Ngaahi Tohi Lēsoni Palaimelíi mo e Taimi Fevahevaheʻakí
Lēsoni 28: ʻOku Tokoniʻi Kitautolu ʻe Heʻetau Mātuʻá Ke Tau Ako


Lēsoni 28

ʻOku Tokoniʻi Kitautolu ʻe Heʻetau Mātuʻá Ke Tau Ako

Taumuʻá

Ke tokoniʻi e fānaú ke mahino kiate kinautolu ʻa e founga ʻe lava ke tokoniʻi ai kinautolu ʻe heʻenau mātuʻá pe kau tauhí ke nau ako ke talangofua ki he ngaahi fekaú.

Teuteú

  1. Lau mo ako ʻi he faʻa lotu ʻa e ʻAlamā 53:10–22; 56:3-10, 46–48, 55–56; 57:24–25; Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 93:40; pea mo e Mōsese 6:58.

  2. Teuteu ke hivaʻi pe lau ʻa e lea ʻo e “Akoʻi Au ke u ʻEva he Māmá” (Children’s Songbook, p. 177). ʻE lava pē ke ke kole ki ha taha ʻi he kalasí ke ne hivaʻi ʻa e veesi ʻuluakí ʻo kapau ʻe feʻunga ke fai ʻi hoʻo kalasí.

  3. Fakaafeʻi mai ha faʻē ke haʻu mo haʻane pēpē ki he konga ʻuluaki ʻo e kalasí. (Pea kapau ʻe ʻikai ke lava ʻeni peá ke ʻomai pē ha fakatātā ʻo ha faʻē pea mo ha pēpē.)

  4. Tokanga maʻu pē ʻi he lolotonga hono fai e kalasí koeʻuhí ko ha fānau ʻoku ʻikai ke nau nofo fakataha mo ʻenau ongo mātuʻá, pe ʻoku ʻikai ke akoʻi kinautolu ʻe heʻenau mātuʻá ke nau talangofua ki he ngaahi fekaú.

  5. Ngaahi nāunau ʻoku fie maʻú:

    1. Ngaahi folofola ʻa e Siasí.

    2. Kiʻi tangai piini, foʻi pulu fōsiʻi pe ha kiʻi meʻa pē ʻoku molū.

    3. Fakatātā 3–38, Ko e Kau Talavou ʻe Toko Ua Afé (62050 900; Ngaahi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí 313); fakatātā 3–5, Ko Hono Akoʻi ʻe ʻĀtama mo ʻIvi ʻa ʻEna Fānaú.

  6. Teuteu ʻa e ngaahi meʻa ʻe fie maʻu ki ha ngaahi ʻekitivitī fakatupulaki te ke fakaʻaongaʻí.

Fokotuʻu ki he Founga Fai ʻo e Lēsoní

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e fua lotú.

Kapau naʻá ke poupouʻi e fānaú ke nau fai ha faʻahinga meʻa he lolotonga ʻa e uiké pea mou vakaiʻi ia.

ʻOku ʻi ai ʻEtau Mātuʻá ke Tokoniʻi Kitautolu ke Tau Ako

ʻEkitivitī ke takiakiʻi ʻaki e tokangá

Fakafeʻiloaki ki he fānaú ʻa e faʻē mo ʻene pēpeé. Fekau e fānaú ke nau kiʻi siofi taimi siʻi ʻa e pēpeé peá ke fai ange ʻa e ngaahi fehuʻi ko ʻení:

ʻEkitivitī ke takiakiʻi ʻaki e tokangá

  • Ko e hā e meʻa ʻe lava ʻe he pēpeé ʻo fai pē maʻaná?

  • Ko e hā e meʻa ʻoku fai ʻe he faʻeé maʻá e pēpeé?

  • ʻOku anga fēfē ʻa e ako lea ʻa e pēpeé?

  • ʻOku anga fēfē ʻa e ako ʻalu ʻa e pēpeé?

Fakamatalaʻi ange kuo pau ke ʻi ai ha taha ia ke ne tokangaʻi ʻa e pēpeé. ʻOku fakafalala ʻa e pēpeé ki heʻene ongo mātuʻá ke na fai e meʻa kotoa maʻana. ʻOkú na ʻofa ʻi he pēpeé, pea ʻokú na fakamoleki ʻa hona taimi lahi pea aʻu pē ki he taimi poʻulí ke tokangaʻi ia.

