Ngaahi Tohi Lēsoni Palaimelíi mo e Taimi Fevahevaheʻakí
Lēsoni 37: Te u Lava ʻo Faitotonu


Lēsoni 37

Te u Lava ʻo Faitotonu

Taumuʻá

Ke fakamālohia ʻa e holi ke faitotonu ʻa e fānaú taki taha.

Teuteú

  1. Ako ʻi he faʻa lotu ʻa e ʻEkesōtosi 20:15–16; ʻAlamā 53:16–22; 56:44–57; mo e Ngaahi Tefitoʻi Tui ʻe 13. Vakai foki ki he Ngaahi Tefitoʻi Moʻoni ʻo e Ongoongoleleí (31110 900), vahe 31.

  2. Faʻu ha kiʻi meʻa haʻi ʻulu maʻá e kiʻi tamasiʻi pe taʻahine taki taha mei ha lauʻi pepa pe konga tupenu. Tohiʻi ʻi he kiʻi meʻa ʻai ʻulú taki taha ʻa e ʻE lava ke u faitotonu.

  3. Ngaahi nāunau ʻoku fiemaʻú:

    1. Tohi Tapu mo e Tohi ʻa Molomona.

    2. Foʻi fakamaʻu pe ko ha kiʻi meʻa siʻisiʻi pehē.

    3. Fakatātā 1–13, Ko Siosefa Sāmita (Ko e Ngaahi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí 400; 62449); fakatātā 1–65, Ko e Kau Tau ʻe Toko Ua Afé (Ko e Ngaahi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí 313; 62050).

  4. Fai mo e ngaahi teuteu ʻe fiemaʻu ki ha ngaahi ʻEkitivitī Fakatupulaki te ke fie fakaʻaongaʻi.

Ngaahi ʻEkitivitī ke ako mei Aí

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e fua lotú.

ʻEkitivitī ke taki ʻaki e tokangá

ʻAi ha taha ʻo e fānaú ke haʻu ki muʻa ʻi he kalasí. ʻAi ha foʻi fakamaʻu ʻi loto ʻi ho ongo nimá pea fakatahaʻi kinaua. ʻAi ʻa e toenga ʻo e fānaú ke nau fakatahaʻi honau ongo nimá. Peá ke ʻalu mei he tamasiʻi ki he tamasiʻi ʻo fakateleʻi atu ho nimá ki honau nimá. Fakatooki ʻa e foʻi fakamaʻú ki ha nima ʻo e taha ʻo e fānaú. ʻAi ʻa e fānaú ke nau kei fakatahaʻi pē ʻa honau nimá ʻo hangē ʻoku nau maʻu ʻa e foʻi fakamaʻú. Pehē ange, “Fakamaʻu, fakamaʻu, ko hai ʻokú ne maʻu ʻa e foʻi fakamaʻú?” ʻAi ʻa e kiʻi tamasiʻi pe taʻahine ʻi muʻa ʻi he kalasí ke ne mateʻi pe ko hai ʻoku ʻi ai ʻa e foʻi fakamaʻú ʻaki haʻane fehuʻi atu, “(hingoá), ʻoku ke maʻu ʻa e foʻi fakamaʻú?” Tala ange ki he fānaú ʻoku totonu ke nau tali moʻoni, “ʻIkai, ʻoku ʻikai teu maʻu ia.” pe “ʻIo, ʻoku ou maʻu ia.”

Toutou fai ʻa e vaʻingá ni pea fili ha niʻihi kehe ʻo e fānaú ke nau mateʻi mo paasi takai ʻa e foʻi fakamaʻú. Fakalāngilangiʻi ʻa e fānaú ʻi heʻenau anga-totonú.

ʻOku fiemaʻu kitautolu ʻe he Tamai Hēvaní mo Sīsū ke tau faitotonu

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 1–13, Ko Siosefa Sāmita. Tala ange ki he fānaú naʻe tohi ʻe he palōfita ko Siosefa Sāmitá, “ʻOku mau tui ʻoku totonu ke faitotonu” ʻi he ngaahi tefitoʻi tui ʻe hongofulu mā tolú. Tokoniʻi ʻa e fānaú ke nau maʻuloto ʻa e ngaahi kupuʻi lea ko iá.

  • ʻOku ʻuhinga ki he hā ʻa e totonu ke tau faitotonú?

Fakamatalaʻi ange ʻoku kau ʻi he faitotonú ʻa e tala maʻu pē ʻa e moʻoní, ʻoua ʻe ʻave ʻa e meʻa ʻa e niʻihi kehé, pea faitotonu ki he kakai kehé.

