Ngaahi Tohi Lēsoni Palaimelíi mo e Taimi Fevahevaheʻakí
Lēsoni 35: ʻE Lava Ke u Anga-ʻofa ki he Fanga Monumanú


Lēsoni 35

ʻE Lava Ke u Anga-ʻofa ki he Fanga Monumanú

Taumuʻá

Ke tokoniʻi ʻa e fānaú taki taha ke mahino ʻa e anga-ʻofa ki he fanga monumanú

Teuteú

  1. Ako ʻi he faʻa lotu ʻa e Sēnesi 2: 12–20; 6–8.

  2. Ngaahi nāunau ʻoku fiemaʻú:

    1. Tohi Tapu

    2. Fakatātā 1–28, Ko e Fakatupu ʻo e meʻa moʻuí (Ko e Ngaahi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí 100; 62483); fakatātā 1–30, Ko Noa mo e Fanga Monumanu ʻi he ʻAʻaké (Ko e Ngaahi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí 103; 62305).

  3. Fai mo e ngaahi teuteu ki ha ngaahi ʻekitivitī fakatupulaki te ke fie fakaʻaongaʻi.

Ngaahi ʻekitivitʻí ke Ako Mei aʻí

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e fua lotú.

ʻEkitivitī ke taki ʻaki e tokangá

Fakatātaaʻi ko ha manu koe ʻa ia ʻoku ʻilo ngofua ʻe he fānaú. ʻAi ʻa e fānaú ke nau mateʻi pe ko e hā ʻa e faʻahinga manu ʻokú ke fakatātāʻí. Tuku ki he fānaú taki taha ke nau fetongitongi ʻi hono fakatātaaʻi ha faʻahinga manu ʻi he lolotonga ko ia ʻoku hanga ʻe he fānau kehé ʻo mateʻi pe ko e hā ʻa e manu ʻoku fakatātāʻí.

Naʻe foaki ʻe ʻĀtama ʻa e hingoa ki he fanga manú taki taha

Fakamanatu ki he fānaú naʻe palani ʻe he Tamai Hēvaní pea fakatupu ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e fanga monumanú, fanga iká, fanga manupuná mo e fanga ʻinisēkité ʻi he funga ʻo e māmaní. Fakaʻaliʻali ʻa e Tohi Tapú pea fakamatalaʻi ange ʻoku fakahā mai ʻe he folofolá kiate kitautolu naʻe fakahingoa ʻe ʻĀtama ʻa e fanga monumanú (vakai ki he Sēnesi 2: 19–20). Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 1–28, Ko e Fakatupu — Ko e Ngaahi Meʻa Moʻuí.

  • Ko e hā ʻa e hingoa naʻe fakahingoa ʻaki ʻe ʻĀtama ʻa e fanga monumanu ʻi he fakatātaá? (tuku ke fetongitongi ʻa e fānaú ʻi hono tuhuʻi ʻo e ngaahi monumanu ʻi he fakatātaá pea mo fakahā mai hono hingoá.)

ʻOku fiemaʻu kitautolu ʻe he Tamai Hēvaní mo Sīsū ke tau anga-ʻofa ki he fanga monumanú

Talanoá

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 1–30, Ko Noa mo e Fanga Monumanu ʻi he ʻAʻaké, pea toe fakamanatu ʻa e talanoa ʻo Noa pea mo e ʻaʻaké, ʻo hangē ko ʻene hā ʻi he Sēnesi 4,8. Fakamamafaʻi ange naʻe tautau toko ua ʻa e fanga monumanu naʻe fakamoʻui ke ʻoua te nau melemó. ʻOku ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi ʻi he fanga monumanú pea ʻokú Na fiemaʻu kinautolu ke nau ʻi he māmaní.

Talanoá

  • Ko e hā hono ʻuhinga naʻe hanga ai ʻe Noa ʻo fakaheka ʻa e fanga monumanú ki he ʻaʻaké?

  • Ko e hā ʻa e fanga monumanu ʻoku ke fakamālō lahi taha ai koeʻuhí ko hono hanga ʻe Noa ʻo fakaheka ki he ʻaʻaké?

  • ʻOkú ke pehē ʻoku fiemaʻu kitautolu ʻe he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi ke tau ngaohi fēfeeʻi ʻa e fanga monumanú?

