Ngaahi Tohi Lēsoni Palaimelíi mo e Taimi Fevahevaheʻakí
Lēsoni 33: ʻOku Fakamanatu Mai ʻe he Sākalamēnití ʻa ʻEtau Ngaahi Fuakavá


Lēsoni 33

ʻOku Fakamanatu Mai ʻe he Sākalamēnití ʻa ʻEtau Ngaahi Fuakavá

Taumuʻá

Ke tokoniʻi e fānaú ke nau ʻiloʻi ʻe lava ʻe hono maʻu ʻo e sākalamēnití ʻo tokoniʻi kinautolu ke nau manatuʻi ʻa e ngaahi fuakava ʻo e papitaisó.

Teuteú

  1. Lau ʻa e Molonai 4:3 mo e vahe 5:2.

  2. Teuteu ke ke tokoni ki he fānaú ke nau lau mo ako ʻa e tefito ʻo e tui hono tolú.

  3. Ngaahi nāunau ʻoku fie maʻú:

    1. Tohi ʻa Molomona.

    2. Fakatātā 3–13, Ko ha Tamasiʻi ʻoku Papitaiso (62018); fakatātā 3–59, Ko Hono Tufa ʻo e Sākalamēnití (62021); fakatātā 3–9, Ko Sīsū ko e Kalaisí (62572 900; Ngaahi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí 240).

  4. Teuteu ʻa e ngaahi meʻa ʻe fie maʻu ki ha ngaahi ʻekitivitī fakatupulaki te ke fakaʻaongaʻi.

Fokotuʻu ki he Founga Fai ʻo e Lēsoní

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e fua lotú.

Kapau naʻá ke poupouʻi e fānaú ke nau fai ha faʻahinga meʻa he lolotonga ʻo e uiké pea mou vakaiʻi ia.

ʻOku Fakamanatu Mai ʻe he Lotu ʻo e Sākalamēnití ʻa ʻEtau Ngaahi Fuakava ʻi he Papitaisó

ʻEkitivitī ke takiakiʻi ʻaki e tokangá

Tala ange ki he fānaú ke nau fakafanongo fakalelei. Kapau te ke leaʻaki ha faʻahinga meʻa ʻoku totonu ke nau fai pe fakakaukau ki ai he lolotonga ʻa e sākalamēnití pea nau tuʻu ki ʻolunga. Kapau leva te ke leaʻaki ha faʻahinga meʻa ʻoku ʻikai totonu ke nau fai pe fakakaukau ki ai he lolotonga ʻa e sākalamēnití, pea nau punou ki muʻa.

Lau taha taha ʻa e ngaahi fakamatala ko ʻení pea tuku ha taimi feʻunga ke tali atu ai ʻa e fānaú.

ʻEkitivitī ke takiakiʻi ʻaki e tokangá

  1. Manatuʻi ʻoku ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi ʻiate kitautolu. (Tuʻu)

  2. Fakakaukau ki haʻo ʻalu ʻo kaimeʻakai. (Punou)

  3. Manatuʻi naʻe fakamoʻui ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e kakai naʻe puké. (Tuʻu)

  4. Fanafana mo talanoa mo e toko taha ʻi ho tafaʻakí. (Punou)

  5. Fute mo ngaue takai holo ʻi ho nofoʻangá. (Punou)

  6. Fai haʻo lotu ki he Tamai Hēvaní. (Tuʻu)

  7. Tā fakatātā pe vaʻingaʻaki ha kiʻi meʻa vaʻinga. (Punou)

  8. Manatuʻi ʻa e ngaahi talanoa kau kia Sīsū Kalaisí. (Tuʻu)

ʻEkitivitī ʻaki ʻa e fakatātaá

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 3–13, Ko ha Tamasiʻi ʻoku Papitaiso, mo e fakatātā 3–59, Ko Hono Tufa ʻo e Sākalamēnití. Kole ki he fānaú ke nau fakakaukau angé ki he taimi naʻa nau maʻu fakamuimui taha ai ʻa e sākalamēnití. Feingaʻi angé ke nau manatuʻi ʻa e meʻa naʻa nau fakakaukau ki aí mo fai ʻi he lolotonga ʻa e sākalamēnití. Tala ange ke nau tali fakalongolongo ange pē ʻa e ngaahi fehuʻi ko ʻení ʻo ʻoua naʻa nau tali leʻo lahi atu:

ʻEkitivitī ʻaki ʻa e fakatātaá

  • Naʻá ke loto ʻapasia he lolotonga hono fai ʻo e sākalamēnití?