Fakaʻaliʻali ʻa e Tohi Tapú pea tala ange ki he fānaú naʻe ʻomai ʻe Mōsese ʻa e Fekau ʻe Hongofulú ki he kakaí (Vakai ki he ʻEkesōtosi 20). Fakamatalaʻi ange naʻe ʻoange ʻe he Tamai Hēvaní mo Sīsū kia Mōsese ha fekau ʻe ua ʻi he ngaahi fekau ko ʻení fekauʻaki pea mo e faitotonú: “ʻOua naʻa ke kaihaʻa” mo e “ʻOua naʻa ke fakamoʻoni loi.” Lau ʻa e ʻEkesōtosi 20: 15–16.

  • ʻOku ʻuhinga ki he hā ʻa e kaihaʻá?

Fakamatalaʻi ange ko e fakamoʻoni loí ʻoku ʻuhinga ia ko ʻetau leaʻaki ha meʻa ʻoku ʻikai moʻoni.

ʻEkitivitií

Lau ʻa e ngaahi lea ʻo e “ʻOku ou tui ki he faitotonu” (Children’s Songbook, p. 149).

ʻOku ou tui ki he faitotonú;

ʻOku ou tui ki he moʻoní,

ʻA e faitotonú ke kamata ʻiate au

ʻI heʻeku leá mo e ngāue kotoa pē.

ʻEkitivitií

Fakamatalaʻi ki he fānaú ha niʻihi ʻo e ngaahi veesi ʻekitivitī ko ení. ʻAi ʻa e fānaú ke nau tuʻu ki ʻolunga ʻi he taimi ʻokú ke lau atu ai ha meʻa ʻoku ʻuhinga ki he faitotonú pea ke nau tangutu ki lalo ʻi he taimi ʻokú ke lau atu ai ha meʻa ʻoku ʻuhinga ki he kākaá. Fakaʻaongaʻi ʻa e fakatātā ʻoku hā atu ʻi laló pe te ke faʻu pē ʻe koe haʻo fakakaukau pē ʻaʻau:

ʻEkitivitií

  • ʻOkú ke fakatau pē ʻe koe ha meʻa maʻau hili iá naʻe ʻosi kole atu ʻe hoʻo faʻeé ke ʻoua naʻá ke fai pehē.

  • Tala ange ʻa e moʻoní fekauʻaki mo e meʻa naʻá ke faí.

  • ʻAve ha meʻa ʻoku ʻikai ʻaʻau.

  • Ko ʻete fakahā totonu ange ha fehālaaki naʻá te fai.

  • Ko haʻate fakahā ange naʻe fai ʻe he tokotaha kehe ha meʻa hala kae hili ko iá ko kita naʻa te fai ʻa e meʻa ko iá.

  • ʻIlo ha paʻanga pe faʻahinga meʻa ʻa ha taha peá te fakafoki ia ki he toko taha ʻoku ʻaʻaná.

Kole ange ki he fānaú ke nau fevahevaheʻaki mo koe ha ngaahi meʻa naʻe hoko kiate kinautolu ʻa ia naʻa nau faitotonu ai.

ʻEkitivitií

  • Ko e hā ʻa e faʻahinga ongo ʻokú ke maʻu ʻi he taimi ʻoku ke faitotonu aí?

  • Ko e hā ʻa e faʻahinga ongo ʻokú ke maʻu ʻi he taimi ʻoku ʻikai te ke faitotonu aí?

  • Ko e hā nai hono ʻuhinga ʻokú ke ongoʻi ilifia ai ke faitotonu ʻi he taimi ʻe niʻihi? (Telia naʻa tautea koe pe te ke fakamamahiʻi ai ha toko taha kehe.)

Tokoniʻi ʻa e fānaú ke mahino te tau ongoʻi lelei ange ʻi he taimi ʻoku tau faitotonu aí, neongo pē ʻoku faʻa faingataʻa ʻi ha taimi ʻe niʻihi ke fai pehē.

ʻOku tāpuekina kitautolu ʻi he taimi ʻoku tau faitotonu aí

Talanoá

Fakaʻaliʻaliʻa e fakatātā 1–65, Ko e Kau Tau ʻe Toko Uaafé. Fai ange ʻa e talanoa ʻo e kau tau ʻe toko uaafé, ʻo hangē ko ia ʻoku hā ʻi he ʻAlamā 53:26–22, ʻAlamā 56: 44–57, kae tautautefito ki he ʻAlamā 53:20–21. Fakamatalaʻi ange ko e taha ʻo e ʻuhinga naʻe fuʻu lelei pehē ai ʻa e kau talavou ko ení koeʻuhí naʻa nau faitotonu. Lau leʻo lahi ʻa e konga fakaʻosi ʻo e ʻAlamā 53:20. (Kamata mei he ka ko e kau tangata ʻa kinautolu ʻa ia naʻe ala falalaʻanga maʻu pē). Fakamatalaʻi ange ko e ala falalaʻangá ʻoku ʻuhinga ia ko e faitotonu. Koeʻuhí ko e kau sōtia talavou ko ení naʻa nau anga-tonu, naʻe maluʻi ai kinautolu ʻi he taú. Naʻe tāpuekina kinautolu koeʻuhí ko ʻenau faitotonú, tuí, mo e loto toʻá. ʻE tāpuekina foki kitautolu ʻo kapau te tau faitotonu.

