Ngaahi Tohi Lēsoni Palaimelíi mo e Taimi Fevahevaheʻakí
Lēsoni 32: Ko Hono Manatuʻi ʻo Sīsū Kalaisi ʻi he Taimi ʻoku Tau Maʻu ai e Sākalamēnití


Lēsoni 32

Ko Hono Manatuʻi ʻo Sīsū Kalaisi ʻi he Taimi ʻoku Tau Maʻu ai e Sākalamēnití

Taumuʻá

Ke tokoniʻi e fānaú ke nau manatu maʻu pē kia Sīsū Kalaisi pea mo ʻenau ngaahi fuakava ʻi he papitaisó ʻi he taimi ʻoku nau maʻu ai ʻa e sākalamēnití.

Teuteú

  1. Lau mo ako ʻi he faʻa lotu ʻa e 3 Nīfai 18:1–11; 20:1–9; mo e Mātiu 26:17–30.

  2. Teuteu mai ha tangai kuo ʻosi faʻo ki ai ha fanga kiʻi meʻa iiki.

  3. Toe fakamanatu ʻa e fakamatala kia Sīsū mo e fānau ʻa e kakai Nīfaí mei he lēsoni 30 ʻi he konga ko ia ʻoku pehē ai “ʻOku ʻofa ʻa Sīsū Kalaisi ʻi he Fānau Kotoa pē.”

  4. Teuteu ke ke tokoni ki he fānaú ke nau hivaʻi pe lau ʻa e lea ʻo e “Ongoʻi ʻEne ʻOfá” (Children’s Songbook, p. 74); ʻoku ʻoatu ʻa e leá ʻi he tafaʻaki ki mui ʻo e tohi lēsoni ko ʻení.

  5. Ngaahi nāunau ʻoku fie maʻú:

    1. Tohi ʻa Molomona pea mo ha Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava.

    2. Fakatātā 3–57, Ko Hono Tāpuakiʻi ʻe Sīsū ʻa e Fānau ʻa e Kakai Nīfaí; fakatātā 3–22, Ko e ʻOhomohe Fakaʻosí (622174 900, Ngaahi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí 225); fakatātā 3–1, Ko Hono Papitaiso ʻa Sīsū ʻe Sione Papitaisó (62133 900, Ngaahi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí 208); fakatātā 3–51, Ko e Malanga ʻi he Moʻungá (62166 900, Ngaahi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí 212); fakatātā 3–56, Ko Kalaisi mo e Fānaú (62467 900, Ngaahi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí 216); fakatātā 3–10, Ko e Fuofua Meʻa Hā Maí (62470 900, Ngaahi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí 403); pea mo e fakatātā 3–59, Ko Hono Tufa ʻo e Sākalamēnití (62021).

    3. Kapau ʻe lava pea ʻomi ha laulau ʻoku tufa ai ʻa e maá mo e laulau ki he vaí.

  6. Teuteu ʻa e ngaahi meʻa ʻe fie maʻu ki ha ngaahi ʻekitivitī fakatupulaki te ke fakaʻaongaʻi.

Fokotuʻu ki he Founga Fai ʻo e Lēsoní

ʻOku Lava ke Tokoniʻi Kitautolu ʻe he Sākalamēnití ke Tau Manatuʻi ʻa Sīsū Kalaisi

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e fua lotú.

Kapau naʻá ke poupouʻi e fānaú ke nau fai ha faʻahinga meʻa he lolotonga ʻo e uiké pea mou vakaiʻi ia.

ʻEkitivitī ke takiakiʻi ʻaki e tokangá

Toʻo tahataha hake ʻa e fanga kiʻi meʻa mei he tangaí kuó ke ʻosi teuteuʻi maí. Fakamatalaʻi nounou pē ʻa e kiʻi meʻa taki taha. Ko ʻene ʻosi pē hoʻo fakamatalá peá ke fekau e fānaú ke nau fakahā atu pe ko e hā ʻa e meʻa naʻá ke fuofua toʻo ki tuʻá, meʻa hono uá, mo e tolú pea hokohoko pehē atu ai pē.