ʻEkitivitī ke takiakiʻi ʻaki e tokangá

  • Ko e hā ha niʻihi ʻo e ngaahi meʻa kuó ke ako talu mei hoʻo kei pēpeé?

  • Ko hai naʻá ne akoʻi mo tokangaʻi koé?

Fakamālō ange ki he faʻeé ʻi heʻene haʻu mo ʻene pēpeé ki he kalasí pea fakaʻatā leva ia ke ʻalu.

ʻOku Tokoniʻi Kitautolu ʻe Heʻetau Ngaahi Mātuʻá ke Tau Talangofua ki he Ngaahi Fekaú

Fakatātaá mo e talanoá

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 3–5, Ko Hono Akoʻi ʻe ʻĀtama mo ʻIvi ʻa ʻEna Fānaú.

Naʻe akoʻi kia ʻĀtama mo ʻIvi, ʻa e ʻuluaki tangata mo e fefine ʻi he māmaní, ʻa e ongoongolelei ʻa Sīsū Kalaisí pea naʻe fekau kinaua ke na akoʻi ia ki heʻena fānaú. Lau leʻo-lahi ʻa e Mōsese 6:58 pea ʻoua ʻe lau ʻa e ongo foʻi lea ʻe ua fakamuimui tahá.

Fakatātaá mo e talanoá

  • Ko e hā ʻa e fekau ʻoku tuku mai ʻe Sīsū Kalaisi ki he ngaahi mātuʻá? (Ke akoʻi ʻenau fānaú. Ko e ngaahi moʻoni ko ia ʻo e ongoongoleleí, ko e ngaahi meʻa ia ʻoku totonu ke akoʻi ʻe he ngaahi mātuʻá; vakai, T&F 93:40.)

Hiva

Hivaʻi pe lau ʻa e lea ʻo e “Akoʻi Au ke u ʻEva he Māmá.” Fehuʻi ki he fānaú ke ke ʻilo pe te nau lava ʻo ʻiloʻi ʻa hono ʻuhinga ʻo e “ʻeva he māmá.”

Akoʻi au he maama hoʻo ʻofá,

Ke u lotu atu ki he ʻAfiona,

Ke u ʻilo ʻa e moʻoni kotoa,

Akoʻi au ʻi Hoʻo maama.

Haʻu tamaiki pea ke tau akó,

ʻEne ngaahi fekau pea mahino,

ʻO nofo ʻi Hono ʻafioʻanga,

ʻAʻeva maʻu pē ʻi he maama.

ʻE Tamai ʻoku mau fakamālō,

Hoʻo tataki pea kuó u ʻilo,

ʻO hiva fakafetaʻi fiefia,

ʻAʻeva fiefia ʻi he maama.

Hiva

  • ʻOku ʻuhinga ki he hā ʻa e “ʻAʻeva ʻi he Māmá?” (Ke tau talangofua ki heʻetau Tamai Hēvaní.)

Fakamatalaʻi ange naʻe fanauʻi mai kitautolu ki he māmaní ke tau ako, pea naʻe tuku mai kitautolu ʻe he Tamai Hēvaní ki ha ngaahi fāmili koeʻuhí ke tau lava ʻo ako mei heʻetau mātuʻá. ʻOku fekauʻi ʻa e ngaahi mātuʻá ke nau tokoni ki hono teuteuʻi kitautolú koeʻuhí ke tau lava ʻo foki atu ʻi ha ʻaho ʻo nofo fakataha mo ʻetau Tamai Hēvaní.

Talanoa mei he folofolá mo e fakatātaá

Fakamatalaʻi ange ʻoku ʻi he Tohi ʻa Molomoná ha talanoa ʻo kau ki ha kau talavou ʻa ia naʻe akoʻi kinautolu ʻe heʻenau mātuʻá ke nau talangofua ki he ngaahi fekaú. Fai ʻa e talanoa ko ʻení ʻi hoʻo lea pē ʻaʻau.

