Ngaahi Tohi Lēsoni Palaimelíi mo e Taimi Fevahevaheʻakí
Lēsoni 32: ʻOku ou Fakafetaʻi ʻi he Meʻatokoní mo e Valá


Lēsoni 32

ʻOku ou Fakafetaʻi ʻi he Meʻatokoní mo e Valá

Taumuʻá

Ke tokoniʻi ʻa e fānaú taki taha ke nau ongoʻi mo fakahāaʻi ʻenau houngaʻia ʻi he valá mo e meʻatokoní.

Teuteú

  1. Ako ʻi he faʻa lotu ʻa e Sēnesi 1:11–12 mo e 1 Ngaahi Tuʻi 17:8–16.

  2. Ngaahi nāunau ʻoku fiemaʻú:

    1. Tohi Tapú

    2. Ko ha kato vesitapolo mo ha ngaahi tengaʻi ʻakau.

    3. Ko ha kiʻi tangai piini pe kiʻi meʻa molū.

    4. Konga fakatātā 1–5, Ko e Iká; konga fakatātā 1–7, Kiʻi Puaka; konga fakatātā 1–8, Ko e Sipi; konga fakatātā 1–9, Ko e Pulu; konga fakatātā 1–22, Ko e Fanga Moa (mo ha ngaahi kongokonga fakatātā ʻe lava ke maʻu mei he Primary Visual Aids cut out set 4); pe ko haʻo kumi ha ngaahi fakatātā ʻo ha fanga manu ʻa ia ʻoku nau hoko ko ha meʻakai pe ko ha ngaahi vala mei homou feituʻú.

    5. Fakatātā 1–15, Ko Hono Tāpuakiʻi ʻo e Meʻatokoní; fakatātā 1–50, Te u Lava ʻo Teuteu.

  3. Fai mo ha ngaahi teuteu ʻe fiemaʻu ki ha ngaahi ʻEkitivitī Fakatupulaki te ke fie fakaʻaongaʻí.

Ngaahi ʻEkitivitī Ke Ako Mei Aí

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e fua lotú.

ʻEkitivitī ke taki ʻaki e tokangá

Fai ʻa e ngaahi fakahinohino ko ení, peá ke fakafonu ʻa e ngaahi feituʻu ʻoku avá ʻaki ha ngaahi meʻakai pongipongi ʻoku anga maheni ki aí:

Kapau ʻokú ke fie kai ʻi he houa kai pongipongí hiki ha nima ʻe taha ki ʻolunga.

Kapau ʻokú ke fie kai ʻi he houa kai pongipongí, hiki ho nima ʻe tahá.

Kapau ʻokú ke fie kai ʻi he houa kai pongipongí, tuʻu ki ʻolunga.

Hokohoko atu mo e ngaahi ʻekitivitī ko ʻení kae ʻoua kuó ke fakakau mai ʻa e meʻakai ʻe taha ʻa ia ʻoku saiʻia ai ʻa e fānaú taki taha. Pea ke toki pehē, “Kapau ʻokú ke loto fakamālōʻia ki he Tamai Hēvaní ʻi he meʻatokoni ʻokú ke maʻú, tangutu ā ki lalo ʻo kūnima”.

ʻOku tau fakaʻaongaʻi ʻa e ʻakaú mo e fanga monumanú ki he meʻatokoní

  • Ko e hā mo ha toe faʻahinga meʻakai ʻokú ke saiʻia ke ke kai?

  • ʻOku tau maʻu mei fē ʻa ʻetau meʻatokoní?

  • Ko hai naʻá ne fakatupu ʻa e ʻakaú mo e fanga monumanu ʻa ia ʻoku tau maʻu meʻatokoni mei aí?

Talanoa fekauʻaki mo ha niʻihi ʻo e ngaahi meʻatokoni ʻokú ke maʻú pea mo e feituʻu ʻoku haʻu mei aí. Fakamatalaʻi ange ʻoku tau maʻu ʻa e ngaahi meʻakai lahi mei he ʻakaú.

Hanga ʻo fahiʻi pe tofitofi ha foʻi ʻakau pe vesitapolo ʻa ia naʻá ke ʻomaí peá ke fakahinohino ange ʻa e ngaahi tengaʻi ʻakau ʻi lotó.

  • Ko e hā ʻeni?

  • Ko e hā hono ʻuhinga ʻoku maʻu ai ʻe he ʻakaú ha ngaahi tengaʻi ʻakau?

Fakamatalaʻi naʻe palani ʻe he Tamai Hēvaní ke ʻi ai ha ngaahi tengaʻi ʻakau ʻi he ʻakaú koeʻuhí ke nau tupu ke maʻu ai ha ʻulu ʻakau ʻoku toe lahi angé pea ke maʻu ai haʻatau meʻakai (Vakai ki he Sēnesi 1:11–12). ʻI he taimi ʻoku tupu ai ha faʻahinga ʻakau hangē ko e fuaʻi ʻakaú pe vesitapoló, ʻoku toe fakatupu ʻo lahi ange ai ʻa e ngaahi tengaʻi ʻakaú.