Talanoá

Fai ange ʻa e talanoa ʻo fekauʻaki mo Sipenisā W. Kimipoló, ʻa ia ko e palesiteni hono hongofulu mā ua ʻo e Siasí, ʻi hoʻo lea pē ʻaʻau:

ʻI he taimi naʻe kei siʻi ai ʻa Sipenisā W. Kimipoló, ko hono fatongiá ke fakaseʻe-seʻe ʻa e fanga pulú ki ha feituʻu mohuku ʻa ia naʻe maile ʻe taha mei hono ʻapí. ʻI ha ʻaho ʻe taha naʻá ne faʻu ai haʻane kiʻi sengai, ko ha faʻahinga meʻa vaʻinga te ne lava ʻo fakaʻaongaʻi ke fanaʻi ʻaki ha foʻi maka ki ha pou ʻo ha ʻā pe fuʻu sinoʻi ʻakau. Naʻe kamata ke ne fuʻu poto ʻaupito ʻo ne lava ai ke fanaʻi ʻo tau ʻi ha fuʻu sinoʻi ʻakau pe pou ʻo ha ʻā ʻa ia naʻe kiʻi mamaʻo.

Naʻe tupu ʻa e ʻulu ʻakau lalahi ʻi he veʻehala ʻa ia naʻá ne fononga atu ai mo e fanga pulú. Naʻe fakatokangaʻi ʻe Sipenisā naʻe lahi ʻa e fanga kiʻi manupuna ʻi he ʻulu ʻakau ko ʻení. ʻI he taimi naʻá ne mamata ai ki he fanga kiʻi manupuná, naʻe fuʻu ʻahiʻahiʻi lahi ia ke ne hanga ʻo fanaʻi kinautolu ke fakahaaʻi ʻe ne pāteʻi he fana sengaí. Ka naʻá ne manatuʻi ʻi he taimi ko iá ha kiʻi hiva ʻa ia naʻá ne hiva ʻi he Palaimelí. ʻOku pehē “ʻOua naʻá ke tāmateʻi ha kiʻi manupunau2026 . Ko e māmaní ko e tofiʻa ia ʻo e ʻOtuá, pea ʻokú Ne ʻomai ʻa e meʻatokoní maʻá e īkí mo e lalahí.” Naʻe fakakaukau ʻa Sipenisā ki he ngaahi lea ko ʻení ʻa ia naʻa ne hivaʻí. Naʻá ne fakakaukau ai ʻoku mahuʻinga ʻa e manupuná ki he Tamai Hēvaní, pea naʻe ʻikai totonu ke ne hanga ʻo tāmateʻi kinautolu. Ko ia naʻá ne fuʻu tokanga ʻaupito ʻi heʻene fana ʻaki ʻene sengaí ki he feituʻu ʻe ʻikai ke tau ai ʻi ha foʻi manupuna. (Vakai ki he Lipooti Konifelenisi, ʻEpeleli. 1978, p. 71; pe Ensign, May 1978, p.47).

Talanoá

  • Naʻe anga fēfē ʻa e fakahaaʻi ʻe Sipenisā W. Kimipolo ʻa ʻene anga-ʻofa ki he fanga kiʻi manupuná?

Tala ange ki he fānaú ʻoku fiemaʻu kitautolu ʻe he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi ke tau anga-ʻofa ki he fanga monumanu kotoa pē.

Hivá

Hivaʻi pe lau ʻa e ngaahi lea ʻo e “ʻOku ou Fie Angalelei” (Children’s Songbook, p.145).

ʻOku ou fie angalelei ki he taha kotoa,

He ʻoku totonu ia.

ʻO u pehē ai, “Manatu:

ʻO kamata ʻiate au.”

Hivá

  • ʻOku ʻi ai haʻo kiʻi manu ʻoku ke pusiaki?

ʻEkitivitií

Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau talanoa fekauʻaki mo ʻenau fanga kiʻi pusiakí pea mo e founga ʻoku nau tauhi ai kinautolú. Lau ange ʻa e ngaahi sētesi ko ʻení pea tuku ki he fānaú ke nau hanga ʻo fokotuʻu hake honau motuʻa tuhú ʻo kapau ko e ngaahi sētesí ʻokú ne fakahaaʻi ha anga-ʻofa ki hano tauhi ʻo ha fanga kiʻi manu ʻoku nau pusiaki peá ke fakatūʻuluʻi ʻa honau motuʻa tuhú ki lalo ʻo kapau ko ha anga taʻe ʻofa ia ʻoku fai ki he fanga kiʻi pusiaki ko ení.

ʻEkitivitií

  • Fafanga kinautolu ʻaki ha meʻakai lelei ʻi he ʻaho kotoa pē.

  • Ngalo ke ke fafanga kinautolu.

  • Ngalo ke ke ʻoange ha vai ke nau inu.