  • Naʻá ke fakakaukau ki he Fakamoʻuí he lolotonga ʻa e sākalamēnití?

  • Naʻá ne fakafanongo ki he fakalea ʻo e lotu tāpuakiʻi ʻo e sākalamēnití?

Folofolá mo e fealēleaʻakí

Lau leʻo-lahi ʻa e Molonai 4:3 pea fekau e fānaú ke nau fakafanongo angé ki he ongo palōmesi naʻa nau fai ki he Tamai Hēvaní ʻi he taimi ʻoku nau toʻo ai ʻa e sākalamēnití. Fakamamafaʻi ʻa e ngaahi leá, ʻo ka fie maʻu, ke tokoni ke nau ʻilo ʻa e ongo palōmesi ko ʻení.

ʻOku tau palōmesi ke tau—

Folofolá mo e fealēleaʻakí

  1. Manatu maʻu pē kia Sīsū Kalaisi. (Fekau ha taha ke ne fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 3–9, Ko Sīsū ko e Kalaisí.)

  2. Talangofua ki he ngaahi fekaú. (Fekau ha taha ke ne fakaʻaliʻali ʻa e fakaʻilonga mo e mama FKT. Mou toe fakamanatu mo e fānaú ʻa hono ʻuhinga ʻo e FKT.)

Tokoniʻi ʻa e fānaú ke nau fakafanongo fakalelei ki he ongo lotu tāpuakiʻi ʻo e sākalamēnití ʻi he uike taki taha ke nau fanongo ai ki he ongo palōmesi naʻa nau faí:

Folofolá mo e fealēleaʻakí

  1. Manatu maʻu pē kia Sīsū Kalaisi.

  2. Talangofua ki heʻene ngaahi fekaú.

Fakamatalaʻi ange ko e ongo palōmesi tatau pē ʻeni naʻa tau fai ʻi he taimi naʻe papitaiso ai kitautolú. Tuku ke lau leʻo lahi ʻe he fānaú ʻa e ongo palōmesi ko ʻení. Fakamamafaʻi ange ʻoku falala mai ʻa e Tamai Hēvaní te tau tauhi ʻetau palōmesi naʻe fai kiate iá, pea ʻoku tau ʻilo ʻe tauhi maʻu pē ʻe he Tamai Hēvaní ia ʻa ʻene ngaahi palōmesi kiate kitautolú.

Fakamatalaʻi ange ʻoku ʻikai ke faingofua ke tau manatuʻi maʻu pē ʻa ʻetau ongo palōmesí. Ka ʻe tokoniʻi kitautolu ʻe heʻetau maʻu ʻa e sākalamēnití ʻi he Sāpate kotoa pē pea mo ʻetau fakafanongo ki he ongo lotu tāpuakiʻi ʻo e sākalamēnití ke tau manatuʻi ke tauhi ʻa ʻetau ongo palōmesi ki he Tamai Hēvaní.

Tefito ʻo e tuí

Tokoni ki he fānaú ke nau lau ʻa e tefito ʻo e tui hono tolú. Fakamamafaʻi ange te tau toki lava pē ke foki hake ʻo nofo fakataha mo e Tamai Hēvaní pea mo Sīsū Kalaisi ʻo kapau te tau talangofua ki heʻena ngaahi fekaú.

Talanoá

Fai ʻi hoʻo lea pē ʻaʻau ʻa e talanoa ko ʻeni kia Sonatané, ko ha tamasiʻi naʻá ne ongoʻi ʻa e mahuʻinga ʻo e sākalamēnití:

Naʻe nofo ʻa Sonatane mo ʻene ongo mātuʻá ʻi ha faama hoosi. Naʻe ʻi ai pē ʻene kiʻi hoosi pea naʻá ne faʻa tokoni maʻu pē ki he tangataʻeikí ʻi hono tokangaʻi ʻo e fanga hōsí. ʻI he ʻaho ʻe taha naʻe tō ai ʻa Sonatane mei heʻene kiʻi hōsí ʻo fasi hono tuʻá. Hili hano sivi ia ʻe he toketaá, naʻá ne tala ange kia Sonatane mo ʻene ongo mātuʻá te ne sai pē ka kuo pau ke ne tokoto maʻu ai ʻi ha ngaahi uike lahi.

