Ngaahi Tohi Lēsoni Palaimelíi mo e Taimi Fevahevaheʻakí
Lēsoni 39: Ko Hono Fakahā ʻo e ʻOfa ki Heʻetau Ngaahi Mātuʻá


Lēsoni 39

Ko Hono Fakahā ʻo e ʻOfa ki Heʻetau Ngaahi Mātuʻá

Taumuʻá

Ke tokoniʻi e fānaú ke nau fakahā ʻa e ʻofa ki heʻenau tamaí mo e faʻeé ʻaki ʻenau talangofua mo faʻa tokoni.

Teuteú

  1. Lau mo ako ʻi he faʻa lotu ʻa e ʻEkesōtosi 20:12 mo e Molomona 8:1.

  2. Teuteu mai ke hivaʻi ʻe he kalasí ʻa e “Fāmili Fiefiá” (Children’s Songbook, p. 198); ʻoku ʻoatu ʻa e leá ʻi he tafaʻaki ki mui ʻo e tohi lēsoni ko ʻení.

  3. Tokanga ʻaupito ʻi hoʻo fai ʻa e lēsoní ki he fānau ko ia ʻoku ʻikai ke ʻi ʻapi ʻa e ongo mātuʻá pe ʻoku ʻi ai ha faʻahinga tuʻunga kehe ia ʻoku ʻi ai ʻa e ongo mātuʻá.

  4. Ngaahi nāunau ʻoku fie maʻú:

    1. Tohi ʻa Molomona.

    2. Kiʻi tangai piini pe foʻi pulu fōsiʻi.

    3. Tatau ʻo e fuʻu ʻakau fakafāmilí ke taki taha ʻa e fānaú (vakai, sīpinga ʻoku ʻoatu ʻi he ngataʻanga ʻo e lēsoní ko ʻení).

    4. Fakatātā 3–34, Ko Hono Fakanounouʻi ʻe Molomona ʻa e ʻÒ Peleti (62462 900; Ngaahi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí 320); mo e fakatātā 3–5, Ko Hono Akoʻi ʻe ʻĀtama mo ʻIvi ʻa ʻEnau Fānaú.

  5. Teuteu ʻa e ngaahi meʻa ʻe fie maʻu ki ha ngaahi ʻekitivitī fakatupulaki te ke fakaʻaongaʻi.

Fokotuʻu ki he Founga Fai ʻo e Lēsoní

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e fua lotú.

Kapau naʻá ke poupouʻi e fānaú ke nau fai ha faʻahinga meʻa he lolotonga ʻo e uiké pea mou vakaiʻi ia.

Naʻe Tuku ʻe he Tamai Hēvaní ki Heʻetau Mātuʻá ke nau Tokangaʻi Kitautolu

ʻEkitivitī ke takiakiʻi ʻaki e tokangá

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 3–5, Ko Hono Akoʻi ʻe ʻĀtama mo ʻIvi ʻa ʻEna Fānaú.

ʻEkitivitī ke takiakiʻi ʻaki e tokangá

  • Ko e hā ʻa e fakatātā ko ʻení? (Ko ʻĀtama mo ʻIvi pea mo ʻena fānaú.)

  • Ko e hā e meʻa naʻe finangalo ʻa e Tamai Hēvaní ke akoʻi ʻe ʻĀtama mo ʻIvi ki heʻena fānaú? (Ko e ongoongoleleí. Fakamanatu ange ki he fānaú naʻa nau toki aleaʻi pē ʻeni ki muí ni mai ʻi he kalasí; vakai, lēsoni 35.)

Fakamatalaʻi ange naʻe foaki ʻe he Tamai Hēvaní ʻa e fānaú ki heʻetau ngaahi mātuʻá ke nau tokangaʻi mo ʻofa ai kae ʻoua leva kuo nau toe foki hake kiate ia ʻi ha ʻaho. Ko hono finangaló ke tau ako ʻa e founga te tau taau mo feʻunga ai ke nofo fakataha mo ia ʻi he hili ʻa e moʻui ní. ʻOku ʻamanaki mai ʻa e Tamai Hēvaní ke akoʻi ʻe he ngaahi mātuʻá ʻa e ngaahi fekaú ki heʻenau fānaú pea mo nau tokangaʻi ʻenau ngaahi fie maʻú. Ko ha fatongia mamafa moʻoni ʻeni ki heʻetau ngaahi mātuʻá.

