Ngaahi Tohi Lēsoni Palaimelíi mo e Taimi Fevahevaheʻakí
Lēsoni 10: ʻOku ou Fakafetaʻi koeʻuhí ko e ʻUlu ʻakau lalahí, ʻAkau īkí, mo e Ngaahi matalaʻiʻakaú


Lēsoni 10

ʻOku ou Fakafetaʻi koeʻuhí ko e ʻUlu ʻakau lalahí, ʻAkau īkí, mo e Ngaahi matalaʻiʻakaú

Taumuʻá

Ke tokoniʻi ʻa e fānaú taki taha ke nau ongoʻi houngaʻia ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi koeʻuhí ko e ʻulu ʻakau lalahí, ʻakau īkí, mo e ngaahi matalaʻi ʻakaú.

Teuteú

  1. Lau ʻi he faʻa lotu ʻa e Sēnesi 1:11–13.

  2. Faʻo ha fuaʻi-ʻakau, vesitapolo, pe kiʻi vaʻa ʻi ha konga tupenu pe tangai pepa.

  3. Teuteuʻi ha fanga kiʻi konga fuaʻi-ʻakau, vesitapolo, pe mā ke ʻahiʻahiʻi. Tomuʻa vakaiʻi mo e mātuʻá ke fakapapauʻi ʻoku ʻikai ke ʻi ai ha taha ʻi he fānaú ʻe kovi ki ai ʻa e ngaahi meʻá ni.

  4. Ngaahi nāunau ʻoku fiemaʻú:

    1. Tohi Tapú

    2. Kapau ʻe lava, ʻomai ha ngaahi fakatātā ʻo e ngaahi ʻulu ʻakau lalahí, ʻakau īkí, pea mo e ngaahi matalaʻi ʻakau ʻoku tupu fakalotofonuá, pea ʻomai mo ha ngaahi meʻa ʻoku ngaohi mei he papá, ʻo hangē ko e peni vahevahé, sēpuni ʻakaú, pe ko ha poulu ʻakau mei ho ʻapí.

    3. Konga fakatātā 1–4, Ko e ngaahi matalaʻi ʻakaú (ʻe lava ke maʻu foki ʻi he Primary Visual Aid Cutout Set 3, ha ngaahi kongokonga fakatātā pehē).

    4. Fakatātā 1–22, Ko e ʻUlu ʻakau ʻoku Matalá; fakatātā 1–23, Ko ha Pununga mo ha fanga kiʻi Manupuna Valevale.

  5. Fai mo ha ngaahi teuteu ʻe fiemaʻu ki ha ʻekitivitī fakatupulaki te ke fie fakaʻaongaʻi.

Ngaahi ʻekitivitʻí ke Ako Mei aʻí

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e fua lotú

ʻEkitivitī ke taki ʻaki e tokangá

Paasi takai e kiʻi tangai ʻoku ʻi ai e ngaahi foʻi ʻakaú, vesitapoló, pe ko e kiʻi vaʻa ʻakaú, kae tāpuniʻi ke ʻoua naʻa lava ha taha ʻo sio pe ko e hā ʻoku ʻi lotó. Tuku ke nau fāfā ki he loto tangaí pea mateʻi pe ko e hā e meʻa ʻoku ʻi lotó. Talaange ke ʻoua te nau tala mai ʻa ʻenau maté kae ʻoua kuo ʻosi fāfā ki he loto tangaí ʻa e taha kotoa pē. Hili ʻa e fāfā ʻa e tokotaha kotoa pē ki he loto tangaí, tuku ange ki he fānaú ke nau tala atu pe ko e hā ʻoku ʻi loto he tangaí. Toʻo ki tuʻa ʻa e meʻa mei he tangaí, pea ke talanoa fekauʻaki mo hono fakaʻofoʻofá pea mo hono ʻaongá.

