‘Inisititiuti
Vahe 19: Mōsaia 4–8


Vahe 19

Mōsaia 4–8

Talateú

Hili hono fakamatalaʻi ʻe he Tuʻi ko Penisimaní ʻa e pōpoaki ʻa e ʻāngeló ʻo kau ki hotau natula tō ki laló pea mo ʻetau fie maʻu ʻo ha Fakamoʻuí, naʻe tō e kakaí ki he kelekelé ʻo lotu ke maʻu honau huhuʻí ʻi he Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí. ʻI he maʻu ʻe he kakaí ʻa e loto fakatōkilaó, naʻe fakaʻosi leva ʻe he Tuʻi ko Penisimaní ʻene malangá ʻaki hono akoʻi ki he kakaí ʻa e founga ke maʻu ai mo tauhi ha fakamolemole ʻo e ngaahi angahalá pea hokohoko atu ʻa ʻenau moʻui ko ha “fānau ʻa Kalaisí” (Mōsaia 5:7). ʻOku ʻomai ʻe he malanga ʻa e Tuʻi ko Penisianí ha faingamālie fakaʻofoʻofa ke tokoniʻi ʻaki e kau akó ke mahino kiate kinautolu ʻa e founga ke fakaʻaongaʻi ʻaki ʻa e Fakaleleí. ʻOku tau tatau pē mo e kau Nīfaí, ʻo lava ke tau ʻiloʻi hotau ngaahi vaivai fakaemāmaní, fakatomala, pea toʻo kiate kitautolu ʻa e huafa ʻo Sīsū Kalaisí ʻaki ʻetau fai ha ngaahi fuakava pea tauhi kinautolu.

Ngaahi Tokāteline mo ha Ngaahi Tefitoʻi Moʻoni

  • ʻOku ʻomi ʻe hono fakaʻaongaʻi ʻo e taʻataʻa fakalelei ʻo Kalaisí ʻa e fakamolemole ʻo e ngaahi angahalá (vakai, Mōsaia 4:1–8).

  • ʻOku tupu mei hono fakaʻaongʻai ʻo e taʻataʻa fakalelei ʻo Kalaisí ha moʻui ʻoku faka-Kalaisi (vakai, Mōsaia 4:9–30).

  • ʻI he tuí ʻoku tau aʻusia ai ha liliu ʻo e lotó pea toʻo kiate kitautolu ʻa e huafa ʻo Sīsū Kalaisí (vakai, Mōsaia 5).

  • ʻOku ʻaonga lahi ha tangata kikite ki hono kāingá (vakai, Mōsaia 8:13–18).

Ngaahi Fokotuʻu ki hono Akoʻí

Mōsaia 4:1–8. ʻOku ʻOmi ʻe hono Fakaʻaongaʻi ʻo e Taʻataʻa Fakalelei ʻo Kalaisí ʻa e Fakamolemole ʻo e Ngaahi Angahalá

Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke ne lau ʻa e Mōsaia 4:1. Hili ia pea kole ki he kau akó ke nau fakamanatuʻi ha meʻa ne nau aʻusia ne fuʻu ongo ʻaupito kiate kinautolu ʻo tupu ai ʻenau ongoʻi ʻa e mālohi ʻo e Laumālié.

  • Ko e hā naʻá ke ako mei he meʻa ko ia ne hokó?

  • Kuo tākiekina fēfē nai koe ʻe he meʻa ko ia ne hokó ki he leleí?

Kole ki ha tokotaha ako ke ne lau ʻa e Mōsaia 4:2. Kole ki he kau akó ke nau fakamatalaʻi ʻi heʻenau lea pē ʻanautolu ʻa e meʻa naʻe aʻusia ʻe he kakai ʻo e Tuʻi ko Penisimaní.

  • Ko e hā e meʻa ne lotua ʻe he kakaí?

Fakaafeʻi e kau akó ke nau lau fakalongolongo pē ʻa e Mōsaia 4:3pea ʻiloʻi ʻa e meʻa naʻe hoko ki he kau Nīfaí ʻi heʻenau lotu ʻi he tuí. Hili iá pea kole ange leva ke nau vahevahe mai ʻa e meʻa naʻa nau maʻú.

Fakaafeʻi e kau akó ke nau fakamatala fakanounouʻi e fekauʻaki ʻa e tupuʻangá-mo e-olá ʻi he Mōsaia 4:2 mo e Mōsaia 4:3. Ke tataki ʻenau fealēleaʻakí, tokoni kiate kinautolu ke fakakakato ʻa e fakatātā ko ʻeni he palakipoé. Kamata ʻaki hano hiki ʻo e ngaahi fakamoʻoni fakafolofolá pea tā ʻa e foʻi taó. Hili iá pea fakaafeʻi ha tokotaha ako ke ne hiki e meʻa naʻe fai ʻe he kakaí (ʻi he Mōsaia 4:2) mo e ngaahi tāpuaki naʻa nau maʻu ko hono olá (ʻi he Mōsaia 4:3). Ko e ngaahi fakamatalaʻi ʻoku haʻi atu ʻi laló ko e ngaahi sīpinga ia ʻo e meʻa ʻe ala hiki ʻe he kau akó.