ʻOange ki he fānaú ke nau taki taha ha tatau ʻo e fuʻu ʻakau fakafāmilí. Fekau ʻa e tamasiʻi pe taʻahine taki taha pe ko hoʻo tokoniʻi ia ke ne hiki ʻa e hingoa ʻo ʻene ongo mātuʻá pe ko hona matá ʻi he sino ʻo e fuʻu ʻakaú, pea nau hiki ʻa e hingoa ʻuluakí pe tā hono mata ʻoʻoná pē pea mo hono fanga tokouá pe tuongaʻané ʻi he ngaahi vaʻá.

Fealēleaʻakí

Fealēleaʻakí

  • Ko e hā nai hono ʻuhinga naʻe ʻomai ai ʻe he Tamai Hēvaní ʻa ʻetau ngaahi mātuʻá? (Ke nau ʻofa mo tokangaʻi kitautolu peá ke akoʻi kiate kitautolu ʻene ngaahi fekaú.)

Fakamatalaʻi ange ʻoku ʻafioʻi pē ʻe he Tamai Hēvaní ia ʻe lava ke fakaʻapaʻapa ʻa e fānaú ki heʻenau ngaahi mātuʻá. Kuo fakahā mai ʻe he Tamai Hēvaní kuo pau ke tau fai ʻa e meʻa ko ʻení (vakai ʻEkesōtosi 20:12).

ʻOku lahi ʻa e ngaahi founga te tau lava ke fakahāʻaki ʻetau ʻofa ki heʻetau mātuʻá.

ʻOku Tau Fakahā ʻa e ʻOfa ki Heʻetau Mātuʻá ʻaki ʻetau Faʻa Tokoní

Talanoá

Tala ange ki he kalasí ko e faʻa tokoní ko e founga ia ʻe taha ke fakahāʻaki ʻetau ʻofa ki heʻetau mātuʻá. Toe fai ʻa e talanoa ko ʻení ʻi hoʻo lea pē ʻaʻau:

Naʻe lava pē ke tala ʻe ʻEma naʻe ʻikai ke ongoʻi sai ʻene fineʻeikí. Naʻá ne mataʻi helaʻia pea naʻá ne toutou tangutu ki lalo ke ne mālōlō. Naʻe aʻu pē ki heʻene lea kia Tēvitá peá mo Sioné, ko e ongo tuongaʻane iiki ʻeni ʻo ʻEmá, naʻe hā pē mei hono leʻó ʻa ʻene fuʻu helaʻiá. Naʻe fakakaukau ʻa ʻEma ki he ngaahi meʻa kotoa pē ko ia kuo fai ʻe heʻene fineʻeikí maʻaná, peá ne fakaʻamu te ne lava ʻo tokoni ki ai ke ne ongoʻi sai ange.

Talanoá

  • Ko e hā nai ha ngaahi meʻa ʻe niʻihi ʻe lava ke fai ʻe ʻEma ke ne tokoni ai ki heʻene fineʻeikí?

Naʻe nofo hifo ʻa ʻEma ʻo vaʻinga mo hono ongo kiʻi tuongaʻané. Naʻá ne tokoni kiate kinaua ke na vaʻinga fakalongolongo pē mo fiefia. ʻOsi ko iá, naʻá ne tokoni ke fakatākoto kinaua ke na mālōlō kae lava ha kiʻi mohe ʻa e fineʻeikí. Naʻá ne toe tokoni kiate kinaua ke fakamāʻopoʻopo ʻa ʻena ʻū meʻa-vaʻingá.

ʻI he ʻosi hono teuteuʻi ʻe he fineʻeikí ʻa e meʻatokoni hoʻataá, naʻe tokoni ʻa ʻEma ke fanofano e nima ʻo Tēvita mo Sioné mo na teuteu ki he lotú. Naʻe malimali ange ʻa e fineʻeikí kia ʻEma peá ne kuku mai ʻo ʻuma kiate ia.

Naʻe fanafana ange ʻa e fineʻeikí ʻi he telinga ʻo ʻEmá, “Mālō ʻaupito hoʻo fuʻu tokoni lahi kiate au he ʻaho ní.”

Fealēleaʻakí

Fealēleaʻakí

  • Naʻe fakahā fēfē ʻe ʻEma ʻa ʻene ʻofa ki heʻene fineʻeikí?