ʻOku ngaohi ʻe he ʻulu ʻakau lalahí, ʻakau īkí, mo e ngaahi matalaʻi ʻakaú ʻa e māmani ko ha feituʻu fakaʻofoʻofa ke nofoʻi

Fakamanatuʻi ange ki he fānaú ko e meʻa kotoa pē ʻi he māmaní naʻe fakatupu ia ʻo fakatatau mo e palani ʻa e Tamai Hēvaní. ʻI he ʻaho hono tolu ʻo hono fakatupu ʻo e māmaní, naʻe fakatupu ai ʻe Sīsū ʻa e ʻulu ʻakau lalahí, ʻakau īkí, pea mo e ngaahi matalaʻiʻakaú (vakai, Sēnesi 1:11–13). Fakamatalaʻi ange naʻe fiemaʻu ʻe he Tamai Hēvaní mo Sīsū ke ngaohi ʻa e māmaní ke fakaʻofoʻofa ʻaki ʻa e ʻulu ʻakau lalahí, ʻakau īkí, mo e ngaahi matalaʻiʻakaú.

Fakaʻaliʻali ʻa e konga fakatātā ʻo e ngaahi matalaʻi ʻakaú pea mo ha ngaahi fakatātā ʻo ha ʻulu ʻakau lalahi, ʻakau iiki, pea mo ha ngaahi matalaʻi ʻakau ʻa ia naʻa ke maʻu. Tuku ange ki he fānaú ke nau talanoa ha ngaahi meʻa ne hoko kiate kinautolu fekauʻaki mo ha ʻulu ʻakau lalahi, ʻakau iiki, pea mo ha ngaahi matalaʻi ʻakau.

Talanoá

Fai ange ha talanoa ʻa ia te ne fakahinohinoʻi ʻa e fānaú ko e ʻulu ʻakau lalahí, ʻakau īkí, mo e ngaahi matalaʻi ʻakaú ʻoku nau ngaohi ʻa e māmaní ko ha feituʻu fakaʻofoʻofa ke nofo ai. Talanoa fekauʻaki mo ha ngaahi ʻakau iiki fakaʻofoʻofa ʻi he feituʻu ʻokú ke nofo aí. Kapau ʻoku fekauʻaki lelei mo e feituʻu ʻokú ke nofo aí, pea mahalo te ke fie fakaʻaongaʻi ʻa e fakatātā 1–22, Ko e ʻulu ʻakau lalahi ʻoku matala, fakataha mo e ngaahi tefitoʻi fakakaukau ko ʻení:

Naʻe ʻi ai ha fuʻu ʻakau naʻe manako maʻu pē ʻa Keli ke vaʻinga ai. ʻI ha pongipon-gi ʻe taha naʻe fafangu ai ia ʻe heʻene faʻeé ʻo tala ange ʻoku ʻi ai ha kiʻi meʻa foʻou ke ne sio ai. Ko e fuʻu ʻakau ko ia ne manako ʻa Keli ke vaʻinga aí kuo kāpui ia ʻe he fisí, ʻo hinapaki hangē ha popikoané. Naʻá ne fehuʻi ange pe naʻe anga fēfē ʻa e haʻu ʻa e popikoané ki he funga ʻo ʻene fuʻu ʻakaú, pea toki fakamatalaʻi ange leva ʻe heʻene faʻeé ʻa e mahuʻinga ʻo e fisi ʻo e ʻakaú.

Hivá

ʻAi ke tuʻu ʻa e fānaú ʻo hivaʻi ʻa e “Popikoané” (Children’s Songbook) mo fakatātaaʻi ʻaki honau nimá ʻo hangē ko ia ʻoku fokotuʻu mai ʻe hono ngaahi leá. Fakamatalaʻi ange ko e faʻahitaʻu failaú, ʻoku tupu ʻi he ʻakau ko e ʻepilikotí ha ngaahi matala hinehina ʻoku fotu ʻo hangē ha popikoané.

Sio he matapaá – ko e hā ne u sio aí

Ko e fua lelei ʻi he fuʻu ʻakaú

Holoi tounga e mamataʻí

ʻAlaha peá ne ngangatu – ʻOkú ne tala hono masaní

Hangē ko e talanoa ʻoku laú

Ko ʻene tōʻonga kei fakalata – Fai ai ʻa e fakaholomamata.

Fakamatalaʻi ange ʻoku tupu ʻa e ngaahi matala ʻe niʻihi ʻi he ʻakau lalahí, pea tupu ʻa e niʻihi ʻi he ʻakau vaó mo e vālaí, pea tupu hangatonu hake pē e niʻihi ia mei he kelekelé. Fakaafeʻi e fānaú ke mou talanoa kau ki he ngaahi matalaʻi ʻakau kuo nau mamata aí.

