2010–2019
Piluhkada Rahnwet
Oakotohpe 2018


Pilada Komwi Rahnwet

Dahme pahn kalwaikitail wohng nan mour soutuk ihte sang ni atail pahn pilada Koht ieiias oh iang Ih wia Sapwellime doadoahk.

Mie soai pwoat me wiawihda me pid sounepwel serih men iei Mary Poppins me kin kaskuhlki lokaiahn wai—Dene e manaman.1 E Pihrla pali mese pwe en souwese peneinei ehu me mie arail kahpwal iei peneinei en Banks nan Cherry Tree Lane Nempe 17, nan Edwardian London. E pwukoahki seri riemen iei Jane oh Maikel. Nan pwukoah apwal wet e pereniki oh tapiada kaskuhlihkin ira irehkei me pahn mwahuengira.

Jane ih Maikel pweida mwahu eri Mary koasoanedier me e lelehr ansou me e pahn mwesel. Kempoakepahn Mary Bert me iang mih nan soai pwoatet, song pwe en kauhdi sang ah pahn mwesel. E ndahng, “Mary Iaduwe, pwe ira wia seri mwahu.”

Mary sapengki, “I pahn kediropweirail ma re sto? Ahpw I sto kak seweseirail ma re sto pahn mweidehng ie, oh e sto apwal en kaskuhli seri men me esehier meh koaros.”

Bert idek, “Eri?”

Mary sapeng nda, “Met ira anahne pein wia ekis ekis.”2

Riei ohl oh lih akan, kitail duwehte Jane ih Maikel Banks, me wia “seri mwahu” me kitail kak wihwia pein kitail. Samatail Nanleng kin men sewesei kitail oh kapai kitailda, ahpw kitail sohte kin kalapw mweidehng. Ekei pak, kitail kin wiahki me kitail ese mehkoaros. Oh kitail pil anahne pein wia “ekis ekis.” Ih kahrepen atail kohdo sampa sang mour mwohn mour wet, atail wasahn kousoan nanleng. Atail “wiewia” kohsang ni atail pilipil kan.

En Samatail Nanleng koasoandi ong nohno pahpa kan kaidehn Sapwellime serih kan en wiahte dahme pwung; ahpw irail en pilada oh wia dahme pwung pwe ni imwilahu irail en duwehla Ih. Ma E men ni ansouohte kitail en peik, ni ansouohte E pahn ketikiong kitail keting de kalokolok pwe en kamwahuiala atail wiewiah kan.

Ahpw kaidehn ih kupwuren Koht ong Sapwellime serih kan en duwehte kisin “mahn kesempwal” me kin kaskuhllehng peik me sohte pahn ngalis Sapwellime sohri nan perehn celestial.3 Soh, Koht kupwurki Sapwellime serihkan en keirda ni pali ngehn oh iang wia Sapwellime doadoahk.

Koht ketin wiadahr koasoandi ehu me karehda atail kak sohsohki Sapwellime wehi, tiahk sarawih kan iei ahl me pahn kaweid kitail pwe kitail en duwehla Ih, iang mourki mour me E sapwellimaniki oh momour ni duwen peneinei ehu mwohn Sihlangih.4 Atail pilipil—udahn—kesempwal ong koasoandi wet, pilipil me kitail esehla nan mour mwohn mourwet. Kitail pwungki koasoandio oh pilada pwe kitail en kohdo sampa.

Pwe en kamehlelehiong me kitail anahne doadoahngki atail pwoson oh esehla doadoahngki atail saledek en pilada, kahdengo perehla atail madamadau pwe en kamanokehsang kitail Sapwellimen Koht koasoandio, ma sohte kahdengo, Sapwellimen Koht koasoandio sohte kak pweida pwehki kitail sohte pahn keirda oh wiahla aramas likilik kei me E ketin kupwurki kitail en wiahla.

Soukohp Lehi masanih: Ihme kahrehda Koht ketkiongehr aramas akan en pein wieiwia irail. Eri pein aramas emen sohte kak wiahiong ih mehkot ihte ma ehu rehra me pahn kamwakidada.”5 poahsoane en mepwukat iei, ehu pilipil iei Sises Krais, Sapwellimen Sahmo Mesenih. Ehu pilipilo iei Sehdan, iei Lucifer, me men kihsang saledek en pilipil oh men ahnikihla manaman koaros.6

Pwehki Sises Krais, “mie weliapatail rehn Sahmo.”7 Mwurin Sapwellime doadoahk en tomwo, Sises “ketketdahla nanleng … pwe en kak kasalehiong Sahmo sapwellime pwung en mahk me e ketkiong pohn kitail aramas.” Oh, pil kaskasalehdahte pwung en mahko, “me E ketin wiaiong kitail aramas.” Oh, pil kasalehdahte pwung en mahko, “ni ah weliandi kitail aramas.”8

Krais ah ketin weliankitaildi rehn Sahmo kaidehn kitail me pilada. Sises Krais, me pein ketkihda Kupwure pwe en kak kapwaiada kupwuren Sahmo,9 kaidehn en kana ni soahng koaros ahpw ihte soahng koaros me kupwuren Kauno en pweida. Sahm Nanleng sohte kin peikasalki uhki oh perenki atail keirdahkan.