Talanoá

  • Naʻe tapuakiʻi fēfē ʻa e kau sōtia ko ʻení ʻe toko uaafé ʻi heʻenau faitotonú? (Vakai ki he ʻAlamā 56:54–56.)

ʻEkitivitií

Fakatui ʻa e fanga kiʻi meʻa ʻai ʻulú ʻi he fānaú. ʻAi kinautolu ke nau fakakaukau ko e kau sōtia kinautolu ʻe toko uaafé pea ke nau laka takai ʻi he lokí ʻo fakatatau mo hoʻo pasi atu ʻa e taimí. ʻAi kinautolu ke tuku ʻenau laka takaí ʻi he taimi ʻe tuku ai ʻa hoʻo pasí, peá ke kole ange ki ha taha ʻo e fānaú ke ne fakamatalaʻi atu ʻa e founga te ke lava ai ʻo faitotonú. Kamata ke toe pasi, mo ke toe fai ʻa e ʻekitivitií kae ʻoua kuo tofuhia ʻa e fānaú kātoa ʻi he maʻu ha faingamālie ke fakamatala ai.

Fakamoʻoní

Fai hoʻo fakamoʻoní ki he fiemaʻu ko ia ʻe he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalasi kitautolu ke tau faitotonú, pea ʻe lava pē ke tau ongoʻi fiefia ange ʻi he taimi ʻoku tau faitotonu aí.

Ngaahi ʻEkitivitī Fakatupulakí

Fili ha niʻihi ʻo e ngaahi ʻekitivitī ko ʻení ke ke fakaʻaongaʻi ʻi he lolotonga ʻo e lēsoní.

  1. Fai ange ʻa e talanoa ʻo Sēkope Hemipiliní pea mo hono fohá ʻi he lea pē ʻaʻaú:

    Ko e taha ʻa Sēkope Hemipilini ʻo e kau fuofua paionia ne ʻalu ki he fakatonga ʻo ʻIutaá. Naʻá ne ʻofa ʻi he kau ʻInitia naʻe nofo he feituʻu ko iá peá ne ako ai ke leaʻaki ʻenau leá. Naʻá ne faitotonu maʻu pē ki he kau ʻInitiá, pea naʻa nau falala ai kiate ia. ʻI ha ʻaho ʻe taha naʻe fekau ai ʻe Sēkope hono fohá ke ne ʻalu ʻo fakafetongi mai ʻaki ha kiʻi hoosi ha ʻū sipi kafu mei ha ʻInitia. Naʻe vakaiʻi lelei ʻe he ʻInitiá ʻa e kiʻi hōsí peá ne tuku mai ha fokotuʻunga sipi. Naʻe pehē atu e foha ia ʻo Sēkopé, “ʻOku ʻikai feʻunga.” Naʻe toutou tānaki mai leva ʻe he ʻInitiá mo ha toe ngaahi sipi ki he fokotuʻungá. ʻI he taimi ne fakakaukau ai e foha ʻo Sēkopé kuo feʻunga ʻene ʻū sipí, naʻá ne foki leva ki ʻapi, mo fiefia ʻi heʻene pehē kuó ne maʻu ha ʻū sipi lahi ki he kiʻi hōsí. ʻI he taimi ne mamata ai ʻa Sēkope ki he lahi ʻo e ʻū sipi ne ʻomai ʻe hono fohá ki honau ʻapí, naʻe ʻikai te ne fiemālie ki ai. Naʻe ʻikai aʻu e mahuʻinga ia ʻo e kiʻi hōsí ki he lahi ʻo e ʻū sipi ne ʻomí. Naʻe tuʻutuʻuni ai ʻe Sēkope hono fohá ke ne fakafoki ʻa e vaeua ʻo e ʻu sipí ki he ʻInitiá. ʻI he foki atu ʻa e tamasiʻí ni ki he ʻInitiá, naʻe kata ʻa e ʻInitiá mo pehē ange, “Naʻá ku ʻiloʻi ʻe toe fakafoki mai pē kinautolu ʻe Sēkope” (vakai ki he Jacob Hamblin, Jr., ʻi hono fai ʻe Louise Lee Udall, ʻi he A Story to Tell [Salt Lake City: Deseret Book Co., 1945], 359–60).