Hivá

  • ʻOku tau ʻai fēfeeʻi ʻa e matalaʻiʻakaú ke fakaʻofoʻofa ai hotau māmaní? (ʻOku tau tō kinautolu ʻi ha ngaahi ngoue matalaʻi ʻakau, haʻi mo ha ngaahi haʻinga matalaʻi ʻakau, pea sei mo pineʻi kinautolu ki hotau ngaahi valá.)

  • Ko e hā ʻoku tau foaki ai ha matalaʻi ʻakau ki ha tahá? (Koeʻuhí ko ha meʻa mahuʻinga kuo hoko pea mo ʻai e kakaí ke nau fiefia.)

ʻOku mahuʻinga ʻa e ʻakau lalahí mo e ʻakau īkí kiate kitautolu ʻi heʻetau moʻuí

Talanoá

Fakamatalaʻi ange ʻoku mahuʻinga ʻa e ʻakau lalahí mo e ʻakau īkí ʻi heʻetau moʻuí. Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 1–22, Ko ha fuʻu ʻakau ʻoku fisi, pea fakamatalaʻi mo e ngaahi ʻaonga ʻo ha fuʻu ʻakau. Fakaʻaongaʻi ʻa e ngaahi fakakaukau ko ʻení, pe ko haʻo talanoa ʻo kau ki he ngaahi founga ʻoku fakaʻaongaʻi ʻe he kakai ʻi ho feituʻú ʻa e ʻakau lalahí:

ʻUluakí, ʻoku fakaʻaongaʻi ʻe he fanga manupuná ha fuʻu ʻakau ko hanau ʻapi. ʻOku nau langa fakalelei ʻi ai hanau pununga, pea ʻoku fakatō fua leva ʻa e manupuna fefiné ʻi ai. (Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 1–23, Ko ha pununga mo ha fanga kiʻi manupuna.) ʻI he fofoaʻi ʻo e fanga kiʻi manupuná mei honau ngeʻesí, ʻoku hoko leva ʻa e fuʻu ʻakaú ko ha nofoʻanga lelei kia kinautolu. ʻOkú ne maluʻi kinautolu mei he vela ʻo e laʻaá, mei he ʻuhá, pea mei he fanga manu ʻi he kelekelé ʻa ia te nau mei fakalaveaʻi kinautolu. ʻOku hanga foki ʻe he fuʻu ʻakaú ʻo faʻa ʻomai ha meʻatokoni ke kai ai e fāmili ʻoku nofo ofi ki aí. ʻOku faʻa vaʻinga ʻa e fānaú ʻi he malumalu ʻo e fuʻu ʻakaú mo tau honau heké ki hono fuʻu vaʻaá. ʻI he taimi ʻoku mate ai hano vaʻa, ʻe tuʻusi hifo leva ia ʻe he fāmilí ʻo fakaʻaongaʻi ko ha fefie ke tafu afi ʻaki ke fakamāfanaʻi honau falé.

Talanoá

  • Ko e hā ʻoku mahuʻinga ai ʻa e ʻakau lalahí kiate kitautolú? (ʻOku nau ʻomai ha meʻatokoni, fefie, malumalu, pea mo ha feituʻu lelei ke faiʻanga vaʻinga.)

Fakaʻaliʻali ha ngaahi meʻa mei ho ʻapí pe loki akó ʻa ia naʻe foʻu mei he ʻakaú, pea lave ʻo kau ki he ngaahi ʻaonga kehekehe ʻo e ʻakaú.

Talanoá

  • Ko e hā mo ha toe meʻa ʻoku ke ʻiloʻi ʻoku ngaohi mei he ʻakaú?

Fakamatalaʻi ange ʻoku tau fakaʻaongaʻi foki mo e ʻakau īkí ʻi ha ngaahi founga lahi. Ko e taha ʻo e ngaahi meʻa mahuʻinga ʻoku ʻomai ʻe he ʻakau īkí kiate kitau-tolú ʻa e meʻatokoní.

Talanoá

  • Ko e hā ha faʻahinga ʻakau iiki ʻoku tau kai?

Kapau ʻoku ʻi ai ha niʻihi ʻo e ngaahi fakatātā kuo ke maʻú ʻoku hā ai ha ngaahi ʻakau tuʻu-fonua ʻoku kai peá ke fakaʻaliʻali kinautolu he taimi ko ʻení.