  • ʻAi maʻu pē ke ʻi ai ha vai melie ke nau inu.

  • ʻAi maʻu pē ke ʻi ai ha feituʻu ʻoku malu, mo nonga, ke nau mohe ai.

  • Tāpuniʻi kinautolu ʻi ha potu vela he ʻahó kakato.

  • ʻOange kiate kinautolu hoʻo ʻofá mo hoʻo tokangá.

Fakamoʻoní

Fakamanatuʻi ki he fānaú naʻe fakatupu ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e fanga monumanú pea ko e konga kinautolu ʻo e palani ʻa e Tamai Hēvaní. ʻOku fiemaʻu kitautolu ʻe he Tamai Hēvaní mo Sīsū ke tau anga-ʻofa ki he fanga monumanú. Fevahevaheʻaki hoʻo ongoʻi fekauʻaki mo e fanga kiʻi manu ʻoku pusiakí pe ko e fanga monumanú.

Ngaahi ʻEkitivitī Fakatupulakí

Fili ha niʻihi ʻo e ngaahi ʻekitivitī ko ʻení ke ke fakaʻaongaʻi lolotonga ʻa e lēsoní.

  1. ʻAi ha tatau ʻo e fakatātā ʻo e kiʻi lāpisi ʻoku hā ʻi he ngataʻanga ʻo e lēsoní maʻá e fānaú taki taha, pea tuku ki he fānaú ke nau hanga ʻo valivali ʻa ʻenau fanga kiʻi lāpisí. Fakapipiki ha kiʻi foʻi pulu vavae fuopotopoto ki he hiku ʻo e kiʻi lāpisi taki taha koeʻuhí ke hā fulufulua.

  2. Hivaʻi pe lau ʻa e ngaahi lea ʻo e “ʻOku ʻOfa ʻIate au ʻa e Tamaí” (Children’s Songbook, p.228).

  3. ʻI haʻo fakaʻaongaʻi ʻa e kiʻi ʻakau taumātaʻu mei he lēsoní 21 pea mo e ngaahi kongokonga fakatātā ʻo e fanga monumanú ʻa ia ʻoku ʻoatu ʻi he lēsoní, ʻai ʻa e fānaú ke nau taufetongi ʻi he taumātaʻú ke maʻu ha kiʻi manu. ʻI he taimi kuo maʻu ai ʻe he fānaú taki taha ha kiʻi monumanu, ʻai ʻa e fānaú ke nau taufetongi ʻi hono fakaʻaliʻali ʻenau monumanú pea fakamatalaʻi ʻa e ngaahi meʻa ʻoku nau ʻilo fekauʻaki mo kinautolú.

  4. Faʻu ha kiʻi foʻi pine maʻá e fānaú taki taha ke nau tui ki honau ngaahi ʻapí ʻa ia ʻoku hā ai ʻa e ngaahi kupuʻi lea ko e Te u ʻofa ki he fanga monumanú.

  5. ʻAi ʻa e fānaú ke nau fakatātaaʻi ʻa e kiʻi vaʻinga ko ʻení:

    Ko ʻeku Kiʻi Pusí

    Naʻe kaka ʻeku kiʻi pusí ʻi ha fuʻu ʻakau (“fakakaka” ʻa e ʻuluʻulutuhu mataʻú he uma hemá)

    ʻO ne taʻutu mei ha vaʻa ʻi ʻolunga ʻo sio hifo (hili e nima mataʻú he funga uma hemá).

    Peá u pehē hake, “Haʻu kiʻi pusi,” peá ne lele hifo (lele hifo e ʻuluʻulutuhu mataʻú he uma hemá)

    ʻO ne kai kotoa e meʻakai ne u huaʻi ki heʻene ipú (hapai e nima hemá hangē ha ipú; pea ʻai e nima mataʻú ko e kiʻi pusí ia ʻokú ne kai ʻa e meʻakaí).

  6. ʻAi ʻa e fānaú ke nau tuʻu ki ʻolunga ʻo fakatātaaʻi ʻa e kiʻi veesi ko ení ʻi he lolotonga hoʻo lau atu iá:

    Noa

    Naʻe foʻu ʻe Noa ha fuʻu ʻaʻake (fakamafao e ongo nimá ki he tafaʻakí);

    Naʻá ne ʻilo ʻa e meʻa totonu ke faí (tuhu ʻa e foʻi tuhú ki he manifí pe tafaʻaki laʻé).

    Naʻá ne tuki, kilisi, mo fua (fakatātaaʻi ʻa e ngaahi ngāue ko ʻení)

    ʻO hangē ko ia naʻe fekauʻi ke ne faí (kamokamo ho ʻulú).