ʻEkitivitií

Fai ʻa e kiʻi ʻekitivitī ko ʻení mo e fānaú:

Tō Loloto e Tengá

Tō loloto e tengá (punou ki lalo ʻo ala e ongo nimá ki he falikí)

ʻI he kelekelé nau tatoká.(ʻai ʻa e louhiʻi nima ʻe tahá ʻi ʻolunga he louhiʻi nima ʻe tahá kae fehāngaaki ʻa e ongo louhiʻi nimá.)

Hulungia ʻe he laʻā ngingilá (ʻai e ongo nimá ki ʻolunga ʻo tā ha fuopotopoto).

Tautauafu e ʻuhá (ngaungaue e ʻuluʻulutuhú ʻi he hoholo hifo ʻa e ongo nimá).

Māmāʻili hono ʻea fakalatá (taʻaloʻalo e ongo nimá he funga ʻulú).

Kamata tupu leva e tengá (ngaungaueʻi hake e ʻuluʻulutuhú mei he falikí)

ʻEkitivitií

  • Kuó ke tokoni nai ke tō ha ngaahi tengaʻi ʻakau?

  • Ko e hā ʻa e tengaʻi ʻakau naʻá ke toó?

  • Ko e hā ʻa e faʻahinga meʻakai ʻoku tau maʻu mei he ʻakaú?

Tokoniʻi ʻa e fānaú ke nau fakakaukau ki ha ngaahi fuaʻi ʻakau, vesitapolo, pe kēleni (tengaʻi ʻakau). Fakamatalaʻi ange ko e maá mo e meʻakai ki he pongipongí, ʻoku ngaohi ia mei he tengaʻi ʻakaú pe kēlení. Fakahā ange ki he fānaú ʻa hoʻo houngaʻia ki he Tamai Hēvaní ʻi he ngaahi tengaʻi ʻakau kuo nau tupu ʻo maʻu mei ai ha fuaʻi ʻakau, vesitapolo, pea mo e kēlení.

Toe fakaʻaliʻali ʻa e ngaahi tengaʻi ʻakaú.

ʻEkitivitií

  • Ko e hā ʻa e meʻa ʻoku fiemaʻu ʻe he ngaahi tengaʻi ʻakau ko ení kae lava ke nau tupú?

Talanoá

Fai ange ʻa e talanoa ʻo ʻIlaisiā pea mo e uitou ko ia ʻi Salifatí, ʻo hangē ko ia ʻoku hā ʻi he 1 Ngaahi Tuʻi 17:8–16. Tokoniʻi ʻa e fānaú ke mahino naʻe ʻikai ke ʻi ai ha meʻatokoni feʻunga koeʻuhí naʻe ʻikai ke ʻi ai ha ʻuha. ʻO kapau ʻe ʻikai ke ʻi ai ha ʻuha ke ʻomai ha vai, ʻe ʻikai ke tupu ha meʻakai.

Talanoá

  • Te ke ongoʻi fēfē kapau ʻoku ʻikai ha meʻakai ke ke kai?

  • Naʻe anga fēfē hono tāpuakiʻi ʻa e uitou ko ʻení ʻi heʻene vahevahe ʻa e kiʻi meʻatokoni siʻisiʻi naʻá ne maʻú pea mo ʻIlaisiaá? (Vakai ki he 1 Ngaahi Tuʻi 17:15–16.)

Fakamatalaʻi ange ʻoku ʻikai haʻu kātoa ʻa ʻetau meʻatokoní mei he ʻakaú.

Talanoá

  • ʻOku tau maʻu mei fē ʻa e huʻakaú?

  • ʻOku tau maʻu mei fē ʻa e ngaahi foʻi ʻakaú?

  • ʻOku tau maʻu mei fē ʻa e kakanoʻi manú?

Fealēleaʻaki fekauʻaki mo hono maʻu ʻo e ngaahi meʻakaí mei he fanga manú. Aleaʻi ʻa e faʻahinga monumanu ʻi homou feituʻú ʻoku fakaʻaongaʻi ko ha meʻakai, pea fakaʻaongaʻi ki ai ʻa e ngaahi kongokonga fakatātā mo e ngaahi fakatātā totonú.

ʻOku tau fakaʻaongaʻi ʻa e ʻakaú mo e fanga monumanú ki he valá

Tuhuʻi ange ko e meʻatokoní ʻoku ʻikai ko e meʻa pē ia ʻoku tau ala maʻu mei he ʻakaú mo e fanga monumanú. Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 1–50, Te u lava ke teuteu.