Fakamatalaʻi ange ki he fānaú naʻe tokoni ʻa e ʻekitivitī ko ʻení ke nau ʻiloʻi ai pe ʻoku fēfē ʻa ʻenau manatú.

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 3–57, Ko Hono Tāpuakiʻi ʻe Sīsū ʻa e Fānau ʻa e Kakai Nīfaí. Fekau ke nau tala atu pe ko e hā e meʻa ʻoku nau kei manatuʻi fekauʻaki mo e meʻa ko ʻeni naʻe hokó. Fakamālō ange ʻi he meʻa ʻoku nau lava ke tala atú.

Fakatātaá mo e fealēleaʻakí

Fakamatalaʻi ange ko e taimi ko ē naʻe ʻi Selūsalema ai ʻa Sīsū Kalaisí mo ʻene kau ʻAposetoló, naʻá ne fekau atu ʻa Pita mo Sione ke na ō ʻo teuteu ha ʻohomohe makehe maʻana pea mo e kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá (vakai, Mātiu 26:17–30).

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 3–22, Ko e ʻOhomohe Fakaʻosí.

Fakamatalaʻi ange naʻe fakahā ʻe Sīsū Kalaisi ki heʻene kau ʻAposetoló ko ʻene ʻOhomohe fakaʻosi ʻeni mo kinautolú. Naʻá ne ʻafioʻi kuo vave ʻene pekiá, hili ʻa e ʻohomohe ko ʻení, naʻe fai ʻe Sīsū ha meʻa ʻa ia naʻe teʻeki ai ke ne fai ʻi muʻa ʻi he māmaní. Naʻá ne tāpuakiʻi ʻa e sākalamēnití peá ne tufa atu. Naʻá ne pakipaki ʻa e maá peá ne fakahā ange ki heʻene kau ʻAposetoló ko e taimi te nau maʻu ai iá ʻoku totonu ke nau fakakaukau ki hono sinó kuo maumau. Naʻá ne ʻoange ʻa e uainé pea fakahā ange ke nau manatuʻi ʻa hono taʻataʻá ʻa ia ʻe tafe koeʻuhí ko kinautolu. Naʻá ne fakahā ange ʻoku totonu ke nau manatuʻi kuó ne foaki ʻene moʻuí koeʻuhí ke tau moʻui ʻo taʻe ngata.

Talanoa mei he folofolá

Fakamatalaʻi ange ko e taimi ko ē naʻe ʻaʻahi ai ʻa Sīsū ki he kakai Nīfaí, naʻá ne toe foaki kiate kinautolu ʻa e sākalamēnití (vakai, 3 Nīfai 18:1–11). Naʻe fai pē ʻe Sīsū ʻa e meʻa tatau mo ia naʻá ne fai ʻi Selūsalemá, ʻo ne fekau atu ʻene kau akonga ʻe toko hongofulu mā uá ke nau ʻomi ha mā mo ha uaine. (Tala ange ʻoku tau fakaʻaongaʻi ʻa e vaí he ngaahi ʻahó ni ki he sākalamēnití ʻo fetongiʻaki ʻa e uainé.) Lolotonga ʻo e ʻalu ko ia ʻa e kau ākongá, naʻe fekau ʻe Sīsū ʻa e kakaí ke nau nofo hifo ʻo haʻohaʻo takai ʻiate ia.

ʻI he foki mai ʻa e kau ākongá pea mo e mā mo e uainé, naʻe pakipaki iiki ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e maá peá ne tāpuakiʻi ia. Naʻá ne ʻoange taki taha ki he kau ākongá ha konga mā ke nau maʻu. ʻOsi ko iá naʻá ne fekau leva ʻa e kau ākongá ke nau tufa ʻa e maá ki hono toe ʻo e kakaí. Ko ʻene ʻosi iá, naʻe tāpuakiʻi ʻe Sīsū ʻa e uainé pea ʻatu ia ki heʻene kau ākongá, peá ne toe fekau ke tufa atu ia ki he kakaí. Naʻá ne tala ange te ne foaki kiate kinautolu ʻa e mafai ke nau tāpuakiʻi mo tufa ʻa e sākalamēnití ki he mēmipa kotoa pē ʻo hono Siasí.