Mōsaia 4:2

Mōsaia 4:3

(ʻI he taimi ʻoku tau vakai ai kiate kitautolu ʻi hotau tuʻunga fakakakanó, lotu ke maʻu ha fakamolemole, pea ngāue ʻaki ʻa e tui kia Kalaisí …)

(ʻOku haʻu ʻa e Laumālie ʻo e ʻEikí, ʻo ne ʻomi ʻa e fiefiá, fakamolemoleʻi ʻo e ngaahi angahalá, mo e fiemālie ʻo konisēnisí.)

Mōsaia 4:9–30. ʻOku Tupu mei hono Fakaʻaongaʻi ʻo e Taʻataʻa Fakalelei ʻo Kalaisí ha Moʻui ʻOku Faka-Kalaisi

Vahevahe e kalasí ke nau tautau toko ua pe fakakulupu iiki. Tuku ke toe vakai fakataha ʻa e ngaahi kulupú ki he Mōsaia 4:12–30. Fakahinohino ke nau fakaʻilongaʻi pe hiki ha lisi ʻo e ngaahi tōʻonga mo e ngaahi ʻulungāanga lelei naʻe pehē ʻe Penisimani ko e anga totonu ia ʻo e kau muimui moʻoni ʻo Sīsū Kalaisí.

Hili hono ʻoange ha taimi feʻunga ki he kau akó, fakaafeʻi kinautolu ke nau vahevahe mai ʻa e meʻa naʻa nau maʻu ʻi heʻenau akó. ʻE lahi e miniti ke fakakakato ai e ʻekitivitī ko ʻení, ko ia ʻoku totonu leva ke ke fakangatangata pē ʻa e ngaahi tali te ke fili ke mou aleaʻí.

Ke tokoni ki he kau akó ke nau moʻui ʻaki ʻa e meʻa ʻoku nau akó, ʻe lava ke ke fai ha taha ʻo e ngaahi fehuʻi ko ʻení ʻi he taimi ʻoku fai ai ha lau ki he tōʻonga pe ʻulungāanga takitaha:

  • Ko e hā ha faikehekehe ʻe fakahoko ʻe he tōʻonga (pe ʻulungāanga) ko ʻení ʻi hoʻo moʻuí?

  • Ko e fē ha taimi kuó ke mamata ai ki ha ngaahi sīpinga ʻo e tōʻonga (pe ʻulungāanga) ko ʻení? Naʻá ne uesia fēfē koe pe ko ha taha kehe?

Poupouʻi e kau akó ke nau fakalaulauloto ki ha ngaahi founga ʻe lava ke nau fakatupulaki ai ʻa e tōʻonga pe ʻulungāanga takitaha ʻi heʻenau moʻuí.

Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke ne lau ʻa e Mōsaia 4:30 . Hili ko iá pea kole leva ki he kau akó ke nau fakamatala fakanounouʻi ʻa e konga ko ʻeni ʻo e lēsoní ʻaki ʻenau toe fakamanatu ʻa e fakatokanga ʻi he veesi 30.

Mōsaia 5. ʻI he Tuí ʻOku Tau Aʻusia ai ha Liliu ʻo e Lotó pea Toʻo Kiate Kitautolu ʻa e Huafa ʻo Sīsū Kalaisí

Kole ki he kau akó ke nau fakamatalaʻi ha kakai ʻoku nau ʻiloʻi kuo nau ului ki he ongoongoleleí. Naʻe liliu fēfē ʻe he ongoongoleleí ʻa e tokotaha ko iá?

Fakamatala ange naʻe hoko ha fakaului fakaofo ki he kakai ʻo e Tuʻi ko Penisimaní. ʻAi ke lau ʻe ha tokotaha ako ʻa e Mōsaia 5:1–2.

  • Ko e hā ʻa e ngaahi tāpuaki naʻe maʻu ʻe he kakai ʻo e Tuʻi ko Penisimaní ʻo fakafou ʻi he Laumālie ʻo e ʻEikí? (Naʻa nau ʻiloʻi ʻa hono moʻoni ʻo e ngaahi lea ʻa Penisimaní, naʻa nau aʻusia ha liliu ʻo e lotó, pea naʻe “ʻikai te nau toe maʻu ha holi ke faikovi.”)

Lau ʻa e lea ko ʻeni ʻa Palesiteni ʻEselā Tafu Penisoní (1899–1994), ko e Palesiteni hono 13 ʻo e Siasí. Fakaafeʻi e kau akó ke nau fakafanongo ki ha toe ngaahi ʻilo kehe kau ki ha liliu ʻo e lotó.