  • ʻOku mou pehē naʻe ongoʻi fēfē ʻa ʻEma ʻi he hili ʻa ʻene tokoni ki heʻene fineʻeikí?

  • ʻOku mou pehē ko e hā ʻa e ongo ʻa ʻene fineʻeikí?

ʻEkitivitií

Lī ʻa e kiʻi tangai pīní ki he tamasiʻi mo e taʻahine taki taha peá ke fai ange ki ai ha taha ʻo e ongo fehuʻi ko ʻení. Hili ʻene tali atú, fekau ke ne toe lī atu ʻa e kiʻi tangai pīní. ʻOange ha faingamālie ki he tamasiʻi mo e taʻahine taki taha ke ne tali fakatouʻosi ʻa e ongo fehuʻí.

ʻEkitivitií

  • Ko e hā e meʻa ʻoku fai ʻe heʻeku fineʻeikí mo e tangataʻeikí ke fakahā mai ʻaki ʻa ʻena ʻofá?

  • Ko e hā nai e meʻa te u lava ʻo fai ke fakahāʻaki ʻa ʻeku ʻofa ki heʻeku fineʻeikí mo e tangataʻeikí?

ʻOku Tau Fakahā ʻa e ʻOfa ki Heʻetau Mātuʻá ʻAki ʻEtau Talangofuá

Fealēleaʻakí

Fakamatalaʻi ange ko e talangofuá ko ha founga mahuʻinga ia ʻe taha te tau lava ke fakahā ai ʻetau ʻofa ki heʻetau ngaahi mātuʻá.

Talanoá

Fai ʻa e talanoa kia ʻAnati mo ʻene tangataʻeikí ʻi hoʻo lea pē ʻaʻau:

Ne faifai pea tuku ange kia ʻAnati ke ne tokangaʻi ʻa e fanga kosí. Kuo faifai ʻeni peá ne matuʻotuʻa feʻunga ke ne nofo ʻo tokangaʻi e fanga kosi ʻi he moʻungá. Ko e taʻu valu ʻeni ʻo ʻAnati pea talu ʻene nofo mo ʻene fakaʻamu mai ke fai mo ʻoange kiate ia ke ne fatongiaʻaki hono tokangaʻi ʻo e fanga kosí.

Naʻe fakakaukau atu ʻa ʻAnati ki heʻene fakaseʻeseʻe mo ʻene kulī ko Numí ʻa e fanga kosí ʻo na muimui ʻi he kau tauhi kosi kehé ʻi heʻenau ʻave atu ʻa e fanga kosí mei koló ki he funga moʻunga ʻoku lahi ai ʻa e musié. Ko ʻene efiafi pē kuo haʻu ʻa ʻene tangataʻeikí ke tokoni ʻi hono fakaseʻeseʻe mai ʻa e fanga kosí ki honau ʻapí.

Naʻe ʻosi tala ange pē ʻe heʻene tangataʻeikí, “ʻOua ʻaupito naʻá ke mavahe mei he kiʻi hala ʻoku ʻalu hake ai ki he moʻungá. Ka hē ha kosi peá ke ui pē ke haʻu, kae ʻoua pē naʻá ke mavahe mei he halá. ʻOku tokakovi ʻaupito ʻa e moʻungá pea fuʻu fakatuʻutāmaki.”

Naʻe ʻalu pē ʻa e ʻahó mo e fakaʻau ke faingofua ange kia ʻAnati ʻa ʻene ngāué, pea naʻe kamata ke ne saiʻia mo manako ʻi he ngaahi houa ʻokú ne ʻi he moʻungá ai.

ʻI ha hoʻatā ʻe taha, naʻe sio ʻa ʻAnati ʻoku tuai mai ʻa e tangataʻeikí ke tokoni kiate ia. Naʻá ne fakakaukau leva ke ne fakaseʻeseʻe mai pē ʻa e fanga kosí pea nau hifo ʻo fakafetaulaki ki he tangataʻeikí he halá. Naʻe tokoni ange ʻa Numi ʻo na seʻeseʻe fakafuopotopoto mai ʻa e fanga kosí. Naʻá ne loto-mamahi ʻi heʻene fakatokangaʻi atu kuo pulia ha kosi ia ʻe tolu—ʻa ia ko e fuʻu kosi fefine mo motuʻa ko ia ko Simá pea mo hono ongo kiʻi ʻuhikí. Ko e hā nai ʻa e meʻa te ke faí? Naʻe fakakaukau ʻa ʻAnati mahalo kuo toe kaka hake ʻa Sima ia ki ʻolunga ki he feituʻu naʻá ne faʻa ʻave ia ki ai ʻi muʻa atú. Kuo pau ke ne ʻalu ʻo kumi mai ia.