Hili hono maʻu ʻe he toko taha kotoa pē ʻa e sākalamēnití, naʻe toe hanga ʻe Sīsū Kalaisi ʻo fakamatalaʻi ʻa hono taumuʻá ʻo hangē ko ia naʻá ne fai ki heʻene kau ʻAposetolo ʻi Selūsalemá.

Lau folofola mo e fealēleaʻakí

Lau leʻo lahi ki he fānaú ʻa e 3 Nīfai 18:7 ʻi he Tohi ʻa Molomoná. Tala ange ko e meʻa ʻeni naʻe folofolaʻaki ʻe Sīsū Kalaisi ʻi he taimi naʻá ne ʻatu ai ʻa e sākalamēnití ki he kakai Nīfaí. Fakamamafaʻi ange ʻoku hanga ʻe heʻetau toʻo ʻa e sākalamēnití ʻo fakahā ki he Tamai Hēvaní te tau manatuʻi ʻa Sīsū Kalaisi.

Lau folofola mo e fealēleaʻakí

  • ʻOku mou pehē ko e hā ʻa e ongo ʻa e kakai Nīfaí kia Sīsū Kalaisi ʻi he taimi naʻa nau toʻo ai ʻa e sākalamēnití?

Lēsoni fakataumuʻá

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 3–59, Ko Hono Tufa ʻo e Sākalamēnití.

Mou aleaʻi mo e fānaú ʻa e meʻa ʻoku fai he lolotonga ʻo e ouau ʻo e sākalamēnití. Ngāueʻaki ha ngaahi fehuʻi ke ʻomi ai ʻa e ngaahi fakakaukau ko ʻení:

Lēsoni fakataumuʻá

  1. ʻOku tau faʻa hivaʻi ʻa e himi sākalamēnití.

  2. ʻOku pakipaki ʻe he kau maʻu lakanga fakataulaʻeikí (ʻoku faʻa meimei fai pē ʻeni ʻe he kau taulaʻeikí). Fakaʻaliʻali ki he fānaú ʻa e laulau ʻoku tufa ai ʻa e maá ʻi he sākalamēnití.

  3. ʻOku tūʻulutui ha toko taha maʻu lakanga fakataulaʻeiki (ʻoku faʻa fai pē ʻeni ʻe he taulaʻeikí) ʻo fai ʻa e lotu tāpuakiʻi ʻo e maá. (Mahalo pē te ke fie maʻu ke mou lau ʻa e fakalea ʻo e lotu tāpuakiʻi ʻo e sākalamēnití ʻa ia ʻoku hā ʻi he Molonai 4 mo e 5 pea ʻi ha Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 20:77, 79.)

  4. ʻOku tufa ʻe he kau maʻu lakanga fakataulaʻeikí ʻa e maá (ʻoku faʻa meimei fai pē ʻeni ʻe he kau tīkoní).

  5. ʻOku tūʻulutui ha toko taha maʻu lakanga fakataulaʻeiki (ʻoku faʻa fai pē ʻeni ʻe he taulaʻeikí) ʻo fai ʻa e lotu tāpuakiʻi ʻo e vaí. (Fakaʻaliʻali ʻa e laulau ʻoku tufa ai ʻa e vaí.)

  6. ʻOku tufa ʻe he kau maʻu lakanga fakataulaʻeikí ʻa e vaí (ʻoku faʻa meimei fai pē ʻeni ʻe he kau tīkoní).

Lēsoni fakataumuʻá

  • Ko e hā ʻa e meʻa ʻoku totonu ke tau fakakaukau ki ai ʻi he taimi ʻoku tufa ai ʻa e sākalamēnití? (Kia Sīsū Kalaisi mo ʻene fuʻu ʻofa lahi ʻiate kitautolú.)

ʻOku Totonu ke Tau Manatu kia Sīsū Kalaisi he Lolotonga ʻa e Sākalamēnití

Fealēleaʻakí

Fealēleaʻakí

  • Ko e hā nai e meʻa te tau lava ʻo fai ke tau manatuʻi ai ʻa Sīsū Kalaisi he lolotonga ʻa e sākalamēnití?

