Ngaahi Tohi Lēsoni Palaimelíi mo e Taimi Fevahevaheʻakí
Lēsoni 21: Ko Hono Fakamoʻui ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e Kau Kilia ʻe Toko Hongofulú


Lēsoni 21

Ko Hono Fakamoʻui ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e Kau Kilia ʻe Toko Hongofulú

Taumuʻá

Ke poupouʻi ʻa e fānaú ke nau fakamālō ki he Tamai Hēvaní koeʻuhí ko e ngaahi tāpuaki ʻoku nau taki taha maʻú.

Teuteú

  1. Ako ʻi he faʻa lotu ʻa e Luke 17:12–19 Pea mo e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 59:7. Hili iá peá ke ako ʻa e lēsoní mo ke fili pe ʻe anga fēfē hoʻo fiemaʻu ke akoʻi ki he fānaú ʻa e ngaahi fakamatala ʻa e folofolá. (Vakai, “Teuteuʻi Hoʻo Lēsoní,” vi, pea mo e “Faiako mei he Folofolá,” viii.)

  2. Te ke lava ke fakaʻaongaʻi ha taha pe lahi ange ʻo e ngaahi ʻekitivitií ni ʻi ha faʻahnga taimi pē lolotonga ʻa e lēsoní, pe ko haʻo fakamanatu, fakamatala fakanounou, pe tukupā ʻo e lēsoní.

  3. Fai haʻo kiʻi tohi fakamālō nounou ki he fānaú taki taha, ke fakaʻaongaʻi ʻi he lolotonga ʻo e lēsoní, fakahā hoʻo lotohoungaʻi ʻi ha meʻa lelei naʻe fai ʻe he fānaú pe ko ha ngaahi ʻulungāanga lelei naʻa nau fakahaá.

  4. Tohiʻi ʻi ha kaati ʻa e foʻi lea ko e Manatuʻi ke Fakamālō ki he Tamai Hēvaní ke taki taha ʻa e fānaú.

  5. Nāunau ʻoku fie maʻú:

    1. Tohi Tapu pe Fuakava Foʻou ke taki taha ʻa e fānaú.

    2. Ko ha foʻi tatau ʻe taha pe lahi ange ʻo e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá.

    3. Fakatātā 7-23, Ko e Kau Kilia ʻe Toko Hongofulú (Ngaahi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí 221; 62150 900).

Fokotuʻu ki he Founga Fai ʻo e Lēsoní

Fakaafeʻi ha taha ke ne fai ʻa e fau lotú.

ʻEkitivitī ke Takiakiʻi ʻAki e Tokangá

ʻOange ke taki taha ʻa e fānaú ʻa e ʻū kaati fakamālō ko ia naʻá ke tohí. Hili ʻenau lau ʻa e ngaahi fakamatalá, aleaʻi mo kinautolu ʻa e ongo ʻoku tau maʻú ʻi he taimi ʻoku fakahā mai ʻe he kakaí ʻa ʻenau loto houngaʻia kia kitautolú. Mahalo pē te ke fie fakahā ange ha meʻa naʻe hoko kiate koe ʻi hano fakamālōʻiaʻi koe ʻi ha ngāue naʻá ke fai peá ke fakamatalaʻi ʻa e ongo naʻá ke maʻú. Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau fakahā mai ha faʻahinga meʻa pē naʻe hoko kia kinautolú.

Fakamatala ʻa e Folofolá

Fakahā ange ʻa e fakatātā ʻo e kau Kilia ʻe Toko Hongofulú, akoʻi ʻa e talanoa ʻo Sīsuú ʻi heʻene fakamoʻui ʻa e kau kilia ʻe toko hongofulú ʻa ia ʻoku hā ʻi he Luke 17:12–19. (Ko e fokotuʻu ki hono founga akoʻi ʻo e folofolá, (vakai, Faiako mei he Folofolá, viii.) Fakamanatu ki he fānaú ko e kiliá ko e māhaki fakalilifu ia ʻo e kilí. Pea naʻe pehē ʻe he kakai ʻo e kuonga ko iá ko ha mahaki ia ʻoku pipihi ʻaupito. Naʻe ʻikai ngofua ʻi he taimi ʻo Sīsuú ke nau nofo ofi ki he kakaí pea pehē ki he ngaahi koló.

