Ngaahi Tohi Lēsoni Palaimelíi mo e Taimi Fevahevaheʻakí
Lēsoni 41: ʻOku Hanga ʻe he ʻAukaí ʻo ʻai Kitautolu ke Tau toe Ofi Ange ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi


Lēsoni 41

ʻOku Hanga ʻe he ʻAukaí ʻo ʻai Kitautolu ke Tau toe Ofi Ange ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi

Taumuʻá

Ke tokoniʻi e fānaú ke mahino kiate kinautolu ʻe lava ʻe he ʻaukaí ʻo ʻomi kinautolu ke nau toe ofi ange ki he Tamai Hēvaní pea mo Sīsū Kalaisi, pea te nau lava foki ʻo ʻaukai mo lotu ke maʻu ha ngaahi tāpuaki makehe.

Teuteú

  1. Lau mo ako ʻi he faʻa lotu ʻa e Maʻake 9:17–29 pea mo e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 88:76.

  2. ʻE lelei ange kapau te ke akoʻi ʻa e lēsoni ko ʻení ʻi he Sāpate ki muʻa he Sāpate ʻaukaí.

  3. Teuteu ke huluʻi ʻa e “The Law of the Fast” (miniti ʻe 4 sekoni ʻe 10) ʻi he Family Home Evening Video Supplement (53276), kapau ʻoku maʻu ʻi homou feituʻu.

  4. Ngaahi nāunau ʻoku fie maʻú: hiki mai ʻa e ngaahi fehuʻi ko ʻení ʻi ha fanga kiʻi laʻi pepa pea faʻo kinautolu ʻi ha foʻi hina:

    • Ko e hā hono ʻuhinga ʻo e ʻaukaí?

    • Ko hai ʻoku totonu ke ʻaukaí?

    • Ko e taimi ko ē ʻoku tau ʻaukai ai pea foaki ʻa e paʻanga ki he pīsopé pe palesiteni fakakoló, ʻoku ui ko e hā ʻa e paʻanga ko iá?

    • Ko e hā e meʻa ʻoku faiʻaki ʻe he pīsopé ʻetau paʻanga ʻaukaí?

    • Ko e hā ʻa e ngaahi ʻuhinga ʻoku tau ʻaukai aí?

    • ʻOku tokoniʻi fēfē kitautolu ʻe he ʻaukaí?

    • Ko e fē ʻa e ʻaho Sāpate ʻaukaí?

    • Ko e hā e meʻa ʻoku fakahā ʻe he ʻaukaí ki he Tamai Hēvaní pea mo Sīsū Kalaisi?

    • Te ke loto fiemālie nai ke ke ʻaukai kapau ʻokú ke fie maʻu ha tokoni pe fie maʻu tokoni ha taha ʻokú ke ʻofa ai?

  5. Teuteu ʻa e ngaahi meʻa ʻe fie maʻu ki ha ngaahi ʻekitivitī fakatupulaki te ke fakaʻaongaʻi.

Fokotuʻu ki he Founga Fai ʻo e Lēsoní

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e fua lotú.

Kapau naʻá ke poupouʻi e fānaú ke nau fai ha faʻahinga meʻa he lolotonga ʻo e uiké pea mou vakaiʻi ia.

ʻOku ʻUhinga ʻa e ʻAukaí ki haʻate Taʻe Kai mo Inu koeʻuhí ko ha Taumuʻa Māʻoniʻoni

ʻEkitivitī ke takiakiʻi ʻaki e tokangá

Huluʻi ʻa e “The Law of the Fast” ke mamata ai ʻa e fānaú.

Fakamatalaʻi ʻa e meʻa ko ʻeni naʻe hokó ʻi hoʻo lea pē ʻaʻau:

ʻI ha pongipongi Sāpate ʻe taha, naʻe fakavavevave mai ai ʻa Filipe ki peito ʻoku fai e lau folofola ai ʻa e fineʻeikí.

Naʻá ne fehuʻi ange, “Ko e hā ʻetau kai pongipongí? ʻOku ou fiekaia au.”

Naʻe sio fakamamaʻu atu ʻa e fineʻeikí kiate ia peá ne pehē ange, “ʻOku ʻikai ke fuʻu sai ʻa e tangataʻeikí?”

