Ngaahi Tohi Lēsoni Palaimelíi mo e Taimi Fevahevaheʻakí
Lēsoni 47: Naʻe ʻAloʻi Mai ʻa Sīsū Kalaisi ki he Māmaní (Kilisimasí)


Lēsoni 47

Naʻe ʻAloʻi Mai ʻa Sīsū Kalaisi ki he Māmaní (Kilisimasí)

Taumuʻá

Ke tokoniʻi e fānaú ke mahino kiate kinautolu ʻa hono mahuʻinga ʻo hono ʻaloʻi mai ʻo Sīsū Kalaisí.

Teuteú

  1. Lau mo ako ʻi he faʻa lotu ʻa e Hilamani 14; 3 Nīfai 1; mo e Luke 2. Mateuteu mai ke ke lau ʻa e Hilamani 14:5; 3 Nīfai 1:13, 21; mo e Luke 2:9–15.

  2. Teuteuʻi mai ha tatau ʻo e laʻi peesi tufa ʻoku hā ai ʻa e pāsolo fetuʻu ʻoku ʻoatu ʻi he ngataʻanga ʻo e lēsoní ke taki taha ʻa e fānaú. Kosikosi ʻa e ngaahi kongokonga ʻo e pāsoló, pea fakamaʻu fakataha kinautolu pe faʻo ʻi ha sila ke taki taha ʻa e fānaú.

  3. Teuteu ke akoʻi ʻa e fānaú ke nau hivaʻi pe lau ʻa e lea ʻo e “Ngingila e Fetuʻu” (Children’s Songbook, p. 37) pea mo e “Pō Malū” (Ngaahi Himí, fika 113).

  4. Ngaahi nāunau ʻoku fie maʻú:

    1. Tohi Tapu mo e Tohi ʻa Molomona.

    2. Ngaahi fakatātā ko ʻeni naʻe kosí: ko hono ʻaloʻi ʻo Sīsū Kalaisí (fakatātā 3–11), kau tauhi-sipí (fakatātā 3–12), ko e ʻāngeló (fakatātā 3–5), pea mo e kakai Nīfaí mo e fetuʻú (fakatātā 3–13).

    3. Laʻi pepa lanu kehe ke taki taha ʻa e fānaú.

    4. Kulū pe meʻa fakapipiki.

    5. Fakatātā 3–73, Ko Samuela ko e Tangata Leimaná ʻi he Funga ʻAá (62370 900; Ngaahi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí 314).

  5. Teuteu ʻa e ngaahi meʻa ʻe fie maʻu ki ha ngaahi ʻekitivitī fakatupulaki te ke fakaʻaongaʻi.

Fokotuʻu ki he Founga Fai ʻo e Lēsoní

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e fua lotú.

Kapau naʻá ke poupouʻi e fānaú ke nau fai ha faʻahinga meʻa he lolotonga ʻo e uiké pea mou vakaiʻi ia.

Naʻe Fakahā Mai ʻe ha ʻĀngelo ʻa e ʻAloʻi ʻo Sīsū Kalaisí

ʻEkitivitī ke takiakiʻi ʻaki e tokangá

ʻEkitivitī ke takiakiʻi ʻaki e tokangá

  • Kuo ʻi ai ha taimi kuo ke tatali ai ki ha faʻahinga meʻa makehe ke hoko?

  • Ko e hā ʻa e meʻa ko ia? (Mahalo pē ʻe kau ʻi he tali ʻa e fānau ʻa hono fanauʻi mai ʻo ha pēpē foʻou, ha ʻeva mai ʻa e fanga kui, ha ʻaho fāʻeleʻi, honau ʻaho papitaiso, mo e hā fua.)

  • Naʻe hangē nai ia ha tatali ʻi ha fuʻu taimi lōloá?

  • Ko e hā e ongo naʻá ke maʻu ʻi he faifai pea hokosia ʻa e meʻa ko iá?

ʻOange ki he fānaú ha faingamālie ke nau fakamatala ai ki he ngaahi meʻa naʻa nau aʻusiá, pea nau fakahā ʻa e ongoʻi fiefia naʻa nau maʻú. ʻE lelei ke ke fakamatala ki ha faʻahinga meʻa naʻá ke nofo ʻo tatali mo hanganaki fiefia atu ki ai.