    Fakamatalaʻi ange naʻe ʻilo pau ʻe he kau ʻInitiá ko e tangata anga-tonu ʻa Sēkope Hemipilini pea kuo pau pē ke ne hanga ʻo fakafoki mai ʻa e toenga ʻo e ngaahi sipí. Naʻe malava pē ʻa e kau ʻInitiá ke nau falala kia Sēkope koeʻuhí naʻá ne faitotonu maʻu pē. Tuku ange ki he fānaú ke nau hanga ʻo fakatātaaʻi pe te nau toe fai mai ʻa e talanoá.

  2. Hivaʻi pe lau ʻa e ngaahi lea ʻo e “Ko Sīsū Pē Naʻá Ne Hangē Ha Kiʻi Tamasiʻí” (Children’s Songbook, p.55).

  3. Fakaʻaongaʻi ha fanga kiʻi tamapua iiki, ʻo hangē nai ko ha kiʻi tamapua sitōkeni pe ko ha kiʻi tamapua pepa, ke fakatātaaʻi ʻaki ʻa e ngaahi meʻa ko ʻení ʻo hangē ko ha taha naʻá ne maʻu ha faingamālie ke fai ha fili ʻi he vahaʻa ʻo e faitotonú mo e taʻe faitotonú. Fakaʻaongaʻi ʻa e ngaahi meʻa ʻoku hā atu ʻi laló pe te ke faʻu pē ʻe koe haʻo fakakaukau:

    • Naʻá ke foaʻi ha foʻi tisi pea ʻeke atu ʻe hoʻo faʻeé pe ko hai naʻá ne foaʻi iá.

    • ʻOkú ke tokoni ki hono tānaki ʻo e paʻanga naʻe nganganá, pea ʻahiʻahiʻi ai koe ke ke toʻo ha niʻihi ʻo e paʻanga ko iá.

    • Naʻá ke kai ha foʻi keke ʻe ua hili iá naʻe ʻosi tala atu ʻe hoʻo tangataʻeikí ke ʻoua te ke fai pehē. Pea ʻeke atu ʻe hoʻo tangataʻeikí pe naʻá ke kai ʻa e keké.

    ʻAi ʻa e fānaú ke nau taufetongi ʻi hono fakaʻaongaʻi ʻa e fanga kiʻi tamapua iiki ko ení pea ke nau fakahā mai ʻa e meʻa te nau fai ʻi he ngaahi foʻi fakakaukau ʻe tolu ko ʻeni naʻe ʻosi fakahā atú.

Ngaahi ʻEkitivitī Kehe Maʻá e Fānau Iiki Angé

  1. Fehuʻi ange ki he fānaú pe ʻoku ʻi ai ha hoosi ʻi he lokí. Tala ange kiate kinautolu neongo pē te nau sio fakapapauʻi, he ʻikai pē te nau ʻilo ʻe kinautolu ha hoosi ʻi he lokí koeʻuhí he ʻoku ʻikai ke ʻi ai ha hoosi ia ʻi ai. ʻOku ʻikai ko ha faitotonu ia ke te pehē ʻoku ʻi ai ha hoosi ʻi he lokí. Fehuʻi ange kiate kinautolu pe ʻoku nau sio ki ha (fakahingoa ange pe tala ange ha meʻa ʻoku lava ʻe he fānaú ʻo sio ki ai). Fakamatala ange kiate kinautolu ko e taimi ʻoku nau pehē pe leaʻaki ai ha ngaahi meʻa ʻoku moʻoni mo totonu, ʻoku nau anga-tonu mo faitotonu ai.

  2. Kole ange ki he fānaú ke hiki lōua honau nimá ki ʻolunga ʻi he taimi te ke tala ange ai ha meʻa ʻoku moʻoní pea tuku hifo ki lalo ʻi he taimi te ke tala ange ai ha meʻa ʻoku ʻikai moʻoní. Fakahā ange ha fanga kiʻi sētesi ʻoku faingofua mo ʻilo ngofua, ʻo hangē ko e “ʻOku ou maʻu ha matalaʻi ʻakau ʻi hoku ʻulú,” “ʻOku ou tui ha kofu,” “ʻOku lanu kulokula ʻa e talausese ʻo Sioné,” pe “ʻOkú ke tangutu ʻi ha funga sea.”

  3. Hivaʻi pe lau ʻa e ngaahi lea ʻo e “Lotoʻaki Faitotonu” (Children’s Songbook, p. 158).

Paaki