Naʻe lavea ʻa e tangataʻeiki ʻa Filipé ʻi ha fakatuʻutāmaki, pea naʻá ne kei tokoto pē ʻi fale mahaki pea ʻikai ke ne lava ʻo ngaue holo.

Naʻe fakatē loʻimata ʻa Filipe mo ne pehē ange, “Naʻá ku pehē ʻe au kuo fakaʻau ke sai.”

Naʻe tali ange ʻe he fineʻeikí ʻi ha leʻo vaivai moʻoni, “ʻE Filipe, ʻoku fie maʻu ʻe he tangataʻeikí ʻa ʻeta tuí pea mo ʻeta lotú he ʻahó ni. ʻOku fie maʻu ke ta ofi ange ki he Tamai Hēvaní pea mo Sīsū Kalaisi he taimí ni ʻi heʻeta lotua ʻa hoʻo tamaí ke moʻui.”

Naʻe hoko atu pē ʻa e lea ʻa e fineʻeikí, “Pea ko e founga ke fai ai ʻení ko e ʻikai ke ta maʻu meʻatokoni he ʻahó ni. He ʻikai ke ta kai pe inu. Te ke loto fiemālie pē ke fai ia maʻa hoʻo tamaí?”

“ʻIo, te u lava,” ko Filipe ange ia.

ʻEkitivitī ke takiakiʻi ʻaki e tokangá

  • ʻOku tau ui ko e hā ʻa e taʻe maʻu ha meʻatokoni pe inu koeʻuhí ko ha taumuʻa ʻoku māʻoniʻoní? (Ko e ʻaukai.)

Fakamatalaʻi ange ʻoku tau fakahā ki he Tamai Hēvaní pea mo Sīsū Kalaisi ʻi heʻetau ʻaukaí ʻoku tau ʻofa mo falala kiate kinaua te na tokoni mai mo tali ʻetau ngaahi lotú.

ʻOku ʻafioʻi pē ʻe he Tamai Hēvaní pea mo Sīsū Kalaisi ko e meʻa faingataʻa ke tau ʻaukai. ʻOkú na ʻafioʻi ko e taimi ʻoku tau ʻaukai aí, ʻoku moʻoni mo fakamātoato ʻa ʻetau ngaahi lotú pea ʻoku tau fuʻu fie maʻu ʻa ʻena tokoní.

Fealēleaʻakí

Fakamatalaʻi ange ʻoku ʻikai fie maʻu ke ʻaukai ʻa e fānau īkí pea mo e kakai ʻoku nau puké. ʻOku kamata pē ʻa ʻetau ʻaukaí ʻi he hili hotau papitaisó. Tala ange ʻoku fie maʻu ke fai ʻeni ʻe kinautolu kuo papitaisó, he ʻoku totonu ke kamata pē ʻenau fakakaukau ki he ʻaukaí ʻi he taimi ʻoku nau matuʻotuʻa feʻunga ai ke papitaiso kinautolú.

Fakamatalaʻi ange ki he fānaú ʻoku kole ki he kāingalotu ʻo e Siasí ke nau ʻaukai ʻi he houa kai ʻe ua ʻi he Sāpate ʻe taha ʻi he māhina kotoa pē. ʻOku ʻikai leva ke tau kai pe inu ʻi he vahaʻa taimi ko iá. ʻOku tau ui ʻa e ʻaho makehe ko ʻení ʻi he māhina taki taha ko e ʻaho Sāpate ʻaukai.

Fakamatalaʻi ange kuo ʻosi kole mai foki ʻa hotau kau palōfita ʻi he ngaahi ʻaho ní ke tau foaki maʻanautolu ʻoku masivá. Kuo nau kole mai ke tau foaki muʻa ki he Siasí ʻa e lahi ʻo e paʻanga ʻoku tau fakahaofi ʻi he ʻikai ke tau kai pe inu he lolotonga ʻa ʻetau ʻaukaí. ʻOku ui ʻa e paʻanga ʻoku tau foakí ko e foaki ʻaukai, pea ʻoku fakaʻaongaʻi ia ke fakataumai ʻaki ʻa e meʻakai mo e vala maʻá e paeá mo e masivá.