  • Ko e hā ha ngaahi talanoa fekauʻaki mo e Fakamoʻuí te tau lava ke fakakaukau ki ai he lolotonga ʻa e sākalamēnití?

  • Ko e hā ha ngaahi hiva te tau lava ʻo fakakaukau ki ai he lolotonga ʻa e sākalamēnití?

ʻOku totonu ke tau fakakaukau ʻi he lolotonga ʻa e sākalamēnití ki he ngaahi meʻa ko ia ʻoku tau ʻilo ʻo kau kia Sīsū Kalaisí ke tokoni kiate kitautolu ke tau manatu mo ʻofa kiate ia.

Hiva

Tokoniʻi e fānaú ke nau hivaʻi pe lau ʻa e lea ʻo e “Ongoʻi ʻEne ʻOfá.”

Hiva

  • Ko e hā e ongo naʻá ke maʻu ʻi he taimi naʻa mou hivaʻi pe lau ai ʻa e lea ʻo e foʻi hiva ko ʻení he lolotonga ʻa e sākalamēnití?

  • Ko e hā nai e ongo naʻá ke maʻu kapau naʻá ke fakakaukau ki he ngaahi lea ʻo e foʻi hiva ko ʻení he lolotonga ʻa e sākalamēnití?

Aleaʻi ʻo e fakatātaá

Tala ange ki he fānaú ʻoku lahi ʻa hoʻo ngaahi fakatātaá pea ʻoku ke fie maʻu ke nau fakamatalaʻi atu kiate koe ʻa e fakatātā taki taha. Fakaʻaliʻali ʻa e ngaahi fakatātaá pea mou aleaʻi nounou pē mo e fānaú ʻa e fakatātā taki taha. Feinga ke fakakau mai ʻa e tamasiʻi mo e taʻahine taki taha ki he fealēleaʻaki ko ʻení ʻi he lahi taha te ke lavá. Ngāueʻaki ʻa e fakatātā 3–1, Ko Hono Papitaiso ʻa Sīsū ʻe Sione Papitaisó; fakatātā 3–51, Ko e Malanga ʻi he Moʻungá; fakatātā 3–56, Ko Kalaisi mo e Fānaú; mo e fakatātā 3–10, Ko e Fuofua Meʻa Hā Maí.

Fakamanatuʻi ange ki he fānaú ʻe lava ke nau fakakaukau kia Sīsū Kalaisi ʻaki haʻanau fakamanamanatu ʻa e ngaahi talanoa kau kiate iá pea mo ʻenau fakakaukau atu ki heʻene fuʻu ʻofa lahi ʻiate kinautolú.

ʻEkitivitī fakafaivaʻí mo e fealēleaʻakí

Tala ange ki he fānaú te nau fai ha kiʻi ʻekitivitī ke tokoni kiate kinautolu ke nau manatuʻi ʻa e meʻa ʻoku totonu ke nau fai he lolotonga ʻa e sākalamēnití. Fili ke nau tautau toko ua ʻi hono fakatātaaʻi ʻo e ngaahi meʻa ko ʻení. Fekau ʻa e ongo tamaikí ke haʻu ki muʻa. Fanafana ange kiate kinaua ʻa e meʻa ʻoku totonu ke na taki taha faí. Fekau leva ʻa hono toenga ʻo e fānaú ke nau sio mo fili ʻa e founga ʻoku totonu ke nau fai he lolotonga ʻa e sākalamēnití. Fekau ʻa e ongo tamaiki ʻokú na fai ʻa hono fakatātaaʻí ke na tala atu ʻa e meʻa naʻá na fakakaukau ki aí. Mou aleaʻi mo e fānaú ʻa hono ʻuhinga ʻoku tokoniʻi ai kinautolu ʻe he ʻulungāanga leleí ke nau ongoʻi loto-ʻapasia ange ʻi heʻenau fakakaukau kia Sīsū Kalaisí.

  1. ʻAi ke pehē ʻoku fai hoʻo tā pe valivali ha fakatātā.

Tangutu loto-ʻapasia ʻo fakakaukau ki he ngaahi talanoa mei he folofolá kau kia Sīsū Kalaisí.