    Pea ui ʻe Noa ʻa hono fāmilí (taʻalo ʻaki e nimá ke nau haʻu)

    Ke nau laka atu ki he loto vaká (laka tuʻu maʻu)

    Pea tautau toko ua ʻa e fanga monumanu (fakahā ʻa e foʻi tuhu ʻe ua)

    Naʻe haʻu ki he fungavaká ke heká (fakatātaaʻi ʻe ho ongo nimá ʻo hangē ʻokú na tēteé)

    Naʻe tātānaki mai ʻa e ngaahi ʻao fakapōpōʻulí (hili ho ongo nimá ʻi ho ʻulú),

    Pea kamata leva ke tō ʻa e ʻuhá (Ngaungaue ʻa e fanga kiʻi ʻuluʻulu-tuhú ʻo hangē ʻoku ʻuhá)

    Pea ʻufiʻufi kotoa ʻa e māmaní (paeʻi ho nimá mei hema ki mataʻú)

    Naʻe ʻikai pē ke toe ʻi ai ha fonua ia. (kalokalo ʻa e foʻi ʻulú).

    Naʻe tētē lelei pē ʻa e ʻaʻaké (fakatātaaʻi e tēteé ʻaki ho nimá)

    ʻO laui ʻaho mo laui pō (ʻai fakatouʻosi ho ongo nimá ki he tafaʻaki pē taha ho matá ʻo hangē ʻokú ke mohé)

    Kae ʻoua kuo toe hopo hake ʻa e laʻaá (ʻai ho ongo nimá ke fetaulaki ʻi ʻolunga ho funga ʻulú ʻo hangē ha laʻā fuopotopoto)

    ʻO huhulu ngingila mo māfana.

    Pea mātuʻu kotoa ai ʻa e vaí (fakafehauaki ho ongo nimá ʻi ho fatafatá)

    ʻAsi hake mo e fonua mōmoá (folahi ho ongo nimá ki he tafaʻakí)

    Pea fakafetaʻi ʻa e fāmili ʻo Noá (punou e ʻulú pea kūnima)

    ʻI he takaofi maʻu pē ʻa e ʻOtuá.

    (Toʻo mei ha veesi naʻe faʻu ʻe Beverly Spencer.)

Ngaahi ʻEkitivitī kehe Maʻá e Fānau iiki angé

  1. Tuku ki he fānaú ke nau talanoa ʻo fekauʻaki mo ha kiʻi pusiaki ʻoku nau maʻu pe loto ke maʻu. Alēlea mo e fānaú ki ha ngaahi founga ʻoku totonu ke tau ohi pe tokangaʻi ʻaki ʻa e fanga kiʻi pusiaki ko ení.

  2. Lau ʻa e ngaahi lea ki he “Māmani Lahi” (Children’s Songbook, p. 235). Fai mo hono fakatātāʻí ʻo hangē ko ʻene hā atu ʻi laló:

    Māmani lahi mo fuopotopoto (faʻu ha fuopotopoto ʻaki haʻo puke ho ongo nimá),

    Lelei ʻa e faʻu ʻa e ʻOtua funganí;

    Ngaahi moʻungá (fakatātaaʻi ʻaki ho ongo nimá ha fōtunga ʻo ha moʻunga ʻi ʻol-unga ʻi ho ʻulú)

    ʻUlu ʻakau māʻolungá (kakapa ke māʻolunga ho ongo nimá ki ʻolunga),

    Fanga monumanu lalahí (kakapa ki ʻolunga)

    Mo e fanga monumanu īkí (tuku hifo ke māʻulalo ho ongo nimá).

    Māmani lahi mo fuopotopotó (faʻu ha fuopotopoto ʻaki ha piki ho ongo nimá).

    Lahi e ʻofa mai ʻa e ʻOtuá; fonu mo e ngaahi tāpuakí (fakafehauaki ho ongo nimá ʻi ho fatafatá).

  3. Fakaʻaliʻali ha niʻihi ʻo e fanga kiʻi konga fakatātā ʻo e fanga kiʻi monumanú, fakaʻaliʻali tahataha kinautolu, pea tuku ange ki he fānaú ke nau fakahā atu ʻa e meʻa ʻoku nau ʻiloʻi fekauʻaki mo e manu taautaha, ʻo hangē ko e feituʻu ʻoku nau nofo aí, ʻoku ongo fēfē ʻenau tangí, pea mo e hā ʻa e meʻa ʻoku nau saiʻia aí.

Paaki