Krais ketin welian kitaildier oh wiahier atail pwukoah, pwehn katamankin kitail me E ketin pwaindahr dipatail kan oh sohte emen me sohte iang sang ni Sapwellimen Koht mahk.10 Irail kan me kamehlele Sises Krais, kin koluhla, pepdais, oh dadaurete lel ni imwi—wiepe wet me kaweid kitail en meleilei—Sounkomouro kin mahk, kamwahuiala11—oh weliankitaildi. Ih me atail sounsawas, soun kansenamwahuih, oh weliapatail—kadkadadehde oh kamwkamwahuih kitail ong Koht.12

Met uhd weksang, Lucifer ihme wia soun kapwopwohnki emen de soun uhwong. Sohn Sounkokohp ntingihedi uhwen pehredi me Lucifer wia: “I rong ngil laud ehu nanleng me koasoaia, Met komouro leledohr, oh kehl, oh wein Koht, oh manaman en Krais.” Dahme kahrehda? Ahki me kin uhong riatail kan pisikendilahr, me kin uhong irail mwohn Koht nin rahn oh nih pwong. Oh re kalewedier sang ni ntahn Sihmpwulo, oh sang ni arail kadehdeh kan.”13

Lucifer soun uhwong, E kin uhwong kitail atail saik kohdo sampah, oh e pil nanantiongete uhwong kitail nan mourwet. E kin raparapahki en keseikitaild. E kin men kitail en lel kahpwal. Ih me kin ndahng kitail me kitail sohte warohng, e pil kin ndahng kitail me kitail sohte mwahu, dene kitail pil sohte kak mwahudahsang atail sapwung kan. I soun kesehdi aramas, oh kikim kitail ansou me kitail kin pwupwidi.

Ma Lucifer pahn kaskuhliki serih men en alu seri ahpw pwupwidi, e pahn wering serio, kaloke, oh ndahng en dehr song alu. Ahn Lucifer wiepe kan me kansensuwed oh kapwunod—ansou koaros. Pahpahn likamw koaros menet soun kaweliali ong mehkot sapwung14 oh doadoahk suwed pwehn song kitail oh keseikitaildi, “pwe e kin raparapahki aramas akan en nsensuwed duwehte ih.”15

Ma Krais kaskaskuhl en aluh ih serih men oh serio pwupwidi, E pahn sewese seriho en uhda oh sewese pwe en pwurehng kahkewei.16 Krais sounsawas oh soun kansenamwahu. Sapwellime koasoandih kan kin wahdo popohl oh koapwoaropwoar—ansou koaros.

Sapwellimen Koht koasoandi kin patehng mehn kaweid ong kitail, nan pwuhk sarawi mie kosonned kan. Kosonned pwukat sohte wia mehn idihd de koasoandih en kohieng kitail pwe kaskuhlih kin kitail en kin peik. Ahpw e kohieng kitail pwe en wia mehn kakairada atail wiewia mwahu kan, kitail en pwurala rehn Sahm Nanleng, oh alehdi popohl soutuk. Peikiong Sapwellime kosonned akan kaidehn maskun; kitail ese me kitail pahn pilada Koht oh ahl ong atail wasahn kousoan.17 Wiepe ong kitail duwehte ong Adam oh Ihp, duwehte “Koht ketkiong ira kosonned kan, mwurin ara esehier koasoandi en komouro.” Eri Koht kupwurki kitail en kekeidte pohn ahl en inouo, E ketkiong kitail en kak warohng oh pilada.

Ni mehlel, Koht kupwurki, kasik, oh men emen emen sapwellime seri en pein pilada. E sohte pahn iding kitail. Sang ni kisakis en saledek en pilipilo Koht mweidohng Sapwellime serih kan en “wia dahme irail pahn wia ahpw kaidehn dahme re sohte pahn wia.”18 Saledek en pilipilo mweidehng kitail en pilada ma kitail men mihmi pohn ahlo, de soh. E pil mweidohng kitail en doudi de soh. Duwehte kitail sohte idihdohng en peik, kitail pil sohte idihdong en sapeik. Sohte emen kak, ma kitail sohte pahn doadoahk pene, kitail pahn pwupwsang pohn ahlo. (Met sohte pahn kasapwurpwuriong irail akan me arail pilipil sohte mwahu. Irail wia aramas sohte mwahu kei. Irail pahn wehwehkihla his Koht, limpoak oh kadek.)