  • Ko e hā e meʻa ʻoku fai ʻe he kiʻi tamasiʻi ko ení?

  • Ko e hā e meʻa ʻoku ke tui ʻi he taimi ʻokú ke teuteu aí?

ʻEkitivitií

ʻAi ʻa e fānaú ke nau fakatātaaʻi haʻanau tui ha ngaahi vala ʻo hangē ko e soté, kofú, ngaahi sū, kote, mo ha tatā.

ʻEkitivitií

  • Ko e hā ʻa e meʻa ʻoku tau fiemaʻu ai ʻa e valá? (Ke ʻufiʻufi ʻaki hotau ngaahi sinó; ke maluʻi hotau ngaahi sinó; ke tauhi hotau ngaahi sinó ke māfana he taimi momokó.)

  • Ko e hā ʻa e meʻa ʻoku ngaohi mei ai ʻa e valá?

Kapau ʻe lava ʻe he fānaú ʻo tala mai ha ngaahi nāunau ʻoku fakaʻaongaʻi ke ngaohi mei ai ʻa e valá, ʻeke ange pe ʻoku nau ʻiloʻi ʻa e feituʻu ʻoku ʻomai mei ai ʻa e ngaahi nāunau ko iá. Fakamatalaʻi ange ʻoku tau maʻu ha ngaahi nāunau ke ngaohi ʻaki ʻa e valá mo e ngaahi suú mei he ʻakaú pea mo e fanga monumanú. Tala ange ki he fānaú ʻa e faʻahinga ʻakau pe fanga monumanu ʻoku ʻomai mei ai ʻa e ngaahi nāunau ʻa ia ʻoku ʻilo ngofua ki hono fakaʻaongaʻi ke ngaohi mei ai ʻa e valá ʻi he feituʻu ʻoku moʻui aí. ʻO hangē ko ení, ko e vavaé mo e līnení ʻoku maʻu ia mei he ʻakaú, mo e siliká ʻoku maʻu ia mei he fanga kiʻi ʻunufe ʻoku nau lalanga ʻa e silikā. ʻOku maʻu ʻa e fulufulú mei he sipí, mo e letá ʻoku maʻu ia mei he fanga pulú.

ʻE lava ke tau fakafetaʻi koeʻuhí ko e meʻatokoní mo e valá

ʻEkitivitií

Kole ange ki he fānaú ke nau fakakaukau ki he ngaahi meʻakai ʻa ia ʻoku nau houngaʻia aí. Paasi pe lī tahataha ha kiʻi tangai piini pe kiʻi meʻa molū ki he fānaú. ʻAi ʻa e fānaú tahataha ke nau tala mai ha hingoa ʻo e meʻakai ʻa ia ʻoku nau houngaʻia ʻi hono maʻú ʻi he taimi ko ia te ke lī pe ʻoatu ai ʻa e kiʻi tangai pīní ki aí. Aleaʻi ʻa e feituʻu ʻoku maʻu mei ai ʻa e meʻatokoni ko ʻení ki muʻa pea toki kamata hoʻo lī ʻa e kiʻi tangai pīní ki he tamasiʻi hoko maí. Fakamanatu ki he fānaú ko e ʻakaú mo e monumanu taautaha kotoa pē naʻe ngaohi pe fakatupu ia ʻe Sīsū, ʻi he fakahinohino ʻa e Tamai Hēvaní.

Toe fai ʻa e ʻekitivitií, mo ke kole ange ki he fānaú taki taha ke nau fakahingoa ʻa e faʻahinga nāunau ki he valá kae ʻikai ko ha meʻakai.

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 1–15, Ko Hono Tāpuakiʻi ʻo e Meʻatokoní.

ʻEkitivitií

  • Ko hai te tau fakamālō pe fakafetaʻi ki ai koeʻuhí ko ʻetau meʻatokoní?

  • Ko hai te tau fakamālō pe fakafetaʻi ki ai koeʻuhí ko hotau valá?

  • ʻE anga fēfē haʻatau fakafetaʻi ki he Tamai Hēvaní koeʻuhí ko e ngaahi meʻa ko ení? (Ko e taha ʻo e ngaahi founga ki aí ko ʻetau leaʻaki ia ʻi he taimi ʻoku tau fai ʻai ʻa ʻetau lotu fakaʻahó.)

Fakamoʻoní

Fakahaaʻi ʻa hoʻo houngaʻia ʻi he hanga ʻe he Tamai Hēvaní mo Sīsū ʻo fakafaingofuaʻi kitautolu ke tau maʻu ha vala ke tau tui pea mo ha meʻatokoni ke tau kai.

Ngaahi Ekitivitií Fakatupulakí

Fili ha niʻihi ʻo e ngaahi ʻekitivitī ko ʻení ke ke fakaʻaongaʻi lolotonga ʻo e lēsoní.