Naʻe toki papitaiso pē ʻa Sonatane ke ne hoko ko e mēmipa ʻo e Siasí ʻi he māhina ʻe ua ki muʻa pea toki hoko ʻa e fakatuʻutāmakí. Kuó ne ʻosi fai ha fuakava, pe palōmesi, mo e Tamai Hēvaní te ne tauhi ʻa e ngaahi fekaú. Naʻe tokoni ʻa e sākalamēnití ki hono fakamanatu kia Sonatane ʻa ʻene fuakavá. Naʻá ne fakafanongo fakalelei ki he ongo lotu tāpuakiʻi ʻo e sākalamēnití. Ko e taimi kotoa pē naʻe fanongo ai ʻa Sonatane ki he ngaahi leá naʻa nau tala mai ʻa ʻene ngaahi fuakavá—ʻa ia ko ʻene manatu maʻu pē kia Sīsū pea mo tauhi ʻene ngaahi fekaú. Naʻe ʻiloʻi ʻe Sonatane ko e taimi ko ia ʻokú ne lea “ʻēmeni” ai peá ne toʻo ʻa e sākalamēnití, ko hono ʻuhingá te ne fai hono lelei tahá ke ne tauhi ʻa ʻene ngaahi fuakava mo e Tamai Hēvaní.

Pea ko ʻeni kuo pau ke ne tokoto maʻu ia ʻi he mohengá pea he ʻikai ke ne ʻalu ki he lotú pea ʻikai ke ne maʻu ʻa e sākalamēnití. Naʻe fakaʻamu ʻa Sonatane ki he ngaahi mōmēniti fakalongolongo mo ongo ʻapasia ko ia ʻo hono tāpuakiʻi mo tufa ʻo e sākalamēnití. Naʻá ne ʻilo ʻa hono mahuʻinga ke toutou fakamanatu kiate ia ʻa e ngaahi fuakava naʻá ne faí. Naʻá ne fie maʻu ke ʻiate ia ʻa e Laumālie ʻo e Tamai Hēvaní. Naʻe fakakaukau leva ʻa Sonatane ke ne kole muʻa ki he pīsopé pe ʻe lava pē ke ʻoange ʻa e sākalamēnití ki hono ʻapí ʻi he ʻaho Sāpaté.

Naʻe fiefia ʻa e pīsopé ʻi heʻene ʻilo naʻe ʻikai fie maʻu ʻe Sonatane ke ne tō mei he sākalamēnití, peá ne fie maʻu ke fakamanatu kiate ia ʻa e ngaahi fuakava naʻá ne fai mo e Tamai Hēvaní pea mo Sīsū Kalaisí. Naʻá ne aleaʻi leva ha ongo tangata maʻu lakanga fakataulaʻeiki ke na ʻalu ki he ʻapi ʻo Sonatané ʻi he ngaahi ʻaho Sāpaté pea ke na teuteuʻi ʻa e sākalamēnití maʻana.

Talanoá

  • Ko e hā e meʻa naʻe ongo kia Sonatane ʻi he ʻikai ke ne ʻalu ki he lotú? (Naʻá ne fie maʻu ke ne maʻu ʻa e sākalamēnití).

  • Ko e hā hono ʻuhinga naʻá ne loto ai ke ne maʻu ʻa e sākalamēnití? (Naʻá ne fie maʻu ke fakamanatu ange kiate ia ʻa ʻene ngaahi palōmesi naʻe fai ʻi hono papitaisó pea mo e palōmesi ko ia te ne maʻu maʻu ai pē ʻa e Laumālie ʻo e Tamai Hēvaní.)

ʻOku Tokoniʻi Kitautolu ʻe Heʻetau Manatuʻi ʻa e Ngaahi Fuakava ʻo e Papitaisó ke Tau Talangofua ki he Ngaahi Fekau ʻa Sīsū Kalaisí

Ngaahi meʻa ʻoku hokó mo e fealēleaʻakí

Fakamatalaʻi ange kapau te tau fakakaukau kia Sīsū Kalaisi ʻi he ʻaho kotoa pē, ʻe faingofua ange ai ke tau manatuʻi ʻa ʻene ngaahi akonakí pea mo e ngaahi palōmesi pe fuakava naʻa tau fai ke talangofua kiate iá. Fekau e fānaú ke nau fakatātaaʻi ʻa e ngaahi meʻa ko ʻení, pea fekau ke nau fakakaukauʻi pe ko e hā ʻa e founga te nau lava ʻo vetekiʻaki ʻa e meʻa taki taha ʻoku hokó:

Ngaahi meʻa ʻoku hokó mo e fealēleaʻakí

  1. Ko e ongo tautehina ʻa ʻAna mo Keleti. ʻOku haʻu ʻa e ngaahi kaungā-meʻa ʻo ʻAná ke nau vaʻinga. ʻOku fie maʻu ʻe Keleti ke nau vaʻinga mo kinautolu ka ʻoku ʻikai loto ki ai ʻa ʻAna. Ko e hā nai e meʻa ʻoku totonu ke fai ʻe ʻAná?

