Te Moni Tamau no te Haapiiraa tei Maitai roa e Iva Matahiti i Muri A‘e
Ua roohia o Tyson Kemege i te ma‘i polio e ua riro ei tamarii otare i to’na na‘ina‘iraa. Ua paari oia i Nairobi Kenia, aita e ro‘i taotoraa, e e mea varavara roa e tamaa e piti taime i te mahana. E piti turu tootoo to’na no te haere.
Ua faaoti oia e, e haere oia i te Fare Haapiiraa Tuarua no Augustana no te haapii i te parau no te mau roro uira, area râ no to’na moni ore, ua fifi roa oia.
Ua tomo mai te Taea‘e Kemege i roto i te Ekalesia tau matahiti na mua a‘e nei i muri a‘e i te otiraa ta’na haapiiraa tuarua, e ua farerei oia i te hoê taea‘e e te tuahine misionare e ua faaite ia raua i to’na mau hinaaro. Ua haafarerei na misionare ia’na i te tomite no te Afata Tamau no te Haapiiraa (ATH). Na te ATH i tauturu ia’na ia fariihia i roto i taua haapiiraa ra.
« O vau te taata fana‘o roa a‘e i ni‘a i te fenua nei », te parau pinepine ïa a te Taea‘e Kemege i na misionare.
Ua riro te taea‘e Kemege ei peresideni no te mau piahi i te Fare Haapiiraa Teitei no Augustana e ua mau oia e piti piiraa i roto i ta’na paroita.
E iva matahiti i muri a‘e i to te Peresideni Gordon B. Hinckley (1910–2008) faaara-matamua-raa i te parau no te ATH, ua hau i te 38,000 taata i teie nei i roto i te reira faanahoraa i roto e 42 fenua. Noa’tu te mau fifi i te pae faarava‘iraa faufaa i te ao atoa nei, te vai maitai noa nei te Afata Tamau no te Haapiiraa e te tauturu nei te reira i te mau taata mai ia Tyson Kemege ia roaa te ite, ia matara i rapae i te oraraa veve, e ia tauturu i to ratou fenua.
Hau atu i te 87 i ni‘a i te hanere o te mau taata tei tauturuhia e te ATH tei faaoti i ta ratou haapiiraa o tei itehia te ohipa i teie nei.
Te Upootiaraa i ni‘a i te mau Titauraa
Noa’tu e, aita teie faanahoraa i fifi i roto i te toparaa te oraraa i te pae faaravairaa faufaa, te parau ra râ te feia e haapa‘o nei i te reira faanahoraa e, ua tupu te tahi mau faatitiaifaroraa no te arai i te tahi mau titauraa. Hoê o te mau titauraa rahi roa i farereihia i roto i teie faanahoraa maori râ, te tupuraa i te rahi te mau taata i faao ia ratou i roto i te reira faanahoraa.
« Te mau fifi i farereihia e matou e tei araihia, o te mau fifi ïa e tupu mai na roto i te tupu-vitiviti-raa e te haaraa na te mau fenua atoa », te parau ïa a Elder John K. Carmack, melo no te Hitu Ahuru i faatuhaahia, e faatere atoa no te taua afata ra. « Teie te tahi o taua mau fifi ra, oia hoi, te haamaramaramaraa, te faaiteraa i te mau titauraa e te matararaa, e te patururaa i te mau taata e faao i roto i teie faanahoraa ».
Tei te pu o te Ekalesia teie faanahoraa e faaterehia ai na te hoê pŭpŭ taata iti nainai, oia hoi, te tahi mau rave ohipa, te tahi mau misionare faaipoipohia, e te tahi mau taata aufau ore. E piti na Hui mana faatere rahi faatuhaahia e faatere nei i teie faanahoraa, o Elder Carmack e o Elder Richard E. Cook.
No te faatere i teie faanahoraa rahi i teie nei, te rave amui nei te mau rave ohipa e te mau misionare o te ATH i piha‘i iho i te mau Peresideniraa Area no te haapii i te feia faatere, e na ratou i muri iho e haa i piha‘i iho i te feia faatere no to ratou fenua no te haapii e no te paturu i te mau orometua haapii, i te mau rave ohipa, te mau taata rave tamoni ore e i te feia e faao i roto i teie faanahoraa.
« Ua riro teie ohipa ei ohipa apî mau », te na reira ra o Rex Allen, raatira no te haapiipiiraa e no te haamaramaramaraa i teie faanahoraa. « E ohipa apî i roto i te mau tuhaa atoa, no reira, e mea faufaa mau te haamaramaramaraa e te haapiipiiraa ».
