Ngaahi Tohi Lēsoni Palaimelíi mo e Taimi Fevahevaheʻakí
Lēsoni 22: Te u Lava ke Fai ha Ngaahi Meʻa Lahi


Lēsoni 22

Te u Lava ke Fai ha Ngaahi Meʻa Lahi

Taumuʻá

Ke tokoniʻi ʻa e fānaú taki taha ke nau ʻiloʻi ko ʻetau hoko ko ia ko e fānau ʻa e Tamai Hēvaní ʻoku tau lava fakatāutaha ai ke fai ha ngaahi meʻa lahi.

Teuteú

  1. Ako ʻi he faʻa lotu ʻa e 1 Samuela 17.

  2. Fetuʻutaki ki he mātuʻa ʻa e fānaú taki taha ke ʻilo mei ai ha meʻa ʻoku lava ʻo fakahoko lelei pe ʻoku akoako ke fakahoko lelei ʻe he fānaú taki taha.

  3. Teuteu ha fanga kiʻi laʻi pepa mo ha fanga kiʻi tohi mahinongofua ʻi ai, ʻo hangē ko e pasipasi ʻo e ongo nimá, lau ki he tolú, luelue takai he loto lokí, puna, tā ha fuopotopoto (ʻi he palakipoé pe ʻi ha lauʻi pepa), tuʻu fakaveʻetaha, kūnima, pe ko ha tuhuʻi ʻo ha meʻa lanu pulū. ʻAi ke feʻunga ʻa e lahi ʻo e ʻū lauʻi pepá mo e tokolahi ʻo e kalasí. Tokangaʻi e faʻahinga ʻi he kalasí ʻoku ʻi ai honau faingataʻaʻia fakaesinó, ʻo fakakau atu ha ngaahi meʻa ʻa ia te nau lava ʻo faí.

  4. Tohiʻi e hingoa ʻo e kiʻi tamasiʻi pe taʻahine taki taha ki ha fanga kiʻi lauʻi pepa.

  5. Ngaahi nāunau ʻoku fiemaʻú:

    1. Tohi Tapú

    2. Kiʻi ʻakau taumātaʻu (ke fili pē; vakai, Lēsoni 11).

    3. Kiʻi tānakiʻanga ki he ʻū lauʻi pepa hingoá. (faʻiteliha pē)

    4. Fakatātā 1–5, Ko ha Fāmili mo ha Pēpē (26307); fakatātā 1–10, Ko e Lotu Fakafāmilí (62275); fakatātā 1–38, Ko e Fānau ʻoku Vaʻinga mo ha Foʻi Pulu; fakatātā 1–50, Te u lava ʻo Teuteu; fakatātā 1–51, Ko e Ngāue Fakataha ʻa ha Fāmili (62313); fakatātā 1–52, Ko e Fakapoongi ʻe Tēvita ʻa Kolaiaté (Ko e Ngaahi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí 112; 62073).

  6. Fai mo ha ngaahi teuteu ki ha ngaahi ʻekitivitī fakatupulaki te ke fie fakaʻaongaʻi.

Fakatokanga ki he faiakó: Tokanga makehe ki he ongo ʻa ha niʻihi ʻo e fānau ʻi he kalasí ʻa ia ʻoku ʻi ai hanau faingataʻaʻia fakaesino. Taafataha pē hoʻo fakamamafá ki he ngaahi meʻa ʻe lava ʻo fai ʻe honau ngaahi sinó, kae ʻikai ko ia ʻoku ʻikai te nau malavá.

Ngaahi ʻEkitivitī Ke Ako Mei Aí

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e fua lotú

ʻEkitivitī ke taki- ʻakiʻi e tokangá

Peluki ʻa e fanga kiʻi lauʻi pepa ʻoku ʻi ai e hingoa ʻo e fānaú ʻo faʻo ki honau tānaki ʻangá pe tuku he falikí. ʻAi ha taha ʻo e fānaú ke ne fakaʻaongaʻi ha ʻakau taumātaʻu pe ko hono nimá pē ke toʻo hake ʻaki ha taha ʻo e ngaahi lauʻi pepá. Kole ange ki he taha ko ia naʻe tohoʻi hake hono hingoá he lauʻi pepá ke ne tuʻu ho tafaʻakí. Tala ange ki he kalasí ha meʻa ʻoku lava ʻo fakahoko lelei ʻe he toko tahá ni pe ʻokú ne lolotonga ako ke fakahoko. Toutou fai pē ia kae ʻoua kuo ʻi ai ha faingamālie ʻo e taha kotoa pē ke ne fili ha hingoa mei loto pea ke fakahā ange mo ha meʻa fekauʻaki mo e taha ko ia kuo tohoʻi hono hingoá. Fakamālōʻiaʻi ʻa e fānaú ʻi he ngaahi meʻa kuo nau lava ʻo faí pe ko ia ʻoku nau ako ke faí.