ʻEkitivitií

Talanoa mo e fānaú kau ki he ngaahi tengaʻi ʻakaú, ngaahi fuaʻi ʻakaú, pea mo e ngaahi vesitapolo ʻoku tō fakalotofonuá. Fakamatalaʻi ange ʻoku faʻa momosi ʻa e tengaʻi uité ʻo ngaohi mei ai ʻa e mā mo e faʻahinga meʻatokoni ki he kai pongipongí. ʻEke ange ki he kiʻi tamasiʻi taki taha ʻa e faʻahinga meʻatokoni ʻoku manako taha aí, ʻa ia ʻoku haʻu mei he ʻakau īkí. Tukuange ki he fānaú ke nau ʻahiʻahiʻi ʻa e ngaahi konga fuaʻi ʻakaú, vesitapoló, mo e mā naʻa ke ʻomaí. Tala ange kiate kinautolu ʻa e faʻahinga ʻakau iiki naʻe maʻu mei aí.

Fakamatalaʻi ange naʻe fekauʻi ʻe he Tamai Hēvaní ʻa Sīsū ke ne fakatupu ʻa e faʻahinga kehekehe ʻo e ʻakau lalahí mo e ʻakau īkí koeʻuhi ke ʻi ai ha ngaahi meʻa lelei ke tau kai.

ʻEkitivitií

  • ʻE anga fēfē haʻatau fakamālō ki he Tamai Hēvaní koeʻuhí ko ʻetau meʻatokoní? (ʻAki haʻatau manatuʻi ke fai haʻatau lotu ʻo fakamālō ʻi he meʻatokoní ki muʻa pea tau toki kaí).

Fakamoʻoní

Fai hoʻo fakamoʻoní fekauʻaki mo e ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní pea mo Sīsū kiate kitautolú. Fakamanatu ki he fānaú ke nau manatuʻi ʻa e ʻofa ko iá ʻi he ʻaho kotoa pē ʻi he taimi ʻoku nau mamata ai ki he ngaahi ʻakau lalahí, ʻakau īkí, mo e ngaahi matalaʻi ʻakau fakaʻofoʻofá.

Ngaahi ʻEkitivitī Fakatupulakí

Fili ha niʻihi ʻo e ngaahi ʻekitivitī ko ʻení ke fakaʻaongaʻi ʻi he lēsoní.

  1. ʻOmai ha ngaahi tengaʻi ʻakau (hangē ko e tengaʻi matalaʻiʻakaú, tengaʻi pīní, pe uité) pea mo ha ipu ʻoku fonu kelekele, ʻo teuteu ke foki mo e fānaú ki ʻapi. Fakaʻaliʻali ange ki he fānaú ʻa e founga tō ʻo ʻenau tengaʻi ʻakaú, pea fakamanatuʻi ange ʻoku fiemaʻu ke nau ʻoange ha vai pe fuʻifuʻi pea mo ha laʻā kae moʻui ʻa ʻenau ngaahi tengaʻi ʻakaú.

  2. ʻAi e fānaú ke nau angimui atu kiate koe ʻa e ngaahi lea ʻo e hiva ko e “Fanga Kiʻi Tengaʻi ʻAkau Māʻumohé”(Children’s Songbook). Pea tuku ke fakatātaaʻi ʻe he fānaú ko e fanga kiʻi tengaʻi ʻakau kinautolu ʻoku nau ʻā hake pea faofao lolotonga hoʻo hivaʻi pe lau ʻa hono ngaahi leá.

  3. Kosi ha ngaahi lauʻi matala ki ha matalaʻi ʻakau, pea mo hano ngaahi kau mei ha pepa fakalanu pea ʻai ke fakapipiki ki ha laʻi pepa mavahe ʻe he kiʻi tamasiʻí pe taʻahiné taki taha ʻa e ngaahi meʻá ni ki ha fotunga ʻo ha matalaʻi ʻakau . Fakahingoa mo tohiʻi ai ʻa e ʻOku ou fakafetaʻi koeʻuhí ko e ngaahi matalaʻi ʻakau fakaʻofoʻofá.