Fealēleaʻakí

  • Ko e hā ʻa e foaki ʻaukai? (Ko e paʻanga ia ʻoku foaki ki he Siasí ke tokoni ki he kakai masivá.)

  • ʻOku fakaʻaongaʻi ki he hā ʻa e paʻanga ko iá? (Ki hono fakatau mai ʻo e meʻakai, vala, pea mo e ngaahi meʻa kehe pē ʻoku fie maʻu ʻe he kau paeá mo e masivá.)

Fakamatalaʻi ange ʻoku tau lava ke ʻaukai mo lotu ke maʻu ha tokoni ʻi ha faʻahinga taimi pē, ʻo hangē ko ia naʻe fai ʻe Filipe mo hono fāmilí maʻa ʻene tangataʻeikí. ʻOku tau fie maʻu fakataha mo kinautolu ʻoku tau ʻofa aí, ʻa e tokoni e Tamai Hēvaní ʻi he taimi kotoa pē, ka ʻoku ʻi ai ʻa e taimi ʻe niʻihi ʻoku tau fetaulaki ai mo ha faʻahinga palōpalema ʻoku faingataʻa ke vete, pe ko ha taimi ʻoku puke ai ha taha ʻi hotau fāmilí. Ko e taimi ʻeni ʻoku tau ʻaukai aí, makehe ia mei he ʻaho Sāpate ʻaukaí.

Talanoa mei he folofolá

Fakamahino ange naʻe ʻosi ʻafioʻi pē ʻe Sīsū Kalaisi ia ʻa hono ʻaonga ʻo e lotú mo e ʻaukaí. Fai ʻa e talanoa ko ʻení mei he Maʻake 9:17–9 ʻi hoʻo lea pē ʻaʻau. ʻOsi hoʻo fai ʻa e talanoá peá ke ʻai e fānaú ke nau fakatātaaʻi ia.

ʻI ha ʻaho ʻe taha, naʻe nofo fakataha ai ʻa Sīsū Kalaisi mo ʻene kau ākongá, pea naʻe haʻu ha fuʻu kakai toko lahi ʻo nofo takatakai ʻiate kinautolu. Naʻe haʻu ha tangata mei he fuʻu kakai ko ʻení kia Sīsū. Naʻá ne fakahā ange ʻa e talanoa fakamamahi ko ʻeni kia Sīsū ʻo fekauʻaki mo hono foha ʻa ia kuo fuoloa taʻu ʻa ʻene puké. Naʻe kole ʻa e tangata ko ʻení ki he kau ākonga ʻa Kalaisí ke nau fakamoʻui ʻa hono fohá, ka naʻe ʻikai ke fakamoʻui ia ʻe he ngaahi tāpuaki naʻa nau foaki kiate iá. Naʻe tangi ʻa e tangatá ni mo ne kole ange kia Sīsū ke ne fakamoʻui muʻa ʻa hono fohá. Naʻá ne ʻilo ʻe moʻui ʻa hono fohá. Naʻe tāpuakiʻi ʻe Sīsū ʻa e tamasiʻi naʻe puké, ala atu ki hono nimá pea fokotuʻu ia ki ʻolunga. Naʻe moʻui ʻa e tamasiʻí.

Naʻe ofo ʻa e kau ākongá. ʻI he taki atu ʻe he tangatá ni ʻa hono fohá, naʻe fehuʻi ange ʻe he kau ākongá kia Sīsū ʻa hono ʻuhinga naʻe ʻikai ke moʻui ai ʻa e tamasiʻí ʻi heʻenau fai fakamoʻuí. Naʻá ne tali ange ʻo pehē, naʻe fie maʻu ke nau fai mo ha toe meʻa ʻe taha, ʻo ʻikai ko e lotú pē, kae toki moʻui ʻa e tamasiʻí. Naʻe fie maʻu foki kinautolu ke nau ʻaukai.

Tala ange ki he fānaú ʻoku fanongo mai maʻu pē ʻa e Tamai Hēvaní ki heʻetau lotú, ka ko e taimi ko ē ʻoku tau loto ai ke tau ʻaukaí, ʻoku tau fakahā ai ki he Tamai Hēvaní pea mo Sīsū Kalaisi ʻoku tau tui moʻoni kiate kinaua.