Fakamatalaʻi ange naʻe talaʻofa mai pē ʻa e Tamai Hēvaní, talu mei he taimi ʻo ʻĀtamá, ʻe ʻi ai ha meʻa mahuʻinga lahi ʻe hoko. Naʻá ne talaʻofa te ne tuku mai ʻa hono ʻAló ki he māmaní, pea te ne hoko ia ko e Fakamoʻui ʻo e māmaní. Naʻe nofo pē ʻa e kakai māʻoniʻoní ʻo ʻamanaki fiefia atu ki ha hokosia ʻa e meʻa mahuʻinga ko ʻení. Naʻa nau ʻiloʻi kuo pau ke tauhi ʻe he Tamai Hēvaní ʻa ʻene talaʻofá. Naʻa nau nofo ʻo tatali ki hono ʻaloʻi mai ʻo Sīsuú.

Folofolá mo e talanoa ʻoku faiʻaki ʻa e ngaahi fakatātā naʻe kosí

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā ʻo hono ʻaloʻi ʻo Sīsuú. Fehuʻi ange ki he fānaú ke nau fakahā atu ʻa e meʻa ʻoku nau ʻiloʻi ʻo fekauʻaki mo e talanoa ki hono ʻaloʻi ʻo Sīsuú. Tokoniʻi ʻa e tamasiʻi mo e taʻahine kotoa pē ke tokoni ki hono fai ʻo e talanoá.

Folofolá mo e talanoa ʻoku faiʻaki ʻa e ngaahi fakatātā naʻe kosí

  • Ko hai naʻe ʻi he ngoue naʻe ofi ki Pētelihemá ʻi he pō ko iá? (Ko e kau tauhi-sipí naʻa nau nofo ʻo leʻohi ʻenau fanga sipí.)

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā ʻo e kau tauhi-sipí.

Fakamatalaʻi ange naʻe hā mai ha ʻāngelo ki he kau tauhi-sipi ko ʻení ʻi he pō naʻe ʻaloʻi ai ʻa Sīsuú ke fakahā ange kiate kinautolu ʻa e ongoongo mahuʻinga ko ʻení.

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā ʻo e ʻāngeló.

Folofolá mo e talanoa ʻoku faiʻaki ʻa e ngaahi fakatātā naʻe kosí

  • Ko e hā ʻa e ongo naʻe maʻu ʻe he kau tauhi-sipí ʻi heʻenau mamata ki he ʻāngeló? (Naʻe manavahē ʻa e kau tauhi-sipí ʻi he taimi naʻe hā ange ai ʻa e ʻāngeló.)

Tala ange ki he fānaú naʻe ʻikai ke mahino ki he kau tauhi-sipí ia naʻe haʻu ʻa e ʻāngeló mo ha pōpoaki mahuʻinga kiate kinautolu. Lau ki he kalasí ʻa e meʻa naʻe hokó ʻi he Luke 2:9–15.

Folofolá mo e talanoa ʻoku faiʻaki ʻa e ngaahi fakatātā naʻe kosí

  • ʻOku mou pehē ko e hā ʻa e ongo naʻe maʻu ʻe he kau tauhi-sipí ʻi heʻenau fanongo ki he ongoongo fekauʻaki mo hono ʻaloʻi mai ʻo Sīsuú?

  • Ko e hā e meʻa naʻe fai ʻe he kau tauhi-sipí ke fakahāʻaki ʻa ʻenau fiefia ʻi he ʻaloʻi mai ʻo Sīsuú? (Naʻa nau ʻalu ʻo kumi ki he tamasiʻi ko Sīsuú ʻi Pētelihema.)

Fakamatalaʻi ange naʻe ʻiloʻi ʻe he kau tauhi-sipí ko Sīsuú ko e ʻAlo ia ʻo e Tamai Hēvaní pea ko e meʻa mahuʻinga ʻa hono ʻaloʻi maí koeʻuhí he naʻe hā ha ʻāngelo kiate kinautolu ke fakahā ange ʻa hono ʻaloʻi ʻo Sīsū Kalaisí.

Hiva

Tokoni ki he fānaú ke nau hivaʻi pe lau ʻa e lea ʻo e “Ngingila e Fetuʻú” ke tokoni kiate kinautolu ke nau ongoʻi ʻa e fiefia ʻoku maʻu ʻi he ʻaloʻi mai ʻo Sīsuú.