    • ʻE anga fēfē ha tokoni ʻa e manatu kia Sīsū Kalaisí ke talangofua ai ʻa ʻAna ki ha foʻi fekau?

    • Ko e hā ʻa e fekau ko ia te ne talangofua ki aí?

  2. Naʻe tui taʻe poaki ʻe Teuleni ʻa e sote ʻo hono tokouá pea naʻe tau ai ʻa e toiʻiʻakaú. Ko e hā e meʻa ʻoku totonu ke fai ʻe Teulení?

    • ʻE anga fēfē ʻa e tokoni ʻo e manatu kia Sīsū Kalaisí ke talangofua ai ʻa Teuleni ki ha foʻi fekau?

    • Ko e hā ʻa e fekau ko ia te ne talangofua ki aí?

  3. Naʻe maʻu ʻe ʻIeni ha kiʻi motokā vaʻinga ʻi honau tuʻa falé. Naʻá ne fie maʻu ke ne maʻu ia maʻana, ka naʻá ne ʻiloʻi fakapapau ko e meʻa vaʻinga ia ʻa hono kiʻi kaungā-meʻa ko Tēvitá ʻa ia naʻá na nofo pē he hala tatau. Ko e hā e meʻa ʻoku totonu ke fai ʻe ʻIení?

    • ʻE tokoniʻi fēfē ʻe he manatu kia Sīsū Kalaisí ʻa ʻIeni ke ne talangofua ki ha foʻi fekau?

    • Ko e hā ʻa e fekau ko ia te ne talangofua ki aí?

  4. Naʻe hū atu ʻa Sēkope ki tuʻa ke vaʻinga ai. ʻOku feinga ʻa ʻene fineʻeikí ke fakamaau ʻa e falé. ʻI he hū atu ʻa Sēkope ki tuʻa ke vaʻingá, naʻá ne fakatokangaʻi, hangē naʻe fuʻu helaʻia ʻa e fineʻeikí. Ko e hā e meʻa ʻoku totonu ke fai ʻe Sēkopé?

    • ʻE tokoniʻi fēfē ʻe he manatu kia Sīsū Kalaisí ʻa Sēkope ke ne talangofua ki ha foʻi fekau?

    • Ko e hā ʻa e fekau ko ia te ne talangofua ki aí?

Fakamālō ange ki he fānaú koeʻuhí ko e ngaahi fakakaukau fakaʻofoʻofa kuo nau fakahā atú.

Fakamatala Fakanounoú

Fakamanatuʻi ange ki he fānaú ko e taimi ʻoku papitaiso ai kitautolú, ʻoku tau palōmesi ai ke tau manatu maʻu pē kia Sīsū Kalaisi (ʻai hake ki ʻolunga ho foʻi tuhu ʻe taha). ʻOku tau toe palōmesi foki ke tau talangofua ki heʻene ngaahi fekaú (ʻai ki ʻolunga ho ongo foʻi tuhu ʻe ua). Tala ange ko e taimi ko ia ʻoku nau vakai hifo ai ki honau nimá ʻo sio ki honau mama FKT, ʻe lava ke tokoniʻi kinautolu ʻe heʻenau sio hifo ki he ongo foʻi tuhu hoko haké ki he foʻi tuhu ʻoku tui ai ʻa e mamá, ke nau manatuʻi ʻa e ongo palōmesi ko ia te nau fai ʻi he taimi ʻe papitaiso ai kinautolú.

Mou toe fakamanatu ʻa e ngaahi talanoa mei he folofolá ʻo kau ki hono tāpuakiʻi pea mo hono ʻoatu ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e sākalamēnití mei he lēsoni 32.

Fakamoʻoni ʻa e faiakó

Fai hoʻo fakamoʻoní ʻoku ʻofa ʻa Sīsū Kalaisi ʻiate kitautolu pea ko hono finangaló ke tau manatuʻi ia. Poupouʻi kinautolu ke nau teuteu ki he ongo fuakava te nau fai ʻi he taimi ʻe papitaiso ai kinautolú ʻaki haʻanau loto-ʻapasia he lolotonga ʻa e sākalamēnití, fakakaukau ki he lotu tāpuakiʻi ʻo e sākalamēnití, pea manatu kia Sīsū. Fakamanatuʻi ange ko e hili ko ia honau papitaisó, te nau fakahā ki he Tamai Hēvaní ʻoku nau fie tauhi ʻa ʻenau ngaahi palōmesi kiate iá ʻi he taimi kotoa pē ʻoku nau maʻu ai ʻa e sākalamēnití.

