‘Inisititiuti
Lēsoni 7 Naunau ʻa e Faiakó: Ko Hono Tali e Fakamaau Totonú, ʻAloʻofá, mo e ʻOfa ʻa e ʻOtuá


“Lēsoni 7 Naunau ʻa e Faiakó: Ko Hono Tali e Fakamaau Totonú, ʻAloʻofá, mo e ʻOfa ʻa e ʻOtuá,” Ko Sīsū Kalaisi mo ʻEne Ongoongolelei Taʻengatá – Naunau ʻa e Faiakó (2023)

“Lēsoni 7 Naunau ʻa e Faiakó,” Ko Sīsū Kalaisi mo ʻEne Ongoongolelei Taʻengatá – Naunau ʻa e Faiakó

Lēsoni 7 Naunau ʻa e Faiakó

Ko Hono Tali e Fakamaau Totonú, ʻAloʻofá, mo e ʻOfa ʻa e ʻOtuá

ʻOku tau ako mei he Lectures on Faith ko e tui ko ia ki he ʻOtuá ʻoku fie maʻu ai ke tau maʻu “ha fakakaukau totonu ki Hono ʻulungāngá mo e tōʻongá” ([1985], 38). ʻE maʻu ʻe he kau akó ʻi he lēsoni ko ʻení ʻa e faingamālie ke fakamatalaʻi ʻa e founga ʻoku fakahaaʻi ai ʻe he ngaahi ʻulungaanga ʻo e fakamaau totonú mo ʻaloʻofa ʻa e ʻOtuá ʻa ʻEne ʻofa fakalangí. Te nau fakakaukau foki ki he meʻa te nau lava ʻo fai ke fakahaaʻi ai ʻenau houngaʻia ʻi he ʻofa haohaoa ʻa e ʻOtuá pea mo e feilaulau fakalelei ʻa e Fakamoʻuí.

Ngaahi Fokotuʻu ki Hono Akoʻí

ʻOku akoʻi ʻe ʻĪnoke mo ʻAlamā fekauʻaki mo e ngaahi ʻulungaanga fakalangi ʻo e fakamaau totonú, ʻaloʻofá, mo e ʻofá.

Te ke lava ʻo kamata e lēsoni ko ʻení ʻaki hano fakaʻaliʻali e fakamatala ko ʻení:

  • ʻI he Fuakava Motuʻá, ʻoku fakahoko ai ʻe Sihova ʻa e fakamaau totonu fefeka mo pau. ʻI he Fuakava Foʻoú, ʻoku faʻa fakamolemole mo ʻaloʻofa ʻa Sīsū Kalaisi. ʻOku ou saiʻia ange ke tui ki he ʻOtua ʻo e Fuakava Foʻoú ʻi he ʻOtua ʻo e Fuakava Motuʻá.

  • Ko e hā e ngaahi palopalema ʻokú ke vakai ki ai ʻi he fakamatala ko ʻení?

  • Ko e hā ʻoku mahuʻinga ai ke mahino mo tali fakatouʻosi ʻa e fakamaau totonú mo e ʻaloʻofá ko e ongo ʻulungaanga faka-ʻOtua?

  • Ko e hā ha ngaahi palopalema te tau lava ʻo fakatupu maʻatautolu mo e niʻihi kehé kapau te tau tokanga taha ki he fakamaau totonú pea tukunoaʻi e ʻaloʻofá pe tokanga taha ki he ʻaloʻofá pea tukunoaʻi e fakamaau totonú?

Fakakaukau ke hiki ʻi he palakipoé ʻa e fakamaau totonú, ʻaloʻofá, mo e ʻofá. Fakaafeʻi ʻa e kau akó ke faʻu ha ngaahi kulupu iiki. Fakamatalaʻi ange ʻe ʻoange kiate kinautolu ha laʻipepa tufa ʻoku ʻi ai ha ngaahi fakahinohino ʻe tokoni ke fakaloloto e mahino ʻoku nau maʻu ki he felālāveʻi ʻa e fakamaau totonú, ʻaloʻofá, mo e ʻofa ʻa e ʻOtuá.

Ko e Fakamaau totonú mo e ʻOfa ʻa e ʻOtuá

Ko Sīsū Kalaisi mo ʻEne Ongoongolelei Taʻengatá – Naunau ʻa e Faiakó—Lēsoni 7

Kimuʻa pea kamata hoʻomou fealēleaʻaki fakakulupú, lau fakataha ʻa e kiʻi tokoni fealēleaʻaki ko ʻení:

Fakatupulaki ʻEtau Ngaahi Fealēleaʻaki Fakakulupú

Feinga ke potupotutatau e kau maí. ʻOku tau ako lelei taha ʻi heʻetau fanongo ki he kau mēmipa kotoa ʻo e kulupú, kae ʻikai ko ha toko taha pe toko ua pē. Kapau ʻoku angamaheni pē ke ke fakatamaiki mo faʻa lea, kātaki ʻo tokanga ke ʻoua naʻá ke puleʻi e fealēleaʻakí, fakahohaʻasi, pe lea lolotonga e lea ʻa e niʻihi kehé. Kapau ʻokú ke natula fakalongolongo pea ʻikai ke ke faʻa lea, kātaki ka ke loto-toʻa ʻo lea kae lava e niʻihi kehé ʻo ako meiate koe. Tuku ʻa e fakakaukau ko ia ʻoku ʻikai mahuʻinga hoʻo fakakaukaú.