Ngingila e fetuʻú, heʻenau misí;

Fakapōʻuli mo momoko.

Hiva e kau ʻāngeló; ongona ʻe he kau tauhí.

ʻOi e hivá! Fanongo ā!

Hifoaki mai ʻa e Kilisimasí!

Fanongo! ʻOku kei ongona!

Sio ki he maʻa mo ofi

ʻA e fetuʻu Kilisimasí,

Taki mai ʻa e kau potó

He toafa mamaʻó.

Huhulu mo tataki lelei,

ʻO ngingila maʻu ai pē.

ʻA ʻetau fetuʻu Kilisimasi ko iá!

(“Stars Were Gleaming” by Nancy Byrd Turner from Hymns for Primary Worship.Used by permission of John Knox Press.)

Hili hoʻomou hivaʻi pe lau ʻa e lea ʻo e foʻi hivá, hanga ʻo fakamatalaʻi ange naʻe ʻikai ke ngata pē ʻi hono maʻu ʻe he kau tauhi-sipí ʻa e pōpoaki mahuʻinga ko ʻeni fekauʻaki mo hono ʻaloʻi mai ʻo Sīsuú, ka naʻe toe maʻu pē foki ʻe he kakai Nīfai mo e kau Leimana ʻi ʻAmeliká ʻa e tala ko iá.

Naʻe Fakahā ʻi ʻAmelika ʻa Hono ʻAloʻi Mai ʻo Sīsū Kalaisí

Fakatātaá, folofolá mo e talanoá

Fakamatalaʻi ange naʻe lau ʻa e kau palōfita ʻi he Tohi ʻa Molomoná ki hono ʻaloʻi mai ʻo Sīsū Kalaisí, pea naʻa nau nofo ʻo ʻamanaki fiefia atu ki ai. Naʻe hanganaki fiefia atu mo e kāingalotu ʻo e Siasi ʻo Kalaisí ki he ʻaloʻi mai ʻo e Fakamoʻuí pea naʻa nau lotua ia ʻi he ngaahi taʻu lahi. Fai ʻa e talanoa ko ʻení ʻi hoʻo lea pē ʻaʻau:

ʻI he taʻu ʻe nima ki muʻa pea toki ʻaloʻi mai ʻa Sīsuú, naʻe ʻi ai ha palōfita ko Samuela hono hingoá naʻe uiuiʻi ʻe he ʻOtuá ke ne teuteu ʻa e kakaí ki hono ʻaloʻi mai ʻo Sīsuú. Naʻe fekau ke ne fakatokanga kiate kinautolu ke nau fakatomala pea tui ki he Fakamoʻuí. Ko e tangata Leimana ʻa Samuela. Kuo fakaʻau ʻo faiangahala ʻa e kakai Nīfaí ia pea ʻikai ke nau fie fanongo kiate ia. Naʻa nau fuʻu ʻita ʻaupito ʻiate ia, ko ia naʻa nau lī ia ki tuʻa mei honau koló. Ka naʻe ongo mai ʻa e leʻo ʻo e ʻEikí kia Samuela ʻo fakahā kiate ia ke ne toe foki pē ki kolo. Naʻá ne maʻu ha lototoʻa ke ne kaka ʻi he ʻā ʻo e koló ʻo fakahā ki he kakaí ke nau fakatomala mo teuteuʻi kinautolu ki he ʻaloʻi mai ʻo Sīsū Kalaisí.

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 3–73, Ko e Tangata Leimana ko Samuelá ʻi he Funga ʻAá.

Fakamatalaʻi ange naʻe fakahā ʻe Samuela ki he kakaí ko e ʻosi ʻa e taʻu ʻe nima mei ai kuo hāʻele mai ʻa Sīsū Kalaisi ki he māmaní. Kuo vave pē ke hoko mai ʻa e meʻa naʻe fuoloa hono kikiteʻí. Naʻe fakahā ange ʻe Samuela ʻa e ngaahi meʻa kuo pau ke hoko ʻo nau ʻilo ai kuo ʻaloʻi ʻa Sīsū ʻi Pētelihemá. ʻE ʻi ai ʻa e maama lahi ʻi he langí ʻi he pō ko ia ki muʻa pea toki ʻaloʻi mai ʻa Sīsuú. Pea ʻe pehē fau ʻa hono māmá ʻe ʻikai ke toe ʻi ai ha poʻuli ia he lolotonga ʻa e taimi poʻulí. Pea ʻe maama pē ʻa e poʻulí ia ʻo hangē ko ha hoʻatā-mālié.