  1. ʻAi ke hangē ʻokú ke fanafana ki he kau tama ʻi ho tafaʻakí.

Tangutu loto-ʻapasia ʻo fakakaukau ki he fuʻu ʻofa lahi ʻa Sīsū Kalaisi ʻiate koé.

  1. ʻAi ke hangē ʻokú ke vaʻingaʻaki ha kiʻi meʻa-vaʻingá pea ʻokú ke longoaʻa ʻi hoʻo vaʻingá.

Toʻo ʻa e sākalamēnití ʻi he loto-ʻapasia peá ke paasi atu ia ʻi he loto ʻapasia tatau.

Fakamatala Fakanounou

Lau folofolá

Fakamatalaʻi ange ki he fānaú ʻoku totonu ke nau manatu kia Sīsū Kalaisi ʻi he taimi ʻoku nau toʻo ai ʻa e sākalamēnití pea ʻi he lolotonga foki ʻo e uiké. Mou toe lau ʻa e sētesi ko ʻení mei he 3 Nīfai 18:7: “Pea kapau ʻoku mou manatu maʻu pē kiate au, te mou maʻu ʻa hoku Laumālié ke ne ʻiate kimoutolu.”

Fakamoʻoni ʻa e faiakó

Fai hoʻo fakamoʻoní ʻoku fiefia ʻa e Tamai Hēvaní ʻi he taimi ʻoku tau feinga ai ke tau manatu kia Sīsū Kalaisí mo talangofua ki heʻene ngaahi akonakí. Poupouʻi e fānaú ke nau fakakaukau kia Sīsū Kalaisi ʻi he taimi te nau maʻu ai ʻa e sākalamēniti hono hokó.

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e lotu tukú.

Ngaahi ʻEkitivitī Fakatupulakí

Fili mei he ngaahi ʻekitivitī ko ʻení ʻa e ngaahi ʻekitivitī ʻe ʻaonga taha ki hoʻo kalasí. ʻE lava pē ke ke fakaʻaongaʻi kinautolu ʻi he loto lēsoní, pe ko hano fakamanatu pe fakamatala fakanounou ʻo e lēsoní. Vakai, “Taimi Kalasí” ʻi he “Ko e Ngaahi Tokoni maʻá e Faiakó” ke maʻu mei ai ha ngaahi fakahinohino kehe.

  1. Kapau ʻe lava pea ʻomai ha kiʻi fakatātā siʻisiʻi ʻo Sīsū Kalaisi ke taki taha ʻa e fānaú peá ke fai ha fanga kiʻi tohi nounou ʻi honau tafaʻaki ki muí. Tala ange ki he fānaú ke nau tuku ʻa ʻenau ngaahi fakatātaá ʻi ha feituʻu ʻe lava ke ne fakamanatu kiate kinautolu ʻa Sīsū pea mo ʻene ʻofa ʻiate kinautolú.

  2. Lau pe hivaʻi ʻa e “Tala Mai ʻa e Talanoa ʻo Sīsuú” (Children’s Songbook, p. 57).

    Tala mai ʻa e talanoa ʻo Sīsuú pē,

    ʻOku ou manako ke fanongoa.

    ʻa e ngaahi meʻa ne u mei ʻeke,

    Kapau ne ʻi heni.

    ʻA ē ʻi he veʻe halá,

    Pea mo e tahí.

    Tala mai kiate au,

    ʻA e talanoa ʻo Sīsuú.

    Tuku ke u fanongo ki he fānaú,

    ʻEnau haʻo hono malumalú.

    ʻUnaloto ʻene ngaahi tāpuakí,

    Toloto ai ʻeku moʻuí.

    Lea fonu ʻi he ʻofa,

    Mo tōʻonga ʻaloʻofa.

    Hā sino kotoa he fofonga,

    ʻOfa ʻo Sīsuú.

    Ongo mai ʻene vivilí,

    Hangē ko e peau e tahí.

    Maʻu e vaká ʻe he matangí,

    ʻI he tahi Kālelí.

    Ka ʻi heʻene leleí,

    Mateuteu ʻa e ʻEikí.

    Lolomi e tahí,

    Fakanonga mo e matangí.