ʻE Lava Ke Tokoniʻi Kitautolu ʻe he ʻAukaí ke Tau Ongoʻi Ofi Ange ki he Tamai Hēvaní pea mo Sīsū Kalaisi

Fakamatala ʻa e faiakó

Fakamahino ange ko e taimi ʻoku tau loto fiemālie ai ke lotu mo ʻaukaí, ʻoku tau fakahā ai ki he Tamai Hēvaní pea mo Sīsū Kalaisi ʻoku tau ʻofa ʻiate kinaua pea ʻoku tau feinga ke tau ofi ange ai kiate kinaua koeʻuhí, ke tau lava ʻo maʻu ʻa ʻena tokoní.

Ko e ongo talanoá mo e fealēleaʻakí

Fekau ʻa e fānaú ke nau fakafanongo ki he ongo talanoa ko ʻení ke tokoni kiate kinautolu ke nau ʻiloʻi ʻa e founga ʻoku hanga ai ʻe he ʻaukaí mo e lotú ʻo ʻomai kinautolu ke nau toe ofi ange ki he Tamai Hēvaní pea mo Sīsū Kalaisí.

Fai ʻa e ongo talanoa ko ʻení ʻi hoʻo lea pē ʻaʻau:

Ko e faʻahitaʻu failaú ʻeni pea naʻe hohaʻa ʻa e kau faama ʻi he feituʻu teleʻá. Naʻe hala ʻatā ha ʻuha ʻi he faʻahitaʻu momokó, ka naʻa nau fuʻu fie maʻu lahi ke ʻuha koeʻuhí ka nau lava ʻo tō ʻenau ngoué.

Naʻe fakakaukau ʻa e palesiteni siteikí ke fai haʻanau ʻaukai makehe, pea naʻá ne kole leva ki he pīsope taki taha ke nau fakahoko atu ia ki he kāingalotu ʻo honau uōtí. Naʻá ne ʻiloʻi naʻe fuʻu fie maʻu ke ʻunuʻunu ofi ange ʻa e kakaí ki he Tamai Hēvaní pea mo Sīsū pea toki lava ke nau maʻu ʻa e tokoni makehe ko ia naʻa nau fie maʻú. Naʻe haʻu ʻa e kakaí mei he tapa kotoa pē ʻo e siteikí ki ha fakatahaʻanga, ke nau kau fakataha ai ʻi he lotu mo e ʻaukai. Naʻa nau lotu ke tō mai ha ʻuha pe ko ha sinou koeʻuhí ke lava ʻo tō ʻa ʻenau ngaahi ngoué pea mo tupu. Naʻa nau tatali fuoloa ka naʻe ʻikai pē ke maʻu ʻa e meʻa naʻa nau fie maʻú.

Naʻe ʻosi atu mo ha ngaahi māhina. Naʻe kei hokohoko atu pē ʻa e ʻaukai mo e lotu ʻa e kakaí. Fāifai pē pea toe ui ʻe he palesiteni siteikí ha fakataha. Naʻá ne fakahā ange ki he kakaí, “Mou tō ʻa hoʻomou ngoué he kuo ongo ki he Tamai Hēvaní ʻa hoʻomou ngaahi lotú.”

Pea neongo kuó ne teʻeki ai ke sio ʻa e kau fāmá ki ha fakaʻilonga ʻe tō ha ʻuha, ka naʻa nau fai ki he fakahinohino naʻe ʻoangé. ʻOsi pē mei ai ha ngaahi uike siʻi, kuo ʻomai ʻa e tali ʻa e Tamai Hēvaní. Naʻe ʻuha ʻi he ʻaho ki he ʻaho ʻo maʻu ʻa e vai naʻe fie maʻu kae tupu ʻa e ngoué. Naʻe maʻu ʻe he kau fāmá ʻi he taʻu ko ʻení ʻa e taha ʻo e ngaahi taʻu fua lelei taha kuo hoko ki heʻenau ngaahi ngoué. (Vakai, David Card Danielson, “Rain in Due Season”, Ensign, July 1978, pp. 68–69.)

Ko e ongo talanoá mo e fealēleaʻakí

  • Ko e hā nai hono ʻuhinga naʻe kole ai ʻa e kau taki fakalotofonua ʻo e Siasí ki he kakaí ke nau ʻaukai mo lotú?