Lau ki he kalasí ʻa e Hilamani 14:5.

Fakatātaá, folofolá mo e talanoá

  • Ko e hā e meʻa naʻe fakahā ʻe Samuela ki he kakai Nīfaí ke nau fakasió? (Ko ha fetuʻu foʻou.)

Tala ange ki he fānaú naʻe fakahā ʻe he tangata Leimana ko Samuelá ki he kakai Nīfaí te nau mamata ki ha fetuʻu foʻou ʻi he langí ʻi he taimi ʻe ʻaloʻi mai ai ʻa Sīsuú. Naʻe ʻiloʻi ʻe Samuela ʻa e meʻá ni koeʻuhí he ne fakahā kiate ia ʻe he ʻāngeló ʻe hoko mai ʻa e ngaahi fakaʻilonga ko ʻení.

Fakatātaá, folofolá mo e talanoá

  • ʻOku mou pehē ko e hā hono ʻuhinga naʻe fekauʻi mai ai ʻe he Tamai Hēvaní ha ʻāngelo ke fakahā ʻa e ngaahi meʻa ko ʻení kia Samuelá (Koeʻuhí ke ne tala ki he kakaí.)

  • ʻOku mou pehē ko e hā hono ʻuhinga naʻe finangalo ai ʻa e Tamai Hēvaní ke fakahā ʻe Samuela ʻa e ngaahi fakaʻilonga ko ʻení ki he kakai Nīfaí? (Ke nau ʻiloʻi ʻa e taimi ʻe ʻaloʻi mai ai ʻa Sīsuú pea mo feinga ke fakatomala ʻa e kakaí.)

Fakamatalaʻi ange naʻe fekau ʻe he Tamai Hēvaní ha ʻāngelo ke ne fakahā kia Samuela ʻa e ngaahi meʻa ko ʻeni ʻe hokó. Naʻá ne fie maʻu ke nofo ʻa e kakaí ʻi ʻAmelika ʻo ʻamanaki fiefia atu ki he taimi ʻe ʻaloʻi mai ai ʻa Sīsū Kalaisí. Naʻe finangalo ʻa e Tamai Hēvaní ke nau ʻiloʻi kuo vave pē ʻene hokó.

Hili ʻa e taʻu ʻe nima mei he taimi naʻe fakahā ai ʻe Samuela ki he kakai Nīfaí ʻe ʻaloʻi mai ʻa Sīsuú, naʻe tatali ʻa e kāingalotu ʻo e Siasí ke hoko ʻa e ngaahi fakaʻilonga ko ia naʻe lau ki ai ʻa Samuelá. Naʻa nau tatali ke hoko ʻa e taimi ʻe maama ai pē ʻa e taimi poʻulí, ʻa ia ko e fakaʻilonga ia ʻo hono ʻaloʻí. Naʻe fakahā ange ʻe he kakai faiangahala ko ia naʻe ʻikai ke nau tui ki he ngaahi lea ʻa Samuelá te nau tāmateʻi ʻa e kakai faitotonú ʻo kapau ʻe aʻu ki he ʻahó ʻoku teʻeki ai ke hoko mai ʻa e ngaahi fakaʻilongá.

Ko e palōfita ʻi he taimi ko ʻení ko ha tangata ko Nīfai. Naʻe hohaʻa ʻa e loto ʻo Nīfaí ki he meʻa ʻe fai ʻe he kakai taʻe tuí ki he kakai māʻoniʻoní ʻo kapau ʻe ʻikai hoko ʻa e ngaahi fakaʻilongá ʻi he ʻaho kuo nau ʻosi tuku maí. Naʻá ne fuʻu loto mamahi ʻaupito, ko ia naʻá ne lotu ai ki he Tamai Hēvaní koeʻuhí ko e meʻa ko ʻeni naʻe hokó. Naʻe lotu ʻa Nīfai ʻi ha ʻaho kakato. Pea naʻe ongo mai leva ʻa e leʻo ʻo e ʻEikí kia Nīfai.

Fealēleaʻaki ʻi he folofolá

Lau ki he fānaú ʻa e 3 Nīfai 1:13.