Naʻá ne tuku leva ʻa Nuni ke ne leʻohi ʻa e fanga kosí kae toe kaka hake ia ʻo māʻolunga ange. Taimi siʻi pē kuó ne sio atu ʻo ʻilo ʻa Sima mo hono ongo kiʻi ʻuhikí ʻoku nau ʻosi mamaʻo kinautolu mei he halá ʻo fai ai ʻenau kaikai musié. Naʻe lahi ʻa e vaó mo e makamaká pea naʻe ʻikai ke lava ʻa ʻAnati ia ʻo sio pe ko e hā e meʻa naʻe ʻi hono vahaʻa mo Simá. Naʻe ʻiloʻi ʻe ʻAnati kuo pau ke ne nofo maʻu pē he halá, ko ia naʻá ne ui ʻa Sima, ka naʻe fai atu pē ʻa Sima ia ke mamaʻo ange.

Naʻe kamata ke fakapoʻuli hifo, pea taimi siʻi pē kuo ʻikai ke lava ʻa ʻAnati ia ʻo sio ki he fanga kosí ni ʻe tolu. Naʻá ne ʻiloʻi ʻoku ʻi ai ʻa e meʻa kuo pau ke ne fai, ko ia naʻá ne fakakaukau ai ke ne ʻalu ʻo kumi mai kinautolu. Kuo pau pē ke ne lava ʻo kumi mai ʻa e fanga kosí pea toe foki mai pē ki he halá.

ʻI he kamata ke ne mavahe mei he halá, naʻá ne manatuʻi hake ʻa e meʻa naʻe leaʻaki ʻe heʻene tangataʻeikí, “ʻE ʻAnati, ʻoua ʻaupito naʻá ke teitei mavahe mei he halá.”

Naʻe ʻiloʻi ʻe ʻAnati kuo pau ke ne talangofua ki heʻene tangataʻeikí, ko ia naʻá ne toe nofo hifo ki lalo ʻo ui ʻa Sima. Fakafokifā pē kuó ne fanongo ki ha meʻa naʻe ngahaha ʻi he musié. Naʻá ne hanga hake, ta ko e fuʻu kosí ia mo hono ongo ʻuhikí. Kuo nau toe foki mai pē kiate ia.

Naʻe toki fakaseʻeseʻe hifo leva kinautolu ʻe ʻAnati ʻo nau fetaulaki pē mo ʻene tangataʻeikí ʻi he halá. Naʻá na ʻomi leva ʻa e fanga kosí ki honau ʻapí pea ko Nuni pē naʻe ʻalu muʻomuʻá.

ʻI he ʻaho hono hokó naʻe fakahinohino ange ai ʻe ʻAnati ki heʻene tangataʻeikí ʻa e feituʻu naʻá ne nofo ʻo tatali ai kia Simá. Naʻe ʻave ia ʻe he tangataʻeikí ʻo na takai hake ʻi he tuʻa ʻakau ʻe taha peá ne fakahinohino ange ai ha ngutungutu lilifa loloto ʻaupito. Kapau naʻe ʻalu ʻa ʻAnati ʻo kumi ʻa Sima, naʻe mei tō ia ʻi he ngutuʻi lilifá. Naʻe fakafetaʻi pē ʻa ʻAnati ʻi hono lotó ko ʻene talangofua mo ʻene fakaʻapaʻapa ki heʻene tangataʻeikí.

Fealēleaʻakí

Fealēleaʻakí

  • ʻOku mou pehē ko e hā ʻa e ongo ʻa ʻAnati ki heʻene tangataʻeikí? (Naʻá ne ʻofa ʻiate ia.)

  • Naʻe fakahā fēfē ʻe ʻAnati ʻa ʻene ʻofa ki heʻene tangataʻeikí? (Naʻá ne talangofua kiate ia ʻo ʻikai ke ne mavahe mei he halá.)

  • Naʻe tokoniʻi fēfē ʻa ʻAnati ʻi heʻene talangofua ki heʻene tangataʻeikí? (Naʻá ne nofo maʻu pē ʻi he halá pea naʻá ne malu ai.)

