2013
Naʻe Falala Hoku Tokouá kiate Au
Māʻasi 2013


Naʻe Falala Hoku Tokouá Kiate Au

Naʻe tokoniʻi au ʻe Teni ke u fakatupulaki ha talēniti naʻá ku fakapapauʻi naʻe ʻikai ke u maʻu.

ʻĪmisi
boy with a microphone

Tā fakatātaaʻi ʻe Guy Francis

Naʻá ku taʻu 15 ʻi he taimi naʻá ku ʻilo ai e foʻi moʻoni fekauʻaki mo hoku ngaahi talēnití—pe ko hono ʻai moʻoní, ko ʻeku tōnounou—ʻi ha tafaʻaki mahino ʻe taha: Naʻe ʻikai ke u lava ʻo hiva.

Naʻá ku feinga ke kau ʻi ha tulama fakakolo, pea naʻe mātuʻaki kovi pē ʻeku hiva taʻe-meʻalea tokotahá, pea haʻu ai ha taha tā-meʻalea ʻi he vaeua ʻeku hivá ʻo kamata tā ʻi heʻene fakaʻofaʻia ʻiate aú. Naʻá ku fakapapau ʻi heʻene ʻosi e meʻa ko iá, he ʻikai fanongo ha taha ʻoku ou toe hiva. Naʻe taimi ke u hoko atu ʻo kumi haku manako ʻe taha koeʻuhí he naʻe lahi ʻānoa pē ʻa e meʻa fakamā neu aʻusiá.

Neongo ia, naʻe ʻi ai ha palani ia hoku tokoua lahi ko Tení, he ko ha taha hiva tōtō atu ia. ʻOsi ha ngaahi māhina mei heʻeku ʻahiʻahi ko ʻení, naʻá ne ʻeke mai pe ko e hā ʻoku ou manavahē pehē ai he hivá he konga ki mui ní.

Naʻá ku talaange, “ʻOku ou fuʻu kovi au.” “ʻOku ʻikai ke u lava ʻo hiva.” Naʻe ʻikai tui mai ʻa Teni ia kiate au. Neongo ʻeku ʻāmió, ka naʻá ne fakalotoʻi au ke u hivaʻi ha faʻahinga meʻa pē he taimi ko iá. Naʻá ku tailiili.

ʻOku ʻikai ke u lava au ʻo manatuʻi e meʻa naʻá ku hivá, ka naʻe nounou pē, mo ʻikai meimei ongoʻi, pea naʻe hangē naʻe fakamoʻoniʻi ai ʻoku ʻikai ʻilonga haku faʻahinga talēniti hiva. Te u manatuʻi ʻi he toenga ʻo ʻeku moʻuí ʻa e meʻa ko ʻeni naʻe talamai ʻe Tení. Talamai ʻe ia, “Ko ia, naʻá ku ʻiloʻi pē ʻe au ʻokú ke leʻo lelei. Ko e meʻa pē ʻoku fie maʻú ke ke akoako.”

ʻOku akoʻi kitautolu ʻi he Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 38:25 ke “tuku ke ʻofa ʻa e tangata kotoa pē ki hono tokouá ʻo hangē pē ko iá.” Kapau naʻe fakakata ʻaki ʻe Teni au mo ʻeku hivá, hangē ko ia ne mei fai ʻe kinautolu lalahi angé, mahalo naʻá ne mei fakapapauʻi ai ʻeku fakalongolongo ʻikai toe hiva he toenga ʻeku moʻuí. Ka, naʻe pouaki hake au ʻe Teni. Naʻá ne fakalotolahiʻi au.

Ko hono fakaʻosingá, naʻá ku muimui ki heʻene faleʻí ʻo akoako. Naʻá ku ʻohovale ʻi heʻeku fakalakalaka māmālié. Ne iku ʻa e hivá ʻo hoko ko ha fuʻu meʻa fakafiefia ʻi heʻeku moʻuí. Naʻá ku hiva ʻi ha ngaahi kuaea lahi ʻi he ako māʻolungá pea hoko atu ki he kolisí mo ki mui atu ai. ʻOku kei hoko pē hivá ko e taha ʻo e ngaahi meʻa fakafiefia lahi taha kiate au.

Naʻe akoʻi ʻe he Fakamoʻuí: “Vakai, ʻoku tutu koā ʻe he tangatá ha teʻelango pea tuku ia ki he lalo puhá? ʻIkai, ka ki he tuʻunga māmá, pea ʻoku ulo ia kiate kinautolu kotoa pē ʻoku ʻi he falé” (3 Nīfai 12:15). Kuó u lava ʻo tuku ʻa e maama ko iá ke ulo, ʻi heʻeku fiefia mo fevahevaheʻaki ʻa e mūsiká ʻi ha ngaahi taʻu lahi ʻo aʻu mai ki he taimí ni, ka naʻe ʻikai ke u mei lava ʻo fakahoko ia ka ne taʻe-ʻoua e fakalotolahi hoku tokoua ko Tení.

Paaki