Fakamanatuʻi ange ki he fānaú naʻe ui ʻa e kau Leimana ko ia naʻe ului mai ki he Siasí ko e kau ʻAnitai-Nīfai-Līhai koeʻuhí ke ʻoua naʻa fetoʻoaki kinautolu mo e toenga ʻo e kau Leimaná. ʻI he taimi naʻe ului ai ʻa e kau ʻAnitai-Nīfai-Līhaí, naʻa nau fai ha palōmesi pe fuakava mo e Tamai Hēvaní he ʻikai ke nau toe toʻo mahafu tau. Naʻa nau tanu ʻenau meʻataú ke fakahā te nau tauhi ʻenau fuakavá.

Naʻe ʻoange ʻe he kau Nīfaí ha fonua ke nofo ai ʻa e kau ʻAnitai-Nīfai-Līhaí koeʻuhí ko ʻenau moʻui anga-tonu mo faitotonú. Pea ne nau ʻoatu leva ha meʻakai mo ha vala ke tokoni ki he kau tau ʻa e kau Nīfaí.

Naʻe ʻosi mei ai ha ngaahi taʻu lahi. Naʻe kamata ke toe ʻohofi ʻe he kau Leimana faikoví ʻa e ngaahi ʻotu fonua ʻo e kau Nīfaí ʻo nau toʻo ha niʻihi ʻo e ngaahi kolo ʻo e kakai Nīfaí. Naʻe ʻikai ke kei lava ʻe he kakai Nīfaí ke maluʻi honau ngaahi koló. Naʻe hohaʻa ʻa e kau ʻAnitai-Nīfai-Līhaí ʻi heʻenau vakai atu ki he tau ʻa e kakai Nīfaí ke maluʻi honau ngaahi koló. Naʻe fifili ʻa e kau ʻAnitai-Nīfai-Līhaí pe ʻoku totonu koā ke nau maumauʻi ʻenau fuakavá ka nau tokoni ki he kakai Nīfaí.

Naʻe fakahā ange ʻe he taki loto-toʻa ʻo e kakai Nīfaí ko Hilamani hono hingoá, ke ʻoua te nau maumauʻi ʻenau fuakavá. Naʻá ne ʻiloʻi ʻoku mahuʻinga ʻaupito ke tauhi ʻenau fuakavá. Naʻá ne toe ʻiloʻi foki naʻe ʻi ai ha ngaahi foha ʻo e kakai anga-tonu ko ʻení naʻa nau kei iiki ʻi he taimi naʻe fai ai ʻa e fuakavá. Naʻe ʻikai ke fai ʻe he fānau ko ʻení ha fuakava mo e Tamai Hēvaní, ko ia te nau lava kinautolu ʻo tokoni ki he kakai Nīfaí ʻi hono maluʻi ʻa e ngaahi koló mo ʻenau mātuʻá. Naʻe loto fiemālie ʻa e toko ua afe ʻo e kau talavou ko ʻení ke nau ʻalu atu mo Hilamani ʻo tau.

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 3–38, Ko e Kau Tau Talavou ʻe Toko Ua Afé. ʻOsi ko iá pea hoko atu ʻa e talanoá:

Tala ange ko e kau talavou faitotonu ʻeni pea ala falalaʻanga. Naʻe akoʻi kinautolu ʻe heʻenau faʻeé ke nau falala ki he Tamai Hēvaní pea ke nau talangofua ki heʻene ngaahi fekaú. Naʻe ʻiloʻi ʻe he kau talavou ko ʻení ʻe maluʻi kinautolu ʻe he Tamai Hēvaní ʻo kapau te nau fai ki ai. Ko ia naʻe ʻikai ke nau manavahē ke muimui kia Hilamani koeʻuhí he naʻa nau tui pea nau muimui ki he ngaahi akonaki ʻenau faʻeé. Naʻa nau kau ʻi ha ngaahi feinga tau lahi maʻá e kakai Nīfaí. Naʻa nau loto-toʻa ke tau pea naʻa nau tokoni lahi ʻaupito ki he kau tau ʻa e kakai Nīfaí.