ʻE lava ke fakahoko ʻe hotau sinó ha ngaahi meʻa lahi

Hivá

Hivaʻi fakataha pea mo e fānaú ʻa e“Ko e Fānau au ʻa e ʻOtuá” (Children’s Songbook).

Ko e fānau au ʻa e ʻOtuá

ʻOtuá Naʻá ne ʻomi au ki māmani

Ki ha ʻapi mo ha mātuʻa

Angalelei mo ʻofa

Tataki au, tauhi au, pea ta ō mo au

Ke u ʻilo ʻa e halá

Akoʻi au pea te u ʻilo pau

Te u nofo mo Ia ha ʻaho

Hivá

  • Ko hai ʻa e tamai ʻa hotau ngaahi laumālié?

  • Ko hai naʻá ne fekauʻi mai koe ki he māmaní ke ke maʻu ʻa e sinó?

Toe fakamanatu mo e fānaú naʻe palani ʻe he Tamai Hēvaní moʻotautolu ke tau haʻu ki he māmaní ʻo maʻu ʻa e sinó. Fakamatalaʻi ange ʻokú ne fiemaʻu kitautolu ke tau ako ke fakahoko ha ngaahi meʻa lahi ʻaki hotau ngaahi sinó pea ʻokú ne fiemaʻu foki ke tau fakaʻaongaʻi hotau ngaahi sinó ʻi he ngaahi founga ʻoku totonú koeʻuhí ke tau hoko ʻo hangē ko Iá.

Hivá

  • Ko e hā te ke lava ʻo fai ʻaki ho nimá?

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 1–5, Ko ha Fāmili mo ha Pēpē.

Hivá

  • ʻOkú ke pehē ko e hā ʻe malava ʻo fai ʻe he pēpē ko ʻení?

ʻEke ange ʻa e ngaahi fehuʻi ko ʻení pe ko ha ngaahi fehuʻi faitatau mo kinautolu ke fakamahinoʻi ʻaki e lahi ʻo e ngaahi meʻa kuo malava ʻe he fānaú ʻo ako talu mei heʻenau kei pēpeé.

Hivá

  • ʻE lava ʻe ha pēpē ʻo luelue?

  • ʻE lava ʻe ha pēpē ʻo talanoa?

  • ʻE lava ʻe ha pēpē ʻo fafangaʻi pē ia?

  • ʻE lava ʻe ha pēpē ʻo teuteuʻi pē ia?

  • ʻE lava ʻe ha pēpē ʻo puna sākisi?

  • ʻE lava ʻe ha pēpē ke ne hiva ha ngaahi hiva?

  • ʻE lava ʻe ha pēpē ke ne heka ʻi ha veʻetolu?

Fakamatalaʻi ange ʻoku tupu ʻa e fānaú pea te nau ako mo ha ngaahi meʻa lahi ange. Fakaʻaliʻali tahataha ange ʻa e fakatātā 1–10, 1–38, 1–50, mo e 1–51. Tuku ke pukepuke ha fakatātā ʻe ha taha kae fakamatalaʻi ʻe ha taha kehe ʻa e meʻa ʻoku hoko ʻi he fakatātaá. Hili ʻa e ngaahi fakamatala ʻa e fānaú, fakalāngilangiʻi kinautolu ʻi he ngaahi meʻa kuo nau fakatokangaʻi pe ʻiloʻí ʻa ia ʻoku lava ʻe hotau sinó ke faí.

ʻEkitivitií

Tuku ke fili ʻe he fānaú taki taha ha lauʻi pepa kuo ʻosi hiki ki ai ha fakahinohino pe pōpoaki. Lau leʻo lahi ʻa e fakahinohinó pea tuku ki he taha ko ia ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e meʻa ʻoku fakahinohinoʻi maí. Tuku ha faingamālie ki he taha kotoa pē ʻo e fānaú.

ʻEkitivitií

  • Ko e hā e meʻa ʻokú ke ako ke fai ʻi he taimi ní?

  • Ko e hā e meʻa ʻokú ke fie ako ke ke fakahoko ʻi hoʻo tupu haké?

Tala ange ki he fānaú ʻokú ke fakafetaʻi ki he Tamai Hēvaní koeʻuhí ʻoku ʻi ai hotau sino ke fakahoko ha ngaahi meʻa lahi.

ʻE lava ʻo tokoni mai ʻa e Tamai Hēvaní ke tau fakahoko ha ngaahi meʻa lahi

Tala ange ki he fānaú ʻoku ʻi ai e taimi ʻe niʻihi ʻoku faʻa kole mai ai ke tau fai ha ngaahi meʻa ʻoku faingataʻa.

  • Ko e hā ha meʻa naʻá ke feinga ke fai ʻoku faingataʻa?