Ngaahi Fehuʻi ke Aleaʻi pea mo Fakaʻaongaʻí

Ako ʻa e ngaahi fehuʻi mo e ngaahi fakamoʻoni folofola ko ʻení ʻi he teuteuʻi hoʻo lēsoní. Peá ke fakaʻaongaʻi ʻa e ngaahi fehuʻi ko ia ʻokú ke ongoʻi ʻe tokoni lelei taha ki he fānaú ke mahino kia kinautolu ʻa e folofolá pea mo fakaʻaongaʻiʻa e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e ongoongoleleí ʻi heʻenau moʻuí. ʻE tokoni haʻo lau mo aleaʻi mo kinautolu ʻa e folofolá koeʻuhí ke nau maʻu ha ʻilo fakafoʻituitui ʻoku lahi angé.

Ngaahi Fehuʻi ke Aleaʻi pea mo Fakaʻaongaʻí

  • Ko e hā e meʻa naʻe fai ʻe he kau kiliá ʻi he taimi naʻa nau sio ai kia Sīsuú? (Luke 17:13.) ʻOkú ke fakakaukau naʻa nau ʻiloʻi ko hai ʻa Sīsū pea mo tui kiate ia?

  • Ko e hā e meʻa naʻe kole ʻe Sīsū ke fai ʻe he kau kiliá ke fakamoʻui ai ʻa kinautolú? (Luke 17:14.)

  • Ko e toko fiha ʻo e kau kiliá naʻe foki ʻo fakamālō kia Sīsuú? (Luke 17:15–16.) Ko e hā e folofola ʻa Sīsū ʻo kau ki he kau kiliá? (Luke 17:17–19.)

  • ʻOku mou pehē ko e hā hono ʻuhinga naʻe ʻikai ke toe foki ai ʻa e toko hiva ʻo e kau kiliá ke fakamālō kia Sīsuú?

  • Ko e hā haʻo fakakaukau kapau naʻá ke tokoni ki ha toko hongofulu pea ko e taha pē naʻe foki mai ʻo fakamālō atu kiate koé?

  • Ko e hā e ngaahi meʻa ʻoku totonu ke tau fakamālō ai ki he Tamai Hēvaní? Lau pe ko haʻo tuku ki ha taha ʻo e fānaú ke ne lau ʻa e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 59:7. Ko e hā ʻoku mahuʻinga ai ke tau fakamālō ki he Tamai Hēvaní ko e ngaahi tāpauaki pau ʻoku tau maʻú?

  • ʻE anga fēfē haʻatau fakahā ʻetau loto houngaʻiá ki he Tamai Hēvaní?

ʻOange ke taki taha e fānaú ʻa e ʻū kaati naʻá ke teuteú. Fakaafeʻi kinautolu ke nau fakahā atu ha niʻihi ʻo e ngaahi meʻa te nau lava ke fakamālō ai ki he Tamai Hēvaní. Mahalo pē te ke fie maʻu ke fakamatalaʻi fakanounou ʻa ʻenau ngaahi talí ʻi he palakipoé.

ʻEkitivitī Fakatupulakí

Te ke lava ke fakaʻaongaʻi ha taha pe lahi ange ʻo e ngaahi ʻekitivitií ni ʻi ha faʻahinga taimi pē lolotonga ʻa e lēsoní pe ko hano fakamanatu, fakamatala fakanounou, pē ʻi hono tukupaá.

  1. Tokoni ki he fānaú ke nau ako maʻu loto ʻa e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 59:7. Tuku ke nau hiki ʻa e fakamoʻoni ko ʻení ʻi he takafi ki mui ʻo ʻenau ʻū kaati ʻo e “Manatuʻi ke ke Fakamālō ki he Tamai Hēvaní,” pea poupouʻi ke nau tuku ʻa e kātí ʻi ha feituʻu te nau lava ʻo sio maʻu pe ki ai ʻi he ʻaho taki taha.