“Ke hoko ʻo anga faka-kalaisi, ko ha ngāue ia ʻi he moʻui kotoa pea ʻoku faʻa kau ai e tupulaki mo e liliu ʻoku māmālie, ʻo ʻikai fakatokangaʻi. …

“… ʻOku kau ʻi he fakatomala moʻoní ʻa e liliu ʻo e lotó kae ʻikai ko ha liliu pē ʻo e ʻulungāangá. … Ko e ngaahi fakatomala lahi ʻoku ʻikai hoko ai ha ngaahi liliu fakaofo mo lahi pea hoko ʻi he taimi pē ko iá, ka ko ha ʻunuʻunu māmālie, pau, mo hokohoko pē ki he anga faka-ʻOtuá” (“A Mighty Change of Heart,” Ensign, Oct. 1989, 5).

  • Ko e hā ʻoku fie maʻu ai ke liliu hotau lotó ʻo ʻikai ko e ulungāanga pē?

  • Kuo anga fēfē nai haʻo mamata ʻi he hoko ʻa e fakauluí ko ha founga fakalakalaka ʻoku hoko maʻu pē mo pau?

Fakamatala fakanounouʻi ʻa e fuʻu liliu lahi ko ʻení ʻaki hano ʻoange ke lau ʻe ha tokotaha ako ʻa e Mōsaia 5:2–5.

  • Fakatatau ki he ngaahi veesi ko ʻení, ko e hā ha ngaahi ola ʻe niʻihi ʻo e fuʻu liliu lahi ko ʻení?

  • Ko e hā e ngaahi founga ʻoku teuteuʻi ai kitautolu ʻe he fakauluí ke tau fakahoko ha ngaahi fuakava mo e ʻOtuá pea tauhi ki ai?

Kimuʻa pea fai e kalasí, hiki e fakamoʻoni fakafolofola mo e ngaahi fehuʻi ko ʻení he palakipoé, ʻi ha pousitā, pe laʻipepa tufa. Fakaafeʻi e kau akó ke nau lau fakalongolongo pē ʻa e potufolofolá ni pea hiki ʻenau ngaahi tali ki he ngaahi fehuʻí ʻi ha laʻipepa.

Mōsaia 5:7–12

  • Ko e hā e hingoa naʻe foaki ki he kakaí?

  • ʻE anga fēfē haʻatau toʻo kiate kitautolu ʻa e huafa ko ʻení?

  • Ko e fē feituʻu ʻoku totonu ke tohi ai e huafa ko iá?

  • Ko e hā ha meʻa te ne fakatupu ha mole ʻa e hingoá mei ha taha?

  • Ko e hā mo ha meʻa kehe kuo pau ke tau ʻiloʻi, makehe mei he hingoá?

Hili hono hiki ʻe he kau akó ʻenau ngaahi talí, mou toe fakamanatu fakakalasi ʻa e ngaahi talí.

Fakaafeʻi e kau akó ke nau lau e lea ʻa ʻEletā Tāleni H. ʻOakesi he peesi 166, 168 ʻi he tohi lēsoni ʻa e tokotaha akó (ʻoku maʻu foki ʻi he DVD ʻoku ʻomai fakataha mo ʻení A).

  • Ko e hā ʻene ʻuhinga kiate koe ʻa e pehē ke ke toʻo kiate koe ʻa e huafa ʻo Kalaisí?

  • Ko e hā ʻe lava ke tau fai ʻi he ʻaho takitaha ke tokoniʻi ai kitautolu ke kei tohi pē ʻa e huafa ʻo Kalaisí ʻi hotau lotó?

Poupouʻi e kau akó ke nau moʻui ʻaki ha founga ʻe lava ke mamata ai ʻa e kakaí ki heʻenau ngaahi ngāué mo honau fofongá kuo nau toʻo kiate kinautolu ʻa e huafa ʻo Kalaisí pea kuo nau hoko ko Hono ngaahi foha mo e ngaahi ʻofefine.