  • Ko hai te ne tokoniʻi kitautolu ke tau fakahoko ʻa e ngaahi meʻa ko ʻení? (Ngaahi mātuʻá, ngaahi tokouá mo e tuofāfiné, kau faiakó.)

  • Ko hai te tau lotu ʻo kole tokoni ki ai ʻi he taimi ʻoku tau ʻamanaki ai ke fai ha ngāue faingataʻa? (Tamai Hēvaní)

Fakamatalaʻi ange ʻe lava foki mo Sīsū ʻo tokoni kiate kitautolu ʻi he taimi ʻoku faingataʻa ai ke fai ha meʻá.

Talanoá

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 1–52, Ko e Fakapoongi ʻe Tēvita ʻa Kolaiaté, pea fai ange mo e talanoa ʻo Tēvita pea mo Kolaiaté, ʻo hangē ko ia ʻi he tohi ʻa 1 Samuela 17. Fakamatalaʻi ange naʻe tokoniʻi ʻe Sīsū ʻa Tēvita ke ne fakahoko ha meʻa faingataʻa.

Talanoá

  • Ko hai naʻá ne fakailifiaʻi ʻa e kau tau ʻIsilelí? (1 Samuela 17:4–8.)

  • Ko hai naʻe fakafalala ki ai ʻa Tēvita ke ne tokoniʻi ange iá? 1 Samuela 17:37.)

Fakamoʻoní

Fakahaaʻi ʻa hoʻo houngaʻia ki he Tamai Hēvaní ʻi ho sinó pea mo e ngaahi meʻa kotoa pē ʻokú ke lava ke faí. Fakalotolahiʻi ʻa e fānaú ke nau lotu ki he Tamai Hēvaní ʻo kole ke ne tokoniʻi kinautolu ke nau fakaʻaongaʻi honau ngaahi sinó ke fai ha ngaahi meʻa lelei.

Ngaahi Ekitivitií Fakatupulakí

Fili ha niʻihi ʻo e ngaahi ʻekitivitií ni ke fakaʻaongaʻi ʻi he lēsoní.

  1. Hivaʻi mo e fānaú ʻa e “Fakakata ke Faí” (Children’s Songbook) mo fakatātaaʻi ʻa hono ngaahi leá. Tuku ke fili ʻe he fānaú ʻa e ngaahi founga fakatātaaʻi ki he ngaahi veesi hoko maí.

  2. ʻOange ki he fānaú ha ngaahi lauʻi pepa pea tuku ange ke nau tā fakatātaaʻi ha ngaahi meʻa pe meʻa ʻoku nau lava ke fai. Tohiʻi ʻa e Te u lava ke fai ha ngaahi meʻa lahi ʻi he lauʻi pepa ʻa e taha kotoa pē.

  3. Tokoniʻi e fānaú ke nau fili ha meʻa te nau lava ke fakahoko ʻi honau ʻapí, ke tokoniʻi ai ha niʻihi kehe, ʻo hangē ko e fokotuʻutuʻu ʻo e tēpile kaí, tafi ʻo e falikí, pe fafanga ha kiʻi manu pusiaki. Fakamanatu ange ke nau fakahā ia ki heʻenau mātuʻá koeʻuhí ke tokoni ange ʻa e mātuʻá ki hono fakahokó.

  4. Toe fai ha niʻihi ʻo e ngaahi ʻekitivitī ʻe ʻaonga mei he lēsoni 16 ki he 20.

Ngaahi Ekitivitií Kehe Maʻá e Fānau Iiki Angē

  1. ʻAi ke tuʻu ʻa e fānaú ki ʻolunga ʻo hivaʻi ʻa e ngaahi vēsí ni ki he ongó pe fasi ʻo e “Ko ha Tangata Sinou” (Children’s Songbook).

    Ne u hoko ko ha pēpē, pēpē, pēpē,

    Ko ha kiʻi pēpē valevale, valevale, valevale,

    ʻOi, peá u tupu hake, tupu hake, tupu hake, tupu hake,

    ʻOi, kuó u lōloa ange, lōloa ange, lōloa ange.

    Tuku ke fakamatala mai ʻe he fānaú ʻa e ngaahi meʻa kuo nau ako ke fai talu mei heʻenau kei pēpeé.

  2. Fakatātaaʻi ha ngaahi māfihunga hangē ko e punopuná, pasipasí, pe puná, pea ʻeke ange ki he fānaú ke nau tala atu ʻa ia ʻokú ke faí. Pea ʻai leva e fānaú ke nau fai ʻa e meʻa tatau mo ia naʻá ke faí. Tuku ange ki he tokotaha taki taha ke ne fakatātaaʻi ha foʻi tōʻonga. ʻAi e fānaú ke nau mateʻi pea mo faʻifaʻitaki ia.

Paaki