  2. Hiki ʻi he palakipoé ʻa e foʻi lea ko e Loto Houngaʻiá. Tuku ki he fānaú ke nau tala mai ha ngaahi meʻa ʻoku nau fakamālooʻia ʻi hono maʻú ʻa ia ʻoku kamataʻaki ʻa e mataʻitohi tatau mo ia naʻá ke hikí. Tokoniʻi kinautolu ke nau ʻiloʻi ʻoku tau fakafalala pē ki he ʻEikí ki he meʻa kotoa pē ʻoku tua maʻú.

  3. Tā ha fakatātā ʻoku meimei tatau pē mo ia ʻoku hā ʻi he palakipoé:

    Loto Houngaʻia

    Tala ange

    • Ngaahi mātuʻa

    • Ngaahi kaungāmeʻa

    • Meʻa tokoni

    • Vala

    Fakaʻ aliʻali ange

    • Talangofua ki he ngaahi Fekaú

    • Tokoni ki he niʻihi kehé

    • Lotu

    Tuku ange ki he fānaú ke nau fakahingoa mai ʻa e ngaahi meʻa mahino te nau lava ke “fakamālō” ai ki he Tamai Hēvaní. Hiki kinautolu ʻi lalo ʻi he tefito ko e Tala ange. Hili ko iá tuku ke nau fakakaukauʻi ha ngaahi founga te nau lava ke fakahā ange ai ʻa e loto houngaʻia ʻoku nau maʻu tuʻunga ʻi he ngaahi tāpuakí. Hiki kinautolu ʻi lalo ʻi he tefito ko e Fakahā. Fakamamafaʻi ʻa hono fakatou mahuʻinga ʻo ʻete tala ange mo hono fakahā ʻa ʻete loto houngaʻiá.

  4. Fakahā ange ha ngaahi fakatātā fakaʻofoʻofa ʻo natulá pea mo e fanga manu ʻoku ʻi aí. Mou toe fakamanatu ʻa e Fakatupú pea mo tokoniʻi ʻa e fānaú ke mahino kia kinautolu ʻa e loto houngaʻia ʻoku totonu ke tau maʻu ki he Tamai Hēvaní pea mo Sīsū koeʻuhí ko e māmaní pea mo e meʻa kotoa pē kuó na fakatupu maʻatautolú.

  5. ʻOange ha peni vahevahe pea mo ha laʻi pepa ke taki taha ʻa e fānaú, pea mo nau fai ha kiʻi tohi fakamālō ki ha taha, ʻo hangē ko e mātuʻá, kaungāmeʻá, kaungāʻapí, faiakó, pīsopé, pea mo e alā meʻa pehē. Poupouʻi ʻa e fānaú ke tufa ʻa e ngaahi tohí, pe ko haʻo pole ke ke tokoni ʻi hono tufa ʻa e ʻū tohí ʻo ka fie maʻu.

  6. Lau ʻa e Mōsaia 2:19–24 pea mou aleaʻi ko e hā e meʻa naʻe leaʻaki ʻe he tuʻi ko Penisimaní. Tokoniʻi ke mahino ki he fānaú he ʻikai pē te tau teitei lava ke totongi fakafoki ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē kuo fai ʻe he Tamai Hēvaní maʻatautolú; ʻoku taau ke tau fakahā ʻa e uuni lelei kotoa pē te tau ala lavá ʻa ē ʻoku fakahoifua kiate iá.

Fakaʻosí

Fakamoʻoní

Fakahā ʻa e ongoʻi loto houngaʻia ʻokú ke maʻu ki he Tamai Hēvaní pea mo Sīsuú. Pea pehē foki ki he loto houngaʻi ʻokú ke maʻu ki he fānaú ko e faingamālie ʻokú ke maʻu ʻi hoʻo hoko ko ʻenau faiakó pea mo tokoni kia kinautolu ke ako ʻa e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí.

Laukonga ʻOku Fokotuʻu Atu ke Fai mei ʻApi

Fokotuʻu ke nau ako ʻa e 17:12–19 ʻi ʻapi ke hoko ia ko ha fakamanatu ʻo e lēsoni ko ʻení.

Fakaafeʻi ha taha ke ne fai ʻa e lotu tukú.

Paaki