Ansou me kitail doudihsang pohn ahlo, Koht kin nsensuwedla pwehki E mwahngih me ni imwilao, de soahng pwukat pahn kalwaikitail ong nsensuwed oh luhs sang kapai kan. Nan pwuhk sarawi, pwupwsang pohn ahlo wehwehki dihp, oh sohla peren oh luhs sang kapai wehwehki kalokolok. Met wehweki, Kaidehn Koht me kalkalokei kitail; kalokolok iei wahn atail pilpil, kaidehn Sapwellime.

Ansou me kitail diarada me kitail pwupwsangehr pohn ahlo, kitail kak sohla douda, ahpw sang ni Tomw en Sises Krais, kitail kak pilada en pwurehng kahkadahla powe. Nan pwuhk sarawi, wiepen ken kak pwurehng douda pohn ahlo iei koluhla. Sohte men koluhla wehwehki me kitail pein kahrehiong kitail en sohte kak iang ale kapai kan me Koht ketin kaukaunop ong kitail. Ma kitail “sohte men iang pereniki dahme [kitail] pahn alehdi,” kitail “pwurala … pein [atail] wasa, oh perepereniki dahme [kitail] pahn alehdi”19—atail pilipil, kaidehn Sapwellimen Koht.

Sohte lipilipil iawen werein atail pwupwsang pohn ahlo de iawen reiren en atail sansarwaru seli, ahpw ansouieu me kitail piladahr kitail en wekila, Koht pahn sewesei kitail en pwurodo.20 Sang ni Sapwellimen Koht koasoandi kan, ma koluhla mehlel oh nantihla mwowe oh tengetengediong rehn Krais, pwurehng douda pohn ahlo, met duwehte me kitail saik pwupwsang pohn ahlo.21 Sounkomouro pwaindahr dipatail kan oh kasaledek kitail sang soahng suwed kan me kin kihsang kitail peren oh kapai kan. Nan pwuhk sarawi met wehwehki mahk. Mwurin pepdais, member koaros kin kirisdi—ekei kitail kin duhla—sang pohn ahlo. Ahpw doadoahngki atail pwoson Sises Krais, koluhla, ale kaweid sang Ih, oh ale mahk, sohte kin wiawi pak ehute ahpw e kin wiawi ansou koaros, soahng kan me kin wihwiawi de kopwkopwuripwuriong. I mwomwen atail pahn “dadaurete lel imwi.”22

Kitail anahne pilada ihs me kitail pahn papah.23 Dahme kitail pahn alekihdi peren soutuk ma kitail pahn pilada Koht oh iang Ih nan Sapwellime doadoahk. Ni atail pahn nantiong en pein “wia ekis ekis” kitail wie doadoahngki atail saledek en pilipil ni pwung. Presiden Lap en Pwihn en Lih riemen me doudier koasoaia, kaidehn kitail “kisin serih kei me anahne kenkeneinei oh kapwkapwungehng ansou koaros.”24 Soh, Koht kupwurki kitail en ahniki koahiek en pein apwalih kitail.

Pilada pwehn idawehn Sapwellimen Sahmo koasoandio ihte ahl me kitail kak sohsohki ki Sapwellime Wehio; ihte me E pahn likih kin kitail oh sohte pahn peidek ki ma e duwehtehte Kupwure.25 Ahpw kitail anahne tamataman me “sohte emen me apwal en padahki me duwehte serih men me esehier soahng koaros.” Kitail anahne inengieng en skuhlki Sapwellimen Kauno koasoandi sang rehn Kauno oh Sapwellime laduh kan. Kitail kak likih me kitail wia Sapwellimen Sahm oh Ihn Nanleng seri oh warohng “wihwia pein kitail” oh ni mehlel “pein kitail” sohte pahn wehwehki me “kelkelehpw.”26

Nin duwen soukohp Jacob nan Pwuken Mormon patohwan, I kosoia:

“Eri, amwail mohngiong kan en perenda oh tamataman me kumwail ahniki saledek en wihwia pein kumwail—en pilada ahl en mehla soutuk de mour soutuk.

“Eri riei ohl oh [lih akan] kasarawih kumwailla ong ni kupwuren Koht, ahpw kaidehn nsenen tepelo … ; oh tamataman, mwurin amwail kasarawihong Koht, ihte sang ni kalahngan en Koht me kumwail pahn mourkihla.”27

Eri, pilada pwoson Sises Krais; pilada koluhla pilada pepdais oh ale kisakis en Ngehn Sarawi; pilada pwe ken kak onopada ni mehlel oh warohng ale kamadipw sarawi; pilada ken wiahda ahmw inou sarawi nan tehnpas sarawi; oh pilada papah Koht ieiias oh Sapwellime serih kan atail pilipil kan pahn kasalehda ihs kitail oh isime kitail men wiahla.

I kaimwsek kihla kapai koaros en Seikop kan: “Ni mehlel Kauno en pwok kumwailda sang mehla soutuk sang ni manaman en tomwo, pwe kumwail en kak sohsohki wein Koht.”28 Ni mwaren Sises Krais, amen.

Nting