Lau leʻolahi fakataha ʻa e tūkunga ko ʻení:

ʻOku ongoʻi lōmekina ʻa Seni ʻi he ngaahi fono mo e ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá. Kuo fuoloa ʻene ongoʻi hangē ʻoku ʻikai ke ne lelei feʻungá pea ʻoku tōnounou maʻu pē. ʻI heʻene loto-foʻi ʻi he ʻikai ke ne “fakalakalaká,” kuó ne tō ai kimuí ni mai ki ha sīpinga ʻo ha maumaufono mamafa. ʻOkú ne ongoʻi ha mole ʻa e Laumālié. ʻOku ʻikai ke ne kei moʻui taau ke maʻu ha lekomeni temipale. ʻOkú ne fifili pe ʻoku kei ʻofa nai ʻa e ʻOtuá ʻiate ia, koeʻuhí ko ʻene ngaahi fili taʻe fakapotopotó. Naʻá ne toki talaange ki hono kaungāmeʻa ko Maiá, “ʻOku taʻeʻaonga ʻeku moʻuí. ʻOku ou ʻiloʻi fakapapau kuo liʻaki au ʻe he ʻOtuá.” Naʻe tali ange ʻe Maia, “ʻOua te ke hohaʻa ki ai. ʻOku ʻofa ʻa e ʻOtuá ʻiate kitautolu ʻo ʻikai fai tuʻungaʻa pē pea te Ne fakahaofi koe ʻo tatau ai pē pe ko e hā kuó ke faí. Ko e meʻa ia ʻoku ʻuhinga ki ai e Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí.

Toe vakaiʻi nounou ʻa e ngaahi tuʻunga kimuʻa ʻi he Lōmakí. Toe vakaiʻi leva ʻa e Mōsese 7:28–29, 32–33, 37, pea kumi ʻa e meʻa naʻe ako ʻe ʻĪnoke fekauʻaki mo e natula ʻo e ʻOtuá mei heʻene mamata ki Heʻene ʻafio hifo ki he faingataʻaʻia ʻEne fānau talangataʻá. Hili iá pea aleaʻi leva e ngaahi fehuʻi ko ʻení:

  • Ko e hā ha ngaahi moʻoni mei he ngaahi veesi ko ʻení ʻe lava ʻo tokoni ke ʻiloʻi ʻe Seni ʻoku ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní ʻiate ia neongo kuó ne maumauʻi ʻa e ngaahi fekaú? ʻE tokoni fēfē nai ʻa e ʻilo ko ʻení ke fakatupulaki e vā fetuʻutaki ʻo Seni mo e Tamai Hēvaní? (Te ke lava ʻo lau e fakamatala ʻa ʻEletā Sefilī R. Hōlani ʻi he konga 1 ʻo e naunau teuteú ko ha konga ʻo e fealēleaʻaki ko ʻení.)

  • Ko e hā ha founga ʻoku fakahaaʻi ai e fakamaau totonu ʻa e ʻOtuá ʻi he taimi ʻe niʻihi ʻi Heʻene houhaú pe houhau ʻaupitó, ko ha fakamoʻoni ʻo ʻEne ʻofá? (Fakakaukau ke lau fakataha e fakamatala ʻa Palesiteni Tāleni H. ʻOakesi ʻi he konga 1 ʻo e naunau teuteú.) Kapau naʻe ʻikai ke angatonu ʻa e ʻOtuá, ʻe fakavaivaiʻi fēfē nai ʻe he meʻá ni ʻetau tui kiate Iá?

  • Ko e hā ʻe ala takihalaʻi fekauʻaki mo e fakakaukau ʻa Maia ki he ʻofa ʻa e ʻOtuá? (ʻE ala tokoni ke lau e fakamatala ʻa ʻEletā D. Toti Kulisitofāsoni ʻi he konga 1.) Ko e hā ha ngaahi founga lelei ange ʻe niʻihi ke fakamatalaʻi ʻaki e ʻofa ʻa e ʻOtuá? Ko e hā ha ngaahi founga kuó ke aʻusia ai e ʻofa ʻa e ʻOtuá?

Ko e Fakamaau totonú mo e ʻOfa ʻa e ʻOtuá

Ko Sīsū Kalaisi mo ʻEne Ongoongolelei Taʻengatá – Naunau ʻa e Faiakó—Lēsoni 7

ʻĪmisi
laʻipepa tufa ʻa e faiakó

Hili hono tuku ha taimi lahi ki he fealēleaʻaki fakakulupú, te ke lava ʻo fakaafeʻi e kau akó ke vahevahe e ngaahi moʻoni pe ngaahi fakakaukau ne nau ongoʻi naʻe mahuʻinga taha ki heʻenau fealēleaʻaki fakakulupú.