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e lotu tukú.

Ngaahi ʻEkitivitī Fakatupulakí

Fili mei he ngaahi ʻekitivitī ko ʻení ʻa e ngaahi ʻekitivitī ʻe ʻaonga taha ki hoʻo kalasí. ʻE lava pē ke ke fakaʻaongaʻi kinautolu ʻi he loto lēsoní, pe ko hano fakamanatu pe fakamatala fakanounou ʻo e lēsoní. Vakai, “Taimi Kalasí” ʻi he “Ko e Ngaahi Tokoni maʻá e Faiakó” ke maʻu mei ai ha ngaahi fakahinohino kehe.

  1. Tala ange ki he fānaú ʻoku totonu ke nau ʻalu ki he houalotu sākalamēnití kuo nau ʻosi mateuteu atu ke tangutu fakalongolongo he lolotonga ʻa e sākalamēnití pea fakakaukau ki he fuʻu ʻofa lahi ʻa e Tamai Hēvaní pea mo Sīsū kiate kitautolú.

    Akoʻi ki he fānaú ʻa e foʻi maau ko ʻení:

    Te u kūnima mo punou hoku ʻulú,

    Te u fuʻu matuʻaki fakalongolongo fau;

    ʻI hono tāpuakiʻi e sākalamēnití,

    Te u manatuʻi ʻa Sīsū Kalaisí.

    Lau ki he fānaú ʻa e foʻi māú. ʻOsi ko iá pea mou lau fakataha, lolotonga ia ʻoku mou kūnima pea punou homou ʻulú ʻo hangē ko ia ʻoku tala atú.

    • Ko e fē ʻa e konga ʻoku kūnimá? (Ko hotau nimá.)

    • Pea ko e hā e meʻa ʻoku punoú? (Ko hotau ʻulú.)

    • ʻOku totonu ke tau fakalongolongo pe longoaʻa he lolotonga ʻa e sākalamēnití?

    • Ko hai ʻoku totonu ke tau fakakaukau ki ai he lolotonga ʻa e sākalamēnití? (Ko Sīsū.)

    Toe lau ʻa e foʻi māú, pea tuku ke fakafonu ʻe he fānaú ʻa e ngaahi foʻi leá mo fakatātaaʻi kae ʻoua pē kuo nau maʻu lelei ia. ʻOsi ko iá pea mou toe lau fakataha ia mo e fānaú.

  2. Fehuʻi ki he fānaú ʻa e meʻa ʻoku nau ʻiloʻi kau kia Sīsū Kalaisí. Ko ha niʻihi ʻeni ʻo e ngaahi meʻa ʻoku lava ke nau fakakaukau ki ai he lolotonga ʻa e sākalamēnití. Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 3–46, Ko e Lotu ʻa Sīsū ʻi Ketisemaní, peá ke fakamatala ki he fānaú ʻa e meʻa naʻe hoko ʻi he ngoué (vakai, Mātiu 26:36–46). Tuku ke tataki koe ʻe he Laumālié ʻi hoʻo akoʻi ʻa e ouau toputapu ko ʻeni ʻo e sākalamēnití ki he fānaú.

  3. Tufa ki he fānaú ha helekosi, kulū mo e ngaahi tatau ʻo e laʻi peesi tufa ko ia ʻoku hā atu ʻi laló. Mou lau fakataha mo e kalasí ʻa e tafaʻaki ki ʻolunga ʻo e pēsí. Fekau ʻa e fānaú ke nau kosi pē ʻi he laine ʻoku totitoti atú pea nau fokotuʻutuʻu ʻa e ngaahi foʻi leá ʻi honau fakahokohoko totonú. Ko ʻene ʻosi ko ia ʻenau fai ʻení, ʻoku totonu ke peheni ʻene tuʻú, “manatuʻi maʻu pē ʻa Sīsū Kalaisi” pea mo e “talangofua ki he ngaahi fekaú.” Fekau ke nau fakapipiki ʻa e ngaahi foʻi leá ʻi he feituʻu totonú ke fakakakato ʻa e sētesi ko ʻení.

ʻĪmisi
renewing covenants

Ko Hono Manatuʻi ʻo Sīsū Kalaisí

ʻOku ou fakafoʻou ʻa ʻeku ngaahi fuakava mo e Tamai Hēvaní ʻi he taimi ʻoku ou toʻo ai ʻa e sākalamēnití. ʻOku ou palōmesi ai ke u pea ke u .

ngaahi fekau

Kalaisi

ki he

talangofua

manatuʻi

maʻu pē

ʻa Sīsū

Paaki