  4. ʻOmai ha foʻi fuaʻi ʻakau, pe vesitapolo ʻa ia ʻoku ʻi ai hano tenga ʻi loto. Fahi ua ʻa e fuaʻi ʻakaú pe vesitapolo ko iá ke mamata ʻa e fānaú ki he fanga kiʻi tengaʻi ʻakau ʻi lotó. Fakamatalaʻi ange ko e taimi ko ia ʻoku tō ai ʻa e fanga kiʻi tengaʻi ʻakaú ni pea ʻoange ki ai mo ha vai pea mo ha laʻalaʻā, te nau tupu ʻo toe ʻomai ha ngaahi fuaʻi ʻakau mo ha vesitapolo lahi ange.

  5. ʻAve e fānaú ke mou ʻeva ʻi tuʻa ʻo mamata ki natula mo e ngaahi faʻahinga ʻakau kehekehe aí. Kapau ʻe ʻikai lava koeʻuhí ko e tūkunga ʻo e ʻeá, ʻe lava pē ke sio ki tuʻa ʻa e fānaú ʻi he ngaahi matapā sioʻatá pea fetongitongi ʻi hono fakahā mai ʻa e faʻahinga ʻakau iiki ʻoku nau lava ʻo sio ki aí. Kapau ʻe kaunga lelei, pea ke fakamatalaʻi ange ʻa e hanga ʻe he māfulifuli ʻo e ngaahi faʻahi taʻú ʻo uesia ʻa e ʻakau lalahí mo e ʻakau īkí.

Ngaahi ʻEkitivitī kehe Maʻá e Fānau iiki angé

  1. Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 1–22, Ko ha Fuʻu ʻAkau ʻoku Fisi. Tala ange ki he fānaú naʻe ʻai ʻe he Tamai Hēvaní ʻa Sīsū ke ne fakatupu ʻa e ʻakau lalahí mo e ʻakau īkí (vakai, Sēnesi 1:11–13). Fakamatalaʻi ange ʻoku ʻomai ʻe he ʻakau lalahí ha fua mo ha ʻakau papa kiate kitautolu. ʻOku ʻomai ʻe he ʻakau īkí ha fua mo e ngaahi vesitapoló kiate kitautolu.

  2. ʻOmai ha kiʻi fuʻu ʻakau siʻisiʻi, pe ko ha konga ʻo ha kiʻi fuʻu ʻakau (hangē ko ha matalaʻi ʻakau pe ngaahi laʻi ʻakau) ke lava ʻa e fānaú ʻo mamata, ala, mo fakananamu. ʻOange ha faingamālie ʻo e fānaú tahataha ke nau ala pe pukepuke ʻa e kiʻi fuʻu ʻakaú. Fakahinohino ange ʻa hono lanú, ʻa hono nanamú, pe ko hono fakaʻofoʻofá. Fakahaaʻi ʻa hoʻo houngaʻia ʻi he ʻakau īkí, ngaahi matalaʻi ʻakaú, pea mo e ʻakau lalahí.

  3. Lau ʻa e veesi ko ʻení mo fakatātaaʻi. Pea tuku ke fakatātaaʻi ʻe he fānaú ʻi he lolotonga hoʻo toe lau ʻa e vēsí.

    ʻOku ou keli

    Naʻá ku keli mo keli mo keli (Fakatātaaʻi e founga kelí)

    Pea naʻá ku tō ha tengaʻi ʻakau ki ai (Punou ki lalo ʻo hangē ʻokú ke tō tengaʻi ʻakaú)

    Naʻá ku tafi pea tafi mo tafi (Fakatātaaʻi ʻa e tafí)

    Pea naʻá ku fakamaʻa ʻa e vaó mei ai (Punou ki lalo ʻo hangē ʻokú ke taʻaki ha vao)

    Naʻe ulo mai ʻa e laʻaá mo maama pea māfana (ʻAi e ongo nimá ke nau faʻu ha fuopotopoto)

    Ne tō mai mo e ʻuhá pea kamata (Tuku māmālie hifo ho ongo nimá, pea ʻai e ʻuluʻulu-tuhú ke nau ngaungaue)

    ʻIo, ne u lava ai ke mamata

  4. Ki heʻeku tengaʻi ʻakauúʻene tupu ki ʻolunga. (Tekeʻi hake e ʻuluʻulu-tuhu ʻo e nima toʻohemá he vahavahaʻa tuhu ʻo e nima toʻomataʻú.)

Paaki