Te ke lava ʻo hokohoko atu hono aleaʻi e ngaahi fakakaukau ʻa Seni mo Maiá fekauʻaki mo e ʻOtuá ʻaki hano fakamatalaʻi nounou e ngaahi fili naʻe fakahoko ʻe Kolianitoni lolotonga ʻene ngāue fakafaifekaú (vakai, ʻAlamā 39:1–5). Toe vakaiʻi ʻa e ʻAlamā 42:15, 22, 24–25 ke ʻiloʻi e meʻa naʻe akoʻi ʻe ʻAlamā kia Kolianitoni fekauʻaki mo e fakamaau totonú, ʻaloʻofá, mo Sīsū Kalaisí.

  • ʻE tokoni fēfē nai ʻa e mahino totonu e Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí ke toe liliu ʻe Seni ʻene fakakaukau ki heʻene taʻefeʻungá, ngaahi fehalaākí, mo e ngaahi angahalá? ʻE liliu fēfē nai ʻa e tōʻonga fakakaukau mo e ngaahi angafai ʻa Sení kapau naʻá ne ako ʻa e ʻuhinga ʻo e “loto-fakatomala moʻoní”? (vakai, ʻAlamā 42:24).

  • Ko e hā te ke pehē ai ʻoku takihalaʻi e fakakaukau ʻa Maia ki he Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí? Ko e hā te ke liliu ʻi heʻene fakakaukaú ke fenāpasi ange ai mo e ngaahi akonaki ʻa ʻAlamaá?

  • ʻE liliu fēfē nai e moʻui ʻa Sení kapau ʻe siʻisiʻi ange ʻene tokanga ki heʻene ngaahi tōnounoú kae tokanga lahi ange ki he finangalo ʻo e Fakamoʻuí ke ʻoange ha faingamālie hono uá? (Mahalo te ke fie toe vakaiʻi e fakamatala ʻa Palesiteni Tieta F. ʻUkitofa mo ʻEletā Lini G. Lōpini ʻi he konga 2 ʻo e naunau teuteú.) Kuo faitāpuekina fēfē nai hoʻo moʻuí ʻi hoʻo tokanga taha ki he faʻa kātaki mo e ʻaloʻofa ʻa e Fakamoʻuí?

Te ke lava ʻo fakaʻaliʻali e ngaahi moʻoni ko ʻení mo honau ngaahi fehuʻi fekauʻakí ke fakaʻosi ʻaki e kalasí. Fakaafeʻi e kau akó ke fili ha taha ʻo e ngaahi moʻoni ko ʻení pea hiki leva ʻenau ngaahi fakakaukaú mo e ongó ke tali ʻaki e ngaahi fehuʻí:

  • ʻOku ongoʻi mamahi lahi ʻa e ʻOtuá ʻi heʻetau faingataʻaʻia koeʻuhí ko ʻetau talangataʻá. (Vakai, Mōsese 7:37.)

  • Ko e hā hoʻo ngaahi fakakaukau pe ongo ʻi hoʻo fakakaukau ki he tutulu ʻa e Tamai Hēvaní ʻi he taimi ʻokú ke faingataʻaʻia ai koeʻuhí ko hoʻo talangataʻá? Ko e hā te ke lava ʻo fai ke fakahaaʻi ai hoʻo houngaʻia ʻi Heʻene tokanga mo e ʻofa haohaoá?

  • Naʻe fakakakato ʻe Sīsū Kalaisi ʻi Heʻene Fakaleleí ʻa e ngaahi fiemaʻu ʻa e fakamaau totonú kae lava ke tau fakatomala pea maʻu ʻa e ʻaloʻofá. (Vakai, ʻAlamā 42:24.)

  • Ko e hā hoʻo ngaahi fakakaukau pe ongo ʻi hoʻo fakakaukau ki hono fakakakato ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e ngaahi fiemaʻu ʻa e fakamaau totonú kae lava ke ke fakatomala pea maʻu ʻa e ʻaloʻofá? Ko e hā te ke lava ʻo fai ke fakahaaʻi ai hoʻo houngaʻia ʻi he feilaulau fakalelei naʻá Ne fakahoko maʻaú?

Ki he Kalasi Hokó

Lolotonga e uiké, fakakaukau ke ʻave e pōpoaki ko ʻení pe ko ha meʻa te ke faʻu, ki hoʻo kau akó: ʻI hoʻo lau ʻa e naunau teuteu ki he lēsoni 8, fakakaukau ki he ngaahi founga kehekehe ʻe lava ai ʻe Sīsū Kalaisi ʻo tokoniʻi (pe poupouʻi) koe pea mo kinautolu ʻokú ke ʻofa aí.  

Paaki