Fakamatalaʻi ange ki he fānaú ʻoku ʻikai ke faʻa mahino ia kiate kitautolu ʻi he taimi ʻe niʻihi ʻa hono ʻuhinga ʻoku fekau ai ʻe heʻetau mātuʻá ke tau fai ha faʻahinga meʻa. ʻOku ʻofa ʻa e ngaahi mātuʻa ʻoku moʻui anga-tonú ʻi heʻenau fānaú pea nau fie maʻu ʻa e lelei tahá maʻanautolu. ʻOku totonu ke talangofua ʻa e fānaú ki heʻenau mātuʻá pea fai ʻa e meʻa ʻoku fekauʻi ke nau faí. ʻOku tau fakahā ʻetau ʻofa ki heʻetau ngaahi mātuʻá ʻi he taimi ʻoku tau talangofua ai kiate kinautolú.

Hiva

Hivaʻi pe lau ʻa e lea ʻo e “Fāmili Fiefiá.”

Naʻe Fakahā ʻe Molonai ʻa e ʻOfá ki Heʻene Tangataʻeiki ko Molomoná

Talanoa mei he folofolá mo e ngaahi fakatātaá

Tala ange ki he fānaú ʻoku lahi ʻa e ngaahi talanoa ʻi he Tohi ʻa Molomoná ʻoku kau ki ha kau tangata ʻa ia naʻa nau fakahā ʻenau ʻofa ki heʻenau mātuʻá ʻaki haʻanau talangofua mo faʻa tokoni. Naʻe kau ai ʻa e talanoa ki he palōfita ko ia ko Molonaí.

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 3–53, Ko Hono Fufuuʻi ʻe Molonai ʻa e ʻÒ Lauʻi Tohí ʻi he Moʻunga ko Komolá. Fehuʻi ange ki he fānaú pe ko e hā e meʻa ʻoku nau ʻiloʻi fekauʻaki mo e fakatātaá. Tala ange naʻe tanu ʻe Molonai ʻa e ʻū laʻi peleti koulá. Hili ha ngaahi taʻu lahi mei ai, naʻá ne toe haʻu ko ha talafekau fakalangi ki he palōfita ko Siosefa Sāmitá ke fakahā kiate ia ʻa e feituʻu naʻe ʻi aí. Ko e tangataʻeiki ʻa Molonaí ʻa e palōfita ko ia ko Molomoná. Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 3–34, Ko Hono Fakanounouʻi ʻe Molomona ʻa ʻÒ Peletí, ʻo hoko atu pē ki he fakatātā ʻo Molonaí.

Fakamatalaʻi ange naʻe fili ʻe he Tamai Hēvaní ʻa Molomona ke ne tānaki fakataha mai ʻa e ngaahi hisitōliá pea hiki ki he ʻū peletí. Naʻá ne fakahā maʻu pē ʻa ʻene ʻofa ki he Tamai Hēvaní ʻaki ʻene fai ʻa e meʻa kotoa pē naʻe fekauʻi ia ke ne faí. Naʻá ne akonakiʻi ʻa hono foha ko Molonaí peá ne fie maʻu ke ne fiefia. Naʻá ne ʻiloʻi ʻe tokoniʻi ʻa Molonai ʻe heʻene ʻofa mo talangofua ki he Tamai Hēvaní ke ne fiefia.

Naʻe aʻu pē ki he fuʻu tangata ʻa Molonai mo hono kei akonakiʻi pē ia ʻe Molomona ke ne ʻofa ki he Tamai Hēvaní. Naʻe ʻofa ʻa Molonai ʻi heʻene tangataʻeikí peá ne fie muimui pē ki he sīpinga naʻá ne taá.

Naʻe talangofua ʻa Molonai ki he ngaahi akonaki ʻa ʻene tangataʻeikí koeʻuhí ko ʻene fuʻu ʻofa lahi ʻiate iá. Naʻá ne hiki ʻo pehē kuo akonekina ia ʻe heʻene tamaí koeʻuhí ke ʻiloʻi ʻe māmani hono kotoa ʻa e ngaahi akonaki ʻa ʻene tamaí. Naʻe mālōlō pē ʻa Molomona ki muʻa pea toki ʻosi hono hiki ʻo e ʻū peleti koulá, ko ia naʻe ʻave ai ʻe Molonai ʻa e lekōtí ʻo ne hiki fakaʻosi ia.

Folofolá mo e fealēleaʻakí

Lau ki he kalasí ʻa e Molomona 8:1.