E mea Nahea To’na Tereraa
Ua tupu teie faanahoraa na roto i te horo‘a moni a te mau taata e rave rahi hanere tauatini. E faaohipahia te taatoaraa o te moni e horo‘ahia mai no te tauturu i te mau taata e faao i roto i teie faanahoraa.
No te mau taata e faao i roto i teie faanahoraa, e haamata te reira na roto i te hoê faaineineraa, o te haamata na roto i te faaoraa oia ia’na i roto i te haapiiraa evanelia. Na roto i te tauturu a te mau pu faatereraa ohipa a te Ekalesia, e tomo te mau taata i roto i te haapiiraa « Faanahonahoraa no te Manuiaraa » e i roto i te mau haapiipiiraa toro‘a ohipa hou a faaî ai ratou i te parau tarahuraa e itehia i ni‘a i te itenati.
Ia oti te parau tarahuraa i te fariihia, e haere te mau taata i te haapiiraa ma te ite maitai e, e faaho‘i ratou i ta ratou tarahu ia nehenehe i te tahi atu mau taata ia fana‘o atoa i taua afata ra. E aufau te mau taata hau atu i te $2.5 mirioni i ta ratou tarahu i te mau matahiti atoa.
Te parau ra o Elder Carmack e, te manuia nei te faanahoraa eiaha no te tauturu moni rahi noa a te mau melo, no te faatereraa maitai atoa râ. « O Gordon B. Hinckley te metua o te Afata no te Haapiiraa Tamau », ta’na ïa parau, « tera râ, e mea puai atoa te patururaa e te anaanatae o te Peresideni (Thomas S.) Monson, mai te au atoa i ta te Peresideni Hinckley. Tei roto te (Peresideni Monson) i teie faanahoraa mai to’na omuaraa ra, e te arata‘i nei oia i te reira i teie mahana na roto i te faaururaa ».
Te mau Hopearaa
I to’na faaiteraa i teie faanahoraa i roto i te amuiraa rahi no eperera 2001, ua parau te Peresideni Hinckley e: « Na roto i te fariiraa i te mau ite no te ohipa, e nehenehe i teie mau tamaroa e teie mau tamahine e haere mai i rapae i te oraraa veve ta ratou e ta te mau u‘i na mua’tu ia ratou e farerei nei. E maitai atu ta ratou ma rave‘a faaamuraa i to ratou mau utuafare E tavini ratou i roto i te Ekalesia e e haere ratou i mua i roto i te ohipa faatereraa e i te tiaauraa. E faaho‘i ratou i ta ratou tarahu ia nehenehe i te tahi atu mau taata ia haamaitai-atoa-hia mai ia ratou » (« Te Afata Tamau no te Haapiiraa », Liahona, tiurai 2001, 60; Ensign, Me 2001, 51).
Te ite tamau noa nei te feia faatere o teie faanahoraa i te tupuraa o te mau parau a te Peresideni Hinckley. Tei ni‘a i te faito 10 e tae atu i te 15 i ni‘a i te hanere o te feia faatere o te Ekalesia i teie mahana i roto i te mau fenua te faaterehia nei te ATH, e mau feia faatere ïa tei fana‘o a‘e na i teie afata.
« E ere teie i te hoê moemoea faufaa ore », te na reira faahou ra te Peresideni Hinckley. « Ua roaa ia tatou teie mau rave‘a na roto i te maitai e te here o te mau hoa nehenehe e te aau maitai. Te vai nei ta tatou faanahonahoraa. Te vai nei te taata e te mau tavini maitai o te Fatu no te haamanuia i te reira faanahoraa. E ohipa horo‘a tamoni ore teie aita roa’tu hoê a‘e toata ta te Ekalesia e haamau‘a. Te pure nei matou ma te haehaa e te mauruuru rahi ia haamaitai noa mai te Atua i teie ohipa e ia horo‘a mai te reira i te mau haamaitairaa, faufaa rahi e te nehenehe, i ni‘a i te upoo o te mau taata e rave rahi tauatini mai tei tupu i roto i te faanahoraa no te Afata Tamau no te Reva i te Fenua ê ê, o tei hopoi mai i te mau haamaitairaa faito ore i roto i te oraraa o te feia tei fana‘o i te reira ».
E iva matahiti i muri a‘e, te tupu tamau noa nei teie faanahoraa i te rahi, maoti « te faaroo puai e te faahiahia » te na reira ra te Taea‘e allen.
E nehenehe te mau melo i ma‘itihia e haamaitaihia …
na roto i te amuraa i te mau hotu o te Afata Tamau no te Haapiiraa …
e na roto i te faaho‘iraa ia nehenehe te tahi pae ia fana‘o atoa.
Faahoho‘araa na Brad Teare