Mōsaia 8:13–18. ʻOku ʻAonga Lahi ha Tangata Kikite ki Hono Kāingá

Ke tokoniʻi e kau akó ke mahino kiate kinautolu ʻa e tuʻu fakahisitōlia ʻo e Mōsaia 8, kamata ʻaki hano toe fakamanatu ʻo e ngaahi meʻa ʻoku fakamatalaʻi ʻi he ʻAmenai 1:27–30. Fakamatala ange naʻe iku nofo ʻa e falukunga kakai ko ia ʻoku fakamatala ki ai ʻa e ngaahi veesi ko ʻení ʻi he fonua ko Līhai-Nīfaí, “ko e fonua ʻo honau tofiá,” ka naʻe ʻave pōpula kinautolu ʻe he kau Leimaná. Fakamatala ange leva, ʻi he ʻosi ha taʻu ʻe 80 nai mei ai, naʻe fekau ʻe he Tuʻi ko Mōsaiá ha kau tangata ʻe toko 16, naʻe taki ai ha tangata ko hono hingoa ko ʻĀmoni, ke nau mavahe mei he fonua ko Seilahemalá ʻo fekumi ki he kakaí ni. Naʻe ʻilo ʻe ʻĀmoni mo ʻene kau tangatá ʻa e kakaí, ʻa ia naʻe taki ki ai ha tuʻi ko Limihai. ʻAi ke lau ʻe he kau akó ʻa e ʻuluʻi fakamatala ʻo e ongo vahé ki he Mōsaia 7–8. Fakamatala ange naʻe talaange ʻe ʻĀmoni ʻi haʻana talanoa mo e Tuʻi ko Limihaí, ko ha tangata kikite ʻa e Tuʻi ko Mōsaiá.

Fakamahinoʻi ange ʻoku ʻikai siʻi hifo he tuʻo fā he taʻu takitaha—ʻa ʻetau hiki hotau nimá lolotonga ha ongo konifelenisi lahi, ha konifelenisi fakasiteiki, mo ha konifelenisi fakauooti—ʻo fakapapau te tau poupouʻi ʻa e Palesiteni ʻo e Siasí ko ha palōfita, tangata kikite, mo e tangata maʻu fakahā. Hiki e ongo foʻi lea ko e palōfita mo etangata kikite ʻi he palakipoé. ʻAi ke lau ʻe he kau akó ʻa e Mōsaia 8:13–18, peesi 168–69 ʻi he tohi lēsoni ʻa e tokotaha akó, mo e ngaahi fakamatala ki he “Palōfita” mo e “Tangata Kikite” ʻi he Fakahinohino ki he Ngaahi Folofolá ke kumi e ngaahi fakamatala ʻo ha palōfita mo ha tangata kikité. Te ke lava ʻo ʻai ke hiki ʻe he kau akó ʻa e meʻa ʻoku nau akó.

  • Ko e hā ʻa e uiuiʻi ʻo ha tangata kikité?

  • Ko e hā ha ngaahi tāpuaki ʻe lava ke tau maʻu ʻi heʻetau muimui ʻi ha tangata kikité?

Fakamatala ange ʻoku fakamālohia ʻetau fakamoʻoni ki he tangata kikité ʻi he ngaahi meʻa ʻoku hokó pe ngaahi tūkunga ʻoku nau fakahaaʻi hono tuʻunga ko e tangata kikité. Fakaafeʻi e kau akó ke nau huke ki he Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 89.

  • Ko e hā e meʻa ʻoku fakamatala ki ai e vahe ko ʻení?

  • Ko e hā e meʻa naʻe ʻiloʻi ʻe māmani ʻo kau ki hono fakatuʻutāmaki ʻo e tapaka mo e kava mālohí ʻi he taimi ʻo Siosefa Sāmitá?

  • ʻOku fakatupulaki fēfē ʻa hoʻo falala kia Siosefa Sāmita ko e tangata kikité ʻe he ʻilo fakaonopooni ko ia kau ki he ngaahi ola fakatuʻutāmaki ko ʻení?

Fakaafeʻi e kau akó ke nau fakakaukau ki he fakatokanga ko ʻeni naʻe tuku mai ʻe he kau tangata kikite ʻo e ʻaho ní:

“ ʻOua naʻá ke kau ki ha faʻahinga fakafiefia ʻokú ne fakafofongaʻi mai ʻoku tali lelei pē ʻa e tōʻonga ʻulí ia mo e tōʻonga fekeʻikeʻí” (Ki Hono Fakamālohia ʻo e Toʻu Tupú [tohitufa, 2001], 17).

ʻE fie maʻu foki ke ke vahevahe mo ha ngaahi fakatokanga kehe mei he kau palōfita moʻuí.

  • Ko e hā ha faleʻi mei ha tangata kikite kuó ne ʻomi kiate koe ha fiefia ʻoku lahi angé?

Fakamatala ange ʻoku hoko ʻa e tangata kikite takitaha ko ha “tangata leʻo ʻi he tauá” ʻokú ne fakatokanga kiate kitautolu he kuó ne “mamata ki he filí lolotonga ʻoku kei mamaʻó” (vakai, T&F 101:54). ʻOku tau fakahaaʻi ʻetau tuí ʻi he taimi ʻoku tau fakafanongo ai ki he ngaahi fakatokanga peheé. Vahevahe hoʻo fakamoʻoní ki he ngaahi tāpuaki ʻoku maʻu ʻi hono tataki kitautolu ʻe he kau tangata kikité.

Paaki