  3. Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau haʻu taha taha ʻo fanafana atu ki ho telingá ʻa e meʻa te ne fakakaukau ki ai ʻo kau kia Sīsū he taimi ʻe tufa ai ʻa e sākalamēniti hono hokó, pea nau toki hū ki tuʻa mei he kalasí. Ko e taimi ko ē ʻoku nau fanafana aí, ʻe ʻikai lava ke fanongo atu hono toé ʻo nau toe tala atu pē ʻa e meʻa tatau, pea ʻe tokoni foki ia ke nau loto-ʻapasia ai ʻi heʻenau hū ki tuʻa he loki akó.

  4. Fekau ʻa e fānaú ke nau fakafanongo ki he talanoa fekauʻaki mo ha tamasiʻi ʻa ia naʻe tokonia ia ʻaki pē ʻene manatuʻi ʻa Sīsuú:

    “Naʻe toki hiki atu ʻa Sikoti mo hono fāmilí ki ha kolo foʻou. Naʻe hoko hono taʻu valú ʻi he ʻaho naʻa nau fuofua hiki ai ki honau ʻapi foʻoú, ka naʻe ʻikai ke ʻi ai hano ngaahi kaungā-meʻa ke nau vaʻinga pe ʻaʻahi ange ʻene fanga kuí pe tamaiki naʻá ne tokouaʻakí ʻo hangē ko ia ʻoku faʻa hoko maʻu pē ki muʻá.

    “Naʻe pehē ange ʻe heʻene fineʻeikí, ‘ʻOua te ke tokanga ki ai Sikoti, he kuo mei kamata ʻa e akó he uike kahaʻú pea lahi leva ho ngaahi kaungā-meʻá.’

    “Naʻe kamata ʻa e akó ka naʻe toe lahi ange ai ʻa e ongoʻi taʻelata ia ʻa Sikotí. He kuo mei kakato e fānau tangata ia aí he ʻi ai honau ngaahi kaungā-meʻa. Naʻa nau fiefia mo kakata fakataha ka naʻe ʻikai pē ke nau fakaafeʻi ange ʻa Sikoti ke nau fakataha. Naʻá ne nofonofo toko taha pē. Ko ʻene tuku ʻa e akó ʻi he ʻaho taki taha, naʻe lue toko taha ai pē ki ʻapi….

    “Naʻe toki nofo ʻa Sikoti ʻo fakakaukau atu ki he taimi fakataʻelata ko ʻení peá ne pehē, ‘Ki muʻa pea mau hikí, naʻe ʻomai kiate au ʻe heʻeku faiako [Palaimelí] ha kiʻi fakatātā siʻisiʻi ʻo Sīsū kuo ʻosi fakaʻesia. Naʻá ku tuku ia ʻi hoku veʻe mohengá. Ko e taimi kotoa pē naʻá ku sio ai ki he fakatātā ko ʻení, naʻá ku ongoʻi lelei ange. Naʻá ku manatuʻi ai ʻoku ʻofa ʻa Sīsū ʻi he fānau īkí. Naʻá ku ongoʻi ʻokú ne ʻofa ʻiate au peá ne ʻafioʻi ʻa e ongo naʻá ku maʻú” (Ko e Efiafi Fakafāmili ʻi ʻApí, 1 [1972], p. 140).

    • Naʻe tokoniʻi fēfē ʻa Sikoti ʻe heʻene manatu kia Sīsuú?

    • ʻE tokoniʻi fēfē kitautolu ʻe heʻetau manatu kia Kalaisí?

  5. Fakatukupaaʻi e fānaú ke nau kiʻi fakalongolongo hifo ʻi ha miniti ʻe taha ʻo fakakaukau kia Sīsū Kalaisi.

  6. Lau pe hivaʻi ʻa e “To Think About Jesus” (Children’s Songbook, p. 71).

    It shouldn’t be hard to sit very still

    And think about Jesus, his cross on the hill;

    And all that he suffered and did for me;

    It shouldn’t be hard to sit quietly.

    Chorus:

    It shouldn’t be hard, even though I am small,

    To think about Jesus, not hard at all.

Paaki