  • Naʻe tokoniʻi fēfē kinautolu ʻe he ʻaukaí mo e lotú? (Naʻá ne ʻai kinautolu ke nau toe ofi ange ki he Tamai Hēvaní pea mo Sīsū Kalaisi. Naʻa nau maʻu ʻa e ʻuha naʻa nau fie maʻu kae tupu ʻenau ngaahi ngoué.)

Fai he taimí ni ʻa e talanoa hono uá:

Naʻe lavea ʻa e kiʻi finemui ko ʻeni ko Lōnetá ʻi ha fakatuʻutāmaki ʻi ha meʻalele. Naʻe fakavavevave atu ʻa hono fāmilí kiate ia ʻi he fale mahakí, ʻi he taimi pē naʻa nau maʻu ai ʻa e tala fakamamahi ko ʻení. Naʻe ʻikai ke ne toe lava ʻo lea pe ngaue holo.

Naʻe lau ʻaho e tatali ʻa hono fāmilí ʻi fale mahakí, ʻo nau lotu pē mo ʻamanaki te ne sai. Ka naʻe hangē pē naʻe ʻikai ke feʻunga ʻa ʻenau lotú. Naʻe fie maʻu ia ke nau toe ongoʻi ofi ange ki he Tamai Hēvaní pea mo Sīsū Kalaisi koeʻuhí ke nau fakahā kiate kinaua ʻa ʻenau ʻofá pea mo kole kiate kinaua ke fakamoʻui ʻa hona ʻofefiné.

Naʻe fakakaukau leva ʻa e fāmilí ke nau ʻaukai mo lotu. Naʻe loto ʻa honau kāingá, kaungāʻapí, pea mo honau ngaahi kaungā-meʻá hono kotoa ke nau kau fakataha ʻi he ʻaukai ko ʻení. Naʻe fakahā ʻe he pīsopé ʻa e ʻaukaí ki he uōtí pea naʻe toko lahi ʻa e kakai ʻi he uōtí naʻa nau fie ʻaukai fakataha mo kinautolu. Naʻa nau ongoʻi ʻoku nau ofi ki he Tamai Hēvaní pea mo Sīsū Kalaisi pea naʻa nau ʻiloʻi ʻe tokoniʻi kinautolu ʻe he Tamai Hēvaní ʻo kapau ko e meʻa ia ʻe lelei taha maʻa Lōnetá.

ʻI he tūʻulutui ki mui mai ʻa e ongo mātuʻa ʻa Lōnetá ʻo fai ʻena lotú, naʻá na ongoʻi ʻe moʻui pē ʻa hona ʻofefiné. ʻI heʻena hū atu ki hono lokí ʻi he fale mahakí he pongipongi ko ʻení, naʻá ne sio hake peá ne lea hake kiate kinaua. Naʻe hoko mo haʻane lava ke tangutu hake ki ʻolunga pea kai. Tā ʻe moʻui pē ʻa Lōneta. Naʻe fakahā ange ʻe he pīsopé ki he fāmilí ʻoku toe vāofi ange ʻa e kāingalotu ʻo e uōtí koeʻuhí pē ko e ʻaukai naʻe faí, pea kuo toe lahi ange ʻa ʻenau feʻofoʻofaní he taimí ni ʻi ha toe taimi ki muʻa atu.

Ko e ongo talanoá mo e fealēleaʻakí

  • Ko e hā ʻa e meʻa naʻe hoko tupu mei he ʻaukai makehe ko ʻeni naʻe faí? (Naʻe tāpuekina ʻa e finemuí pea naʻá ne moʻui. Naʻe toe vāofi ange ʻa e kāingalotu ʻi he uōtí pea nau fakahā ha feʻofoʻofani ʻoku toe lahi ange.)

Fakamanatuʻi ange ki he fānaú ʻoku ʻi ai e taimi ia ʻe niʻihi ʻoku ʻosi ʻi ai ʻa e palani ia ʻa e Tamai Hēvaní maʻanautolu ʻoku puke pe laveá. Ko e taimi ko ē ʻoku ʻikai ke nau sai ai hili ʻa e ʻaukaí mo e lotú, ʻoku fie maʻu leva ke tau tali lelei pē ʻa e finangalo ʻo e Tamai Hēvaní, ʻo tau ʻiloʻi ʻoku mahulu ange ʻa ʻene ʻiló ʻaʻana ʻi he ʻilo ʻoku tau maʻú.

