihini ia vetahi ê ia faaite atoa mai i to ratou iteraa papû.

Arata‘i i te mau aparauraa maitai

Ua heheu mai te Fatu i te mau ture no te haapiiraa maitai a parau ai Oia e, « A faataa na outou i te hoê orometua no rotopu ia outou iho, eiaha te paatoaraa ia parau mai i te taime hoê ra; a tuu râ i te hoê ia parau mai i te taime hoê ra e ia faaroo ho‘i i te paatoaraa i ta’na ra mau parau, ia oti te mau taata atoa i te parau mai ra ua haamaitaihia ïa te paatoaraa te tahi i te tahi, e ia faito te ti‘araa o te mau taata atoa te tahi i te tahi » (PH&PF 88:122). E nehenehe teie mau arata‘iraa i muri nei, e tauturu ia outou ia faaitoito e ia arata‘i i te mau aparauraa maitai:

  • A titau i te arata‘iraa a te Varua Maitai. E nehenehe ta’na e faaue mai ia outou ia ui i te tahi mau uiraa, e aore ra, ia faaô mai i te tahi mau taata i roto i te aparauraa.

  • A tauturu i te mau taata ia faatumu te mana‘o i ni‘a i te mau haapiiraa a te peresideni Woodruff. A ani ia ratou ia tai‘o i ta’na mau parau no te faatupu i te aparauraa e no te pahono i te mau uiraa. Na roto i te faatura, a faatitiaifaro i te mau aparauraa o te haamata ra i te hahi ê i te tumu parau.

  • A faaite papû pinepine noa i te mau parau mau e aparauhia ra. A titau i te mau taata ia faaite atoa i to ratou iteraa papû.

  • Mai te mea e, e ti‘a, a faaite i te mau iteraa e tano no teie mau parau tumu i roto i te pene. A faaitoito ia vetahi ê ia faaite atoa mai i te tahi mau iteraa to ratou, ia au i ta te Varua Maitai e faauru ra ia ratou.

  • Eiaha outou e paraparau rahi roa. A faaitoito ia vetahi ê ia faaite i to ratou mau mana‘o, ia ui i te mau uiraa, e ia haapii te tahi i te tahi.

  • Eiaha e haape‘ape‘a ia vai muhu ore noa te taata i muri a‘e i to outou uiraa i te hoê uiraa. E mea pinepine te taata i te titau i te taime no te feruri e aore ra no te hi‘o i roto i ta ratou buka hou a faaite mai ai i to ratou mau mana‘o, to ratou iteraa papû, e to ratou mau iteraa.

  • A faaite i te tapa‘o farii i te mau mea atoa i tupu i roto i te aparauraa. A faaroo ma te aau tae mau, e a imi i te rave‘a ia taa maitai outou i te mau mana‘o o te mau taata. A faaite i te mauruuru no ta ratou mau tautooraa atoa.

  • Ia faaite mai te mau taata e rave rahi mau mana‘o, e nehenehe e ani i te hoê taata ia tapa‘o i te reira mau mana‘o i ni‘a i te tabula.

  • Eiaha e tapu poto i te hoê aparauraa maitai no te tamata i te faahope roa i te haapii i te mau mea atoa ta outou i faaineine. Te mea faufaa a‘e, te fariiraa ïa te mau taata i te faaururaa o te Varua e ia tupu ratou i te rahi i roto i ta ratou fafauraa ia ora i te evanelia.

Na roto i te mau uiraa maitai, e nehenehe te reira e faatupu mai i te haapiiraa maitai, te aparauraa maitai e te faaohiparaa maitai. I te hopea o te pene tata‘itahi o teie buka, e ite outou i te mau uiraa maitai i roto i « Te mau mana‘o tauturu no te tuapaparaa e te haapiiraa. » A hi‘o tamau i te reira mau uiraa. Mai te mea e, e titauhia, e nehenehe atoa ta outou e hamani i ta outou iho mau uiraa. A faaineine i te mau uiraa o te arata‘i i te mau melo ia imi, ia tuatapapa, e ia faaohipa i te mau haapiiraa a te peresideni Woodruff, mai tei faaitehia i raro nei.

  • Te mau uiraa imi, e nehenehe te reira e faaitoito i te mau taata ia tai‘o e ia aparau i te mau faaiteraa parau a te peresideni Woodruff. Ei hi‘oraa, e nehenehe ta outou e ui e, « Eaha te mea ta tatou e haapii mai na roto mai i te a‘oraa a te peresideni Woodruff no ni‘a i te parau no te faaiteraa i te evanelia ? »

  • Te mau uiraa tuatapapa, e nehenehe te reira e arata‘i i te mau taata ia feruri hohonu i te mau haapiiraa a te peresideni Woodruff e ia faahohonu i to ratou taa–maitai–raa i te mau parau tumu o te evanelia. Ei hi‘oraa, ia oti te mau taata i te pahono i te uiraa imi i ni‘a nei, e nehenehe ta outou e ui e, « No te aha te ohipa misionare e riro ai ei ohipa oaoa rahi ? »

  • Te mau uiraa no te faaohipa, e nehenehe te reira e tauturu i te mau taata ia hi‘o e, nahea e ti‘a ai ia ratou ia ora mai te au i te mau haapiiraa a te peresideni Woodruff. Ei hi‘oraa, e nehenehe ta outou e ui e, « Eaha te tahi mau ohipa papû o te ti‘a ia tatou ia rave no te faaite i te evanelia ? »

Haamaramaramaraa no ni‘a i te mau parau tauturu tei faahitihia i roto i teie buka

Te mau haapiiraa a te peresideni Woodruff i roto i teie buka, e mau faahitiraa parau ïa no roto mai i ta’na mau a‘oraa, ta’na mau parau papa‘i haapararehia, e no roto mai i to’na mau buka aamu. I roto i te mau faahitiraa parau no roto mai i to’na mau buka aamu, ua faa–tu‘ati–hia te mau faatomaraa, te mau papa‘iraa, te mau reta papa‘i rarahi, e te mau paratarafa, i ni‘a i te mau papa‘iraa o teie tau. I roto i te tahi atu mau faahitiraa parau, ua tape‘a–noa–hia te mau faatomaraa, te papa‘iraa, te reta papa‘i rarahi e te paratarafa, mai te au i tei tahito ra, maori râ, te tahi noa mau tauiraa no te nene‘iraa i titauhia no te haamaitai i te tai‘oraa. No reira, e ite outou i te tahi mau tauiraa ha‘iha‘i roa i roto i te mau faahitiraa parau. Ei hi‘oraa, i roto i te tahi mau faahitiraa, te parau evanelia e mea papa‘i–na‘ina‘i–hia ïa, e i roto i te tahi ra, e mea papa‘i–rarahi–hia ïa.

Teie atoa te tahi, e mea pinepine te peresideni Woodruff i te faaohipa i te mau parau ra, te mau taata, te taata, e aore ra, te taata nei, no te faahiti i te mau taata atoa, te tane e te vahine. Mea pinepine oia i te faaohipa i te parau ra, oia, no na apeni e piti. E mau parau matarohia te reira i te vahi i noho ai oia. Noa’tu râ te mau taa‘eraa i rotopu i te reira mau faahitiraa parau e i te faahitiraa parau matarohia i teie tau, no te vahine e te tane paatoa te haapiiraa a te peresideni Woodruff.

Hōho’a
Wilford Woodruff
Hōho’a
Woodruff signature
Hōho’a
teacher and class
Hōho’a
Relief Society discussion

Nene’i