Fealēleaʻaki ʻi he folofolá

  • ʻOku mou pehē ko e hā e ongo naʻe maʻu ʻe Nīfai ʻi he taimi naʻá ne fanongo ai ki he folofolaʻaki ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e ngaahi lea ko ʻení?

Tala ange naʻe fiemālie ʻa e loto ʻo Nīfaí pea naʻá ne ʻiloʻi ʻe ʻaloʻi mai ʻa Sīsū ʻi he ʻaho pē hono hokó. Naʻe hā mai ʻa e fakaʻilonga ʻuluakí ʻi he pō pē ko iá.

Fealēleaʻaki ʻi he folofolá

  • Ko e hā ʻa e meʻa naʻe hoko ʻi he pō ko iá?

Tuku ke fakahā atu ʻe he fānaú ʻa e meʻa ʻoku nau ʻiló. Tokoni ke mahino kiate kinautolu naʻe hoko mai ʻa e poʻulí ka naʻe ʻikai pē ke fakapoʻuli ia. Naʻe ofo ʻa e kakaí ʻi he ʻikai pē ke poʻuli iá. Naʻe lahi pehē fau ʻenau ofó naʻa nau tō ai ki he kelekelé. Naʻe ʻiloʻi ʻe he kakai māʻoniʻoní kuo hokosia ʻa e taimi naʻe fuoloa ʻenau nofo ʻo tatali ki aí. Naʻa nau ʻiloʻi ʻe ʻaloʻi mai ʻa Sīsū Kalaisi. Pea naʻe toe hoko foki mo ha meʻa kehe.

Folofolá mo e fakatātā naʻe kosí

Lau ki he fānaú ʻa e 3 Nīfai 1:21 ke mou ʻiloʻi ʻa e meʻa naʻe hokó.

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā ʻo e kakai Nīfaí mo e fetuʻú (ʻo hanga mai pē ki he ngaahi fakatātā kuo ʻosi fakaʻaongaʻí).

Fakamatalaʻi ange kuo ʻaloʻi mai ʻa e Fakamoʻuí. Kuo hoko ʻeni ʻa e tui naʻa nau maʻu ʻi he ngaahi taʻu lahi kuo hilí ko ha fiefia lahi ʻi heʻenau mamata ki he fetuʻu foʻou ko ia ʻi he langí.

Pea neongo naʻe ʻikai ke lava ʻa e kakai Nīfaí ʻo ʻalu ke mamata tonu ʻi he tamasiʻí, ka naʻa nau ʻiloʻi naʻe mahuʻinga kiate kinautolu ʻa hono ʻaloʻi maí.

Folofolá mo e fakatātā naʻe kosí

  • Ko e hā hono ʻuhinga naʻe fakapapauʻi ai ʻe he Tamai Hēvaní ʻoku mamata ʻa e kakai Nīfaí ki he fetuʻú? (Koeʻuhí ke nau ʻiloʻi kuo ʻaloʻi mai ʻa Sīsū Kalaisi.)

  • ʻOku mou fakakaukau naʻe ongoʻi fēfē ʻe he kakai Nīfaí ʻi he taimi naʻa nau mamata ai ki he fetuʻú?

Fakamatalaʻi ange naʻe toe ʻasi foki ʻa e fetuʻú ʻi Selūsalema. Naʻe mahuʻinga ki he toko taha kotoa pē ʻa hono ʻaloʻi mai ʻo Sīsū Kalaisí. He ko ha meʻa ia naʻe nofo ʻa e kakaí ʻo tatali ki ai ʻi he ngaahi taʻu lahi, pea ko ʻeni kuo hoko ʻo moʻoni.

Hiva

Hivaʻi pe lau ʻa e lea ʻo e “Pō Malū.”

Pō malū, siʻi pō!

Ko e monū kuo hoko

Mele pea mo e tama.

Faka-ʻOtua hono anga,

ʻAloʻi masiva,

Ko ia ko e ʻOtua.

Pō malū, Siʻi pō!

Ne nau mamata!

Kau hiva ne nau hiva.

Fiefia, haleluʻiá.

Kuo ʻaloʻi mai,

ʻA e Fakamoʻuí.

Pō malū! Siʻi pō!

Hifo ai e ʻAló

Maama ne hā mai ai.

Ko e ʻofa ki he kakai;

Sīsū kuo ʻaloʻí,

Sīsū kuo ʻaloʻí.