Fakamoʻoni ʻa e faiakó

Fai hoʻo fakamoʻoni ki hono mahuʻinga ʻo e ʻaukaí ʻaki haʻo fakamatala ki ha meʻa naʻe hoko ʻa ia te ne fakaʻaiʻai ʻa e fānaú ke nau fie ʻaukai. ʻE lelei pē kapau ko haʻo fakamatala ki ha meʻa naʻe hoko tonu pē kiate koe, pe naʻe hoko ki ha taha ʻokú ke ʻiloʻi. Fakamatalaʻi ange ko ʻete loto fiemālie ko ia ke te ʻaukai mo lotú, ko e taha ia ʻo e ngaahi founga mahuʻinga taha ke tau fakahā ai ki he Tamai Hēvaní pea mo Sīsū Kalaisi ʻoku tau fie maʻu ke tau toe ofi ange kiate kinaua mo maʻu mai ʻa ʻena tokoní.

Tuku ke fakamatala ʻa e fānaú ki ha ngaahi meʻa ʻoku nau ʻilo naʻe hoko ʻo fekauʻaki mo e ʻaukaí.

Fakamatala Fakanounoú

Fealēleaʻakí

Tokoni ki he fānaú ke mou fakamanatu ʻa e meʻa kuo nau ʻosi ako ʻo kau ki he ʻaukaí mo e lotú. Fekau ʻa e kiʻi tamasiʻi pe taʻahine taki taha ke ne toʻo ha foʻi fehuʻi mei he loto hina kuo ʻosi teuteuʻi maí peá ne feinga ke ne tali.

Fealēleaʻakí

  • Ko e hā hono ʻuhinga ʻo e ʻaukaí? (Ko e ʻikai ke kai pe inu koeʻuhí ko ha taumuʻa māʻoniʻoni.)

  • Ko hai ʻoku totonu ke ʻaukaí? (Toko taha kotoa pē ʻokú ne lava ke ʻaukai.)

  • Ko e taimi ko ē ʻoku tau ʻaukai ai pea foaki ʻa e paʻanga ki he pīsopé pe palesiteni fakakoló, ʻoku ui ko e hā ʻa e paʻanga ko iá? (Ko e foaki ʻaukai.)

  • Ko e hā ʻa e meʻa ʻa e pīsopé ʻoku faiʻaki ʻa ʻetau paʻangá? (ʻOkú ne fakaʻaongaʻi ia ke tokoni ki he paeá mo e masivá.)

  • Ko e hā ha ngaahi ʻuhinga ʻoku tau ʻaukai ai? (Ke tau ʻunuʻunu ofi ange ai ki he Tamai Hēvaní. Ke maʻu ha tokoni mei he Tamai Hēvaní. Ke tokoni ki he niʻihi kehé. He ko e fekaú ia.)

  • ʻOku tokoniʻi fēfē kitautolu ʻe he ʻaukaí? (ʻOkú ne tokoniʻi kitautolu ke tau toe ongoʻi ofi ange ki he Tamai Hēvaní pea mo Sīsū Kalaisi.)

  • Ko e fē ʻa e ʻaho Sāpate ʻaukaí? (ʻOku faʻa fakahoko pē ia ʻi he Sāpate ʻuluaki ʻo e māhiná.)

  • Ko e hā e meʻa ʻoku fakahā ʻe he ʻaukaí ki he Tamai Hēvaní pea mo Sīsū Kalaisí? (ʻOku moʻoni mo fakamātoato ʻa ʻetau ngaahi lotú pea ʻoku tau tui ange kiate kinaua.)

  • Te ke loto fiemālie nai ke ke ʻaukai kapau ʻokú ne fie maʻu ha tokoni pe fie maʻu tokoni ha taha ʻokú ke ʻofa ai?

Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau talanoa mo ʻenau ngaahi mātuʻá ʻo fekauʻaki mo e ʻaukaí pea ke nau fakakaukauʻi ʻa e lōloa ʻo e ʻaukai ʻoku totonu ke nau faí.

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e lotu tukú.