Lau leʻo lahi ki he fānaú ʻa e ʻAlamā 56:47 ʻo kamata pē mei he “kuo akonekina ʻa kinautolu ʻe heʻenau ngaahi faʻeé” pea hoko atu ai pē ʻo aʻu ki he veesi 48.

Fakamatalaʻi ange naʻe ʻofa ʻaupito ʻa Hilamani ʻi he kau talavou ko ʻení ʻo hangē pē ko ha ʻofa ʻa ha mātuʻa ʻi heʻenau fānaú. Hili ʻa e feinga tau ʻe taha, naʻe toko lahi ʻaupito ʻa e kakai naʻe tō taú. Naʻe hohaʻa ʻa e loto ʻo Hilamaní pe naʻe mate koā ha niʻihi ʻo e kau talavoú ni. ʻI hono lau atu kinautolú, naʻa nau fiefia ʻi hono ʻiloʻi naʻe ʻikai hanau taha ʻe mate. Naʻe maluʻi ʻe he Tamai Hēvaní ʻa e kau talavoú mei he kau Leimaná koeʻuhí he naʻa nau falala kiate ia pea muimui ki he ngaahi akonaki ʻa ʻenau faʻeé.

Fealēleaʻaki

Fakamahino ange ʻoku lava ke tau ako ʻa e ngaahi fekaú mei heʻetau mātuʻá ʻo hangē pē ko ia naʻe hoko ki he kau talavou ko ʻení. Ko ia ai, ʻoku totonu ke tau talangofua ki he ngaahi meʻa kuo akonekina ai kitautolú. ʻOku tokoniʻi kitautolu ʻe heʻetau mātuʻá ke tau ʻiloʻi ʻa e meʻa kuo pau ke tau faí ke tauhi ai ʻa e ngaahi fuakava naʻa tau fai ʻi he papitaisó, ʻaki pē ʻenau akonekina kiate kitautolu ʻa e ngaahi fekau ʻa e Tamai Hēvaní.

Fealēleaʻaki

  • Ko e hā nai ha niʻihi ʻo e ngaahi fekau kuo akonekina ai kitautolu ʻe heʻetau mātuʻá mo e niʻihi kehé? (Tuku ke tali atu ʻa e fānaú. ʻI hoʻomou fealēleaʻaki ko ʻení, hanga ʻo fakamamafaʻi ai ʻa e ngaahi fekau ko ia ke tau ʻofa ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisí, ke tau feʻofaʻaki ʻiate kitautolu, fakaʻapaʻapa ki heʻetau mātuʻá, fakamolemoleʻi ʻa e niʻihi kehé, ke papitaiso, lotu, vahehongofulu, ʻaukai, tauhi ʻa e Lea ʻo e Potó, faitotonu, tauhi ʻa e ʻaho Sāpaté ke māʻoniʻoni, ʻalu ki he ngaahi houalotu ʻa e Siasí mo lau ʻa e folofolá.)

Fakamatala Fakanounoú

Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau fakafanongo ʻi he taimi ʻoku akonakiʻi ai kinautolu ʻe heʻenau mātuʻá pea ke nau talangofua ki he ngaahi fekaú. Fakaʻaiʻai e fānaú ke nau fakamālō ki heʻenau mātuʻá ʻi he taimi ʻoku nau akonaki mai ai fekauʻaki mo e ngaahi fekaú.

Fakamoʻoni ʻa e faiakó

Fai hoʻo fakamoʻoní ʻoku ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní ʻiate kitautolu taki taha. Pea koeʻuhí ko e ʻofa ko ʻení, kuó ne fekauʻi ai ʻa ʻetau mātuʻa fakaemāmaní ke nau tokangaʻi mo akoʻi kiate kitautolu ʻa e founga totonu ʻo e moʻuí. Lolotonga e feinga ʻetau mātuʻá ke nau moʻuiʻaki ʻa e founga ʻoku finangalo ki ai ʻa e Tamai Hēvaní, te tau lava ke ako meiate kinautolu ke tau fili maʻu pē ʻa e founga ʻoku totonú.

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e lotu tukú.