Fakamatala Fakanounoú

Fakamatala ʻa e faiakó

Fakamatalaʻi ange ʻoku ʻikai fie maʻu ia ke tau toki sio ki ha ʻāngelo pe fetuʻu ʻi he taimi Kilisimasi kotoa pē ke tau ʻiloʻi kuo ʻaloʻi mai ʻa Sīsū Kalaisi. ʻOku tau ʻilo ko e moʻoni ʻeni. ʻOku tau ʻilo ʻoku mahuʻinga ia kiate kitautolu. Te tau lava pē ke maʻu ʻa e fiefia tatau mo e kau tauhi-sipí pea mo e kakai Nīfaí ʻi he taimi naʻa nau ʻiloʻi ai kuo ʻaloʻi mai iá. ʻOku tau ongoʻi ʻeni ʻi hono fakamafola atu ʻo e ʻofa pea mo e fiefia ʻo e ʻaloʻí ki he niʻihi kehé.

Fakamatala ʻa e faiakó

  • Te mou lava fēfē ʻo vahevahe mo e niʻihi kehé ʻa e fiefia ʻi hono ʻaloʻi mai ʻo Sīsū Kalaisí?

Fakamoʻoni ʻa e faiakó

Fai hoʻo fakamoʻoní ki hono mahuʻinga ʻo hono ʻaloʻi mai ʻo Sīsū Kalaisí pea mo e founga te tau lava ʻo vahevahe atu ai mo e niʻihi kehé ʻa e ʻofá pea mo e fiefiá.

ʻEkitivitií

Tufa ke taki taha ʻa e fānaú ha seti pāsolo. Fekau ke nau fokotuʻutuʻu ʻenau pāsoló pea fakapipiki ia ki ha pepa lanu kehe. ʻI he ʻosi hono fai kotoa ʻeni ʻe he fānaú pea mou lau ʻa e pōpoaki ʻoku ʻi he foʻi fetuʻú: “He kuo ʻaloʻi kiate kimoutolu he ʻahó ni, ʻi he kolo ʻo Tēvitá, ʻa e Fakamoʻuí, ʻa ia ko Kalaisi ko e ʻEiki” (Luke 2:11).

Fealēleaʻakí

Fealēleaʻakí

  • Ko hai naʻá ne maʻu ʻa e pōpoaki ko ʻení mei he ʻāngeló? (Ko e kau tauhi-sipi naʻe ʻi he ngoué.)

  • Ko hai naʻa nau maʻu ʻa e fetuʻú ko ha fakaʻilonga ia ʻo hono ʻaloʻi mai ʻo Sīsū Kalaisí? (Ko e kakai Nīfai pea mo e kakai ʻi Selūsalemá.)

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e lotu tukú.

Ngaahi ʻEkitivitī Fakatupulakí

Fili mei he ongo ʻekitivitī ko ʻení ʻa e ʻekitivitī ʻe ʻaonga taha ki hoʻo kalasí. ʻE lava pē ke ke fakaʻaongaʻi kinautolu ʻi he loto lēsoní, pe ko hano fakamanatu pe fakamatala fakanounou ʻo e lēsoní. Vakai, “Taimi Kalasí” ʻi he “Ko e Ngaahi Tokoni maʻá ne Faiakó” ke maʻu mei ia ha ngaahi fakahinohino kehe.

  1. Fakaʻaongaʻi ha fanga kiʻi founga faingofua pē ke mou fakatātaaʻi ai ʻa e talanoa ki hono ʻaloʻi ʻo Sīsū Kalaisí.

  2. ʻOange ke taki taha ʻe he fānaú ha pepa mo e kala. Tokoni kiate kinautolu ke nau pelu ua ʻa ʻenau laʻi pepá ke hangē ha kātí. Tohiʻi ʻi he tafaʻaki ki muʻá ʻa e foʻi lea ko e Kilisimasi. Kole ange ki he kalasí ke nau ngaohi ha kaati Kilisimasi maʻa honau fāmilí ʻaki ʻenau tā ha ngaahi fakatātā ʻo e meʻa kuo nau ako mei he lēsoni ko ʻení.

ʻĪmisi
star puzzle

He kuo ʻaloʻi kiate kimoutolu he ʻahó ni ʻi he kolo ʻo Tēvitá ʻa e Fakamoʻuí, ʻa ia ko Kalaisi ko e ʻEikí.

(Luke 2:11)

Paaki