Folofolá mo e fealēleaʻakí

  • Ko e hā hono ʻuhinga naʻe talangofua ai ʻa Molonai kia Molomoná? (Koeʻuhí he naʻá ne ʻofa ʻiate ia.)

  • Naʻe fakahā fēfē ʻe Molonai ʻa ʻene ʻofa ki heʻene tamaí? (ʻAki ʻene talangofuá mo ʻene tokoní.)

Fakamatala Fakanounoú

Fealēleaʻakí

Fealēleaʻakí

  • Ko e hā nai hono ʻuhinga naʻe foaki mai ai ʻe he Tamai Hēvaní ʻa ʻetau ngaahi mātuʻá? (Ke nau ʻofa ʻiate kitautolu, akoʻi kiate kitautolu ʻa e ngaahi fekaú, pea mo tokangaʻi kitautolu.)

  • Te tau lava fēfē ʻo fakahā ki heʻetau ngaahi mātuʻá ʻoku tau ʻofa ʻiate kinautolu? (ʻAki ʻetau talangofua mo tokoni.)

  • Ko e hā e ngaahi founga ʻoku meimei tatau ai ʻa e ngaahi talanoa kau kia ʻAnati, ʻEma peá mo Molonaí? (ʻI he ngaahi talanoa kotoa ko ʻení, ʻokú ne fakahā ʻenau taki taha ʻofa ki heʻenau mātuʻá ʻaki ʻenau talangofua mo e tokoni.)

Fakamoʻoni ʻa e faiakó

Fai hoʻo fakamoʻoní ki hono mahuʻinga ʻo ʻetau ngaahi mātuʻá pea mo e ngaahi tāpuaki ʻoku maʻu mei heʻetau fakahā ʻa e ʻofa kiate kinautolú. Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau fili ha founga te nau lava ke fakahāʻaki ʻenau ʻofa ki heʻenau ngaahi mātuʻá ʻi he uike ka hoko maí.

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e lotu tukú.

Ngaahi ʻEkitivitī Fakatupulakí

Fili mei he ngaahi ʻekitivitī ko ʻení ʻa e ngaahi ʻekitivitī ʻe ʻaonga taha ki hoʻo kalasí. ʻE lava pē ke ke fakaʻaongaʻi kinautolu ʻi he loto lēsoní, pe ko hano fakamanatu pe fakamatala fakanounou ʻo e lēsoní. Vakai, “Taimi Kalasí” ʻi he “Ko e Ngaahi Tokoni maʻá e Faiakó” ke maʻu mei ai ha ngaahi fakahinohino kehe.

  1. Ke hivaʻi fakataha ʻe he kalasí ʻa e “Ko e Fāmilí ke Taʻe Ngata” (Children’s Songbook, p. 188); ʻoku ʻoatu ʻa e leá ʻi he tafaʻaki ki mui ʻo e tohi lēsoni ko ʻení.

  2. Tuku ke tā ʻe he fānaú ha fakatātā ʻo e founga te nau lava ke fakahāʻaki ai ʻa ʻenau ʻofa ki heʻenau ngaahi mātuʻá.

  3. Mou fai mo e fānaú ʻa e foʻi vaʻinga ko ia ko e “ʻE Faiako, ʻE Lava ke u Fai ʻEni?” Fekau e fānaú ke nau tuʻu laine ʻo hanga atu kiate koe. Fai ʻa e ngaahi lea ʻo hangē ko ʻení, “(hingoa ʻo e tamasiʻí pe taʻahiné), tokoni ki hoʻo faʻeé ʻi hono fufulu e ʻū peletí.” Kuo pau leva ke tali mai ʻe he taha ko iá, “Faiako, ʻe lava ke u tokoni ki heʻeku fineʻeikí ʻi hono fufulu ʻo e ipú?” pe ko ha faʻahinga meʻa pehē. Kapau ʻe lea pehē mai ʻa e tamasiʻí pe taʻahiné, peá ke pehē ange leva, “Manga lahi mai ki muʻa,” pea ʻoku manga atu leva ʻa e toko taha ko ʻení. Kapau te ne manga atu ia ʻoku teʻeki ai ke ne fai atu ʻa e fehuʻí, pea kuo pau leva ke ne toe manga ia ki mui pe manga mamaʻo atu meia koe. ʻOku mālohi ʻa e toko taha te ne fuofua ala atu ki ho nimá.

Paaki