Ngaahi ʻEkitivitī Fakatupulakí

Fili mei he ngaahi ʻekitivitī ko ʻení ʻa e ngaahi ʻekitivitī ʻe ʻaonga taha ki hoʻo kalasí. ʻE lava pē ke ke fakaʻaongaʻi kinautolu ʻi he loto lēsoní, pe ko hano fakamanatu pe fakamatala fakanounou ʻo e lēsoní. Vakai, “Taimi Kalasí” ʻi he “Ko e Ngaahi Tokoni maʻá e Faiakó” ke maʻu mei ai ha ngaahi fakahinohino kehe.

  1. Fekau e fānaú ke nau fakakaukau angé ki he niʻihi ʻo e ngaahi meʻa kuo akoʻi kinautolu ʻe heʻenau mātuʻá ke nau faí. ʻOsi ko iá pea mou fai ʻa e foʻi vaʻinga ko ʻení:

    Lea ʻo pehē, “Naʻe akoʻi au ʻe heʻeku (faʻeé, tamaí, pe mātuʻá) ke u (fakatātaá ʻeni: taʻo ha foʻi keke).” ʻOsi ko iá pea ui atu ʻa e hingoa ʻo ha taha he fānaú, lī kiate ia ʻa e kiʻi tangai pīní peá ke fehuʻi ange, “Ko e hā e meʻa kuo akonekina koe ʻe hoʻo ongo mātuʻá ke ke faí?”

    ʻE tali mai leva ʻe he tamasiʻí pe taʻahiné ʻo pehē, “Naʻe akoʻi au ʻe heʻeku (faʻeé, tamaí, pe ongo mātuʻá) ke u (fakatātaaʻi ʻeni: tohi hoku hingoá). ʻOsi ko iá toe lī mai leva ʻa e kiʻi tangai pīní kiate koe.

    Toutou fai pē ʻa e foʻi faivá ni kae ʻoua kuo kau tuʻo taha pe tuʻo ua ʻa e toko taha kotoa pē ʻi he kalasí.

  2. Lau ʻa e foʻi maau ko ʻení ki he fānaú. Fekau ke nau tuʻu ki ʻolunga peá ke toe lau ange ʻa e foʻi māú pea fekau ke nau hili honau nimá ki honau ʻulú ʻi he taimi kotoa pē ʻoku nau fanongo ai ki he foʻi lea ko e hēvani pe ʻapi.

    Naʻe ʻi ai Hoku ʻApi ʻi Hēvani

    Naʻe ʻi ai hoku ʻapi ʻi hēvani;

    Ko ʻeku faʻeé naʻá ne tala maí;

    ʻI he taimi siʻi kuo toki ʻosí.

    Naʻá ku nofo ʻi hēvani;

    Tala mai ʻe heʻeku tamaí ʻoku moʻoni

    Fekauʻi au ʻe he Tamai Hēvaní ki heni

    Ke u tupulaki, ako, mo e ngaahi meʻa ke u faí.

    Naʻá ku saiʻia hoku ʻapi ʻi hēvaní,

    Ka ʻoku ou fiefia foki ke u ʻi māmani

    Nofo fakataha ai mo hoku fāmilí,

    Ngaahi kaungā-meʻá mo e kaungāʻapí.

  3. Hivaʻi pe lau fakataha mo e fānaú ʻa e lea ʻo e “Fāmili Fiefia” (Children’s Songbook, p. 198); ʻoku ʻoatu ʻa e leá ʻi he tafaʻaki ki mui ʻo e tohi lēsoni ko ʻení.

    Fili ha taha ke ne hoko ko e faʻē pea mo ha taha ke ne hoko ko ha tamai. Ko hoʻomou pehē pē “faʻē” ʻi hoʻomou hivá pe lau e leá pea tuʻu leva ki ʻolunga ʻa e toko taha ʻokú ne fakafofongaʻi ʻa e faʻeé. Ko hoʻomou hiva pē pe lea “ko au” ʻoku tuhu leva ʻa e tamasiʻi mo e taʻahine kotoa kiate ia pē. Ko hoʻomou hiva pē pe lea pehē “tamai” ʻe tuʻu leva ki ʻolunga ʻa e toko taha ʻokú ne fakafofongaʻi ʻa e tamaí.

Paaki