  1. Tufa ki he fānaú taki taha ha lauʻi pepa kuo ʻosi tohiʻi lōloa ha laine ʻi loto mālie mei ʻolunga ki lalo pea mo e foʻi lea ko e ʻOku ou fakafetaʻi koeʻuhí ko e; kuo ʻosi tohiʻi fakalōloa ʻi ʻolunga. Tuku ki he fānaú taki taha ke nau tā ha fakatātā ʻo e meʻatokoní ʻi he tafaʻaki ʻe taha ʻo e lainí pea mo ha faʻahinga vala pe nāunau vala ʻi he tafaʻaki ʻe tahá.

  2. Tokoniʻi ʻa e fānaú ke nau hivaʻi pe lau ʻa e ngaahi lea ki he veesi ʻe ua ʻo e “ʻOku Mau Fakamālō Atu ʻe Tamai” (Children’s Songbook, p. 20).

  3. ʻAi ʻa e fānaú ke nau fakakaukau ko e fanga kiʻi tengaʻi ʻakau kinautolu. ʻAi kinautolu ke nau tuʻusike ki lalo ʻo hangē nai kuo ʻosi tō kinautolu ki he kelekelé, pea nau mālanga māmālie ʻi he taimi kuo huhulu mai ai ʻa e laʻaá pea mo e tō ʻa e uhá kiate kinautolú. Mahalo pē te ke loto ke tukuange ki he fānaú ke nau tautaufetongi ʻi he hoko ko ha laʻā pea mo ha ʻuha.

  4. ʻOmai ha fuaʻi ʻakau pe vesitapolo peá ke tufa ange ki he fānaú ha fanga kiʻi meʻa ke nau ʻahiʻahiʻi. Fakamatalaʻi ʻa e faʻahinga tengaʻi ʻakau mo e ʻakau ʻoku maʻu mei ai ʻa e fuaʻi ʻakau mo e vesitapolo ko ení. (ʻUluaki vakaiʻi mo e mātuʻa ʻa e fānaú ke fakapapauʻi ʻoku ʻikai ʻi ai ha taha ʻo e fānaú ʻoku kau kovi ki ai ha faʻahinga meʻakai peheni.)

  5. Fakamatalaʻi ha faʻahinga meʻatokoni ʻoku ʻiloʻi ʻe he fānaú peá ke ʻeke ange kiate kinautolu ke nau hanga ʻo mateʻi ʻa e faʻahinga meʻatokoni ʻokú ke fakamatalaʻí. ʻO hangē ko ʻení, ʻe lava pē ke ke pehē, “ko e meʻatokoni ko ení ʻoku hinehina pe lanu melomelo ki tuʻa.” ʻOku ʻi ai hono ngeʻesi. ʻOku nofo ia pe tokoto ʻi ha pununga. Ko e hā ia? (Ko ha fuaʻimoa pe manupuna.) Toutou fai ki he lahi tahá ʻo fakatatau mo hoʻo fiemaʻú. Mahalo pē te ke fie ʻomai hano fanga kiʻi fakatātā pe konga ʻo e ngaahi meʻatokoni ʻokú ke fakamatalaʻí.

  6. ʻOmai ha ngaahi nāunau teuteu hangē ko ha kofu fakamāfana, ngaahi kote, ngaahi tatā, pea tuku ki he fānaú ke nau ʻahiʻahi tui kinautolu ʻi he lolotonga hoʻo fakamatala fekauʻaki mo e nāunau vala ʻa ia ʻoku fakahoungaʻi ʻe he fānaú.

Ngaahi Ekitivitií Kehe Maʻá e Fānau Iiki Angē

  1. Tokoniʻi ʻa e fānaú ke nau hivaʻi pe lau ʻa e ngaahi lea ʻo e “Fakamālō” (Children’s Songbook, p.00).

  2. ʻAi ʻa e fānaú ke nau fakatātaaʻi ʻa e teuteú mo e tui valá ʻi he lolotonga hoʻo lau atu ʻa e ngaahi lea ki he ngaahi veesi ʻekitivitī ko ení:

    Fānau, tui homou talausesé.

    Fānau, tui homou talausesé, taha, ua, tolu.

    Fānau, tui homou pivá.

    Fānau, tui homou pivá, taha, ua, tolu.

    Fānau, tui homou soté.

    Fānau, tui homou soté, taha, ua, tolu.

    Fānau, tui homou sitōkení.

    Fānau, tui homou sitōkení, taha, ua, tolu.

    Fānau, tui homou suú.

    Fānau, tui homou suú, taha, ua, tolu.

    Fānau, kuo mou ʻosi teuteu. (pasipasi ho nimá).

    Fānau kuo mou ʻosi teuteu; tau ō ā ʻo vaʻinga!

Paaki