Ngaahi ʻEkitivitī Fakatupulakí

Fili mei he ngaahi ʻekitivitī ko ʻení ʻa e ngaahi ʻekitivitī ʻe ʻaonga taha ki hoʻo kalasí. ʻE lava pē ke ke fakaʻaongaʻi kinautolu ʻi he loto lēsoní, pe ko hano fakamanatu pe fakamatala fakanounou ʻo e lēsoní. Vakai, “Taimi Kalasí” ʻi he “Ko e Ngaahi Tokoni maʻá e Faiakó” ke maʻu mei ai ha ngaahi fakahinohino kehe.

  1. ʻE ʻaonga ʻaupito ki he fānau iiki angé ʻa e foʻi talanoa ko ʻení:

    Naʻe ʻalu ʻa e tangataʻeiki ʻa Sōaná ki ha feituʻu ʻe taha ʻo kiʻi fuoloa. ʻI heʻene foki maí, naʻe fuʻu fiefia ʻaupito ʻa Sōana ke toe mamata kiate ia. Naʻá ne fāʻofua peá ne ʻuma kiate ia, pea naʻe hanga ʻe he tangataʻeikí ʻo ʻoange ki ai ha kiʻi kato naʻe faʻo ai ha lole makehe mei he kolo naʻá ne ʻalu ki aí.

    Naʻe toʻo ʻe Sōana ʻa e kiʻi kató peá ne lele atu ki he tafaʻaki ki mui ʻo honau ʻapí ʻa ia naʻe vaʻinga ai ʻa e kiʻi tamasiʻi honau kaungāʻapí ko Teni hono hingoá. Naʻe puke ʻa e faʻē ʻa Tení, ko ia naʻe tokangaʻi ai ia ʻe he fineʻeiki ʻa Sōaná.

    Naʻe kaila atu ʻa Sōana, “Sio mai! Sio mai ki he meʻa naʻe ʻomai ʻe heʻeku tangataʻeikí maʻakú.”

    Naʻe fakasio ʻa Teni ki he loto kató.

    • ʻOku mou pehē ko e hā e meʻa naʻe fai ʻe Sōaná?

    ʻOku mou pehē naʻá ne pehē ange, “He ʻikai ke ʻoatu haʻau ia,” pe ʻoku mou pehē naʻá ne pehē ange, “ʻOku ou loto ke ke toʻo haʻo lole”?

    Ko e hā nai ʻa e ongo ʻa Tení kapau naʻe pehē ange ʻe Sōana, “He ʻikai ke ʻoatu haʻau ia”? Ko e hā nai ʻa e fakakaukau ʻa ʻene tangataʻeikí kapau naʻá ne lea pehē? Te ne fiefia nai pe loto mamahi?

    Kapau naʻá ne pehē ange, “ʻOku ou loto ke ke toʻo haʻo lole,” ʻe fiefia nai ʻa Teni? ʻE fiefia nai ʻa ʻene tangataʻeikí? ʻE fiefia nai ʻa ʻetau Tamai Hēvaní? ʻE fiefia nai ʻa Sōana?

    Naʻe pehē ange ʻe Sōana, “ʻOku ou loto ke ke toʻo haʻo lole,” pea naʻe fiefia ʻa e toko taha kotoa pē.

    ʻE lava pē ke ke vahevahe mo ha niʻihi kehe ʻi he ʻaho Sāpate ʻaukaí ʻo hangē ko ia naʻe fai ʻe Sōaná. ʻE lava pē ke ke taʻe kai pongipongi pea ʻi he ʻikai ko ia ke ke kaí (fakahā ange ʻa e meʻa tokoni ʻoku faʻa kai ʻe he fānaú ʻi he houakai pongipongí), ʻe lava ke fakahaofi ai ha paʻanga ʻe he ongo mātuʻá. Pea ʻoku lava leva ke na foaki ʻa e paʻanga ko ʻení ki he pīsopé, pea te ne toki foaki ia ki ha taha ʻoku tukuhāusia.

    • ʻE fiefia nai heni ʻa e kakai ʻoku nau fie maʻu ha meʻa tokoní?

    • Te ke fiefia nai ai?

  2. Fekau e fānaú ke nau tā ha fakatātā ʻo ha taha ʻoku nau loto ke nau ʻaukai maʻana.

Paaki