Ngaahi Tohi Lēsoni Palaimelíi mo e Taimi Fevahevaheʻakí
Lēsoni 2: ʻOku Maʻu ʻe he Tamai Hēvaní ha Sino


Lēsoni 2

ʻOku Maʻu ʻe he Tamai Hēvaní ha Sino

Taumuʻá

Ke tokoniʻi ʻa e fānaú taūtaha ke mahino ko e toko taha moʻoni ʻa e Tamai Hēvaní, pea ʻoku ʻi ai Hono sino haohaoa ʻo e kakano mo e ngaahi hui, pea naʻe fakatupu kitautolu ʻi Hono tataú.

Teuteú

  1. Ako ʻi he faʻa lotu ʻa e Sione 14:9; Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá 130:22; Mōsese 2:27; pea mo e Hisitōlia ʻo Siosefa Sāmitá 2:14–17. Vakai, Ngaahi Tefitoʻi Moʻoni ʻo e Ongoongoleleí (31110 900), vahe 1.

  2. Ngaahi nāunau ʻoku fiemaʻú:

    1. Tohi Tapú pea mo e Mataʻitofe Mahuʻingá.

    2. Pepa mo ha kala valivali ki he fānaú taki taha.

    3. Kiʻi sioʻata

    4. Fakatātā 1–3, Ko Sīsū ko e Kalaisí (Ko e Ngaahi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí 240; 62572); fakatātā 1–4, Ko e Fuofua Meʻa Hā Maí (Ko e Ngaahi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí 403;62470).

  3. Fai mo e ngaahi teuteu ki ha ngaahi ʻekitivitī fakatupulaki te ke fie fakaʻaongaʻí.

Ngaahi ʻEkitivitī ke ako mei aí

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e fua lotú.

ʻEkitivitī ke taki-ʻakiʻi e tokangá

Tufa ha ngaahi lauʻi pepa mo e kala, pea ʻai e fānaú ke nau taki taha tā hono fakatātā ʻoʻoná. ʻI heʻenau ʻosí, ʻai ke nau puke ki ʻolunga honau ngaahi fakatātaá, pea ʻeke ange pe ko e feʻia ʻa e meʻa ʻoku moʻoní, ko e toko taha ʻoku hā ʻi he lauʻi pepá pe ko ia ʻokú ne pukepuke ʻa e lauʻi pepá. ʻEke ange pe ʻoku anga fēfē ʻenau ʻiloʻi iá.

Fakamatalaʻi ange ʻoku hangē tofu pē ʻenau moʻoní koeʻuhí ko e ʻi ai honau sinó, pea mo e Tamai Hēvaní he ʻoku ʻi ai hono sino. ʻE lava pē ke tau mamata ki ha ngaahi fakatātā ʻo e Tamai Hēvaní, ka ʻoku ʻikai ko e Tamai Hēvani moʻoní ia. Ko e Tamai Hēvani moʻoní ʻoku ʻi ai Hono sino ʻo e kakano mo e ngaahi hui.

ʻOku fōtunga tatau ʻa Sīsū Kalaisi mo e Tamai Hēvaní

ʻEke ange ki he fānaú pe kuo ʻi ai nai ha taha kuó ne fakahā ange kiate kinautolu ʻoku nau fotunga tatau pē mo ʻenau mātuʻá. Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 1–3, Ko Sīsū ko e Kalaisí, pea fakamatalaʻi ange ko Sīsū Kalaisí ko e ʻAlo ia ʻo e Tamai Hēvaní. ʻOku fakahā mai ʻe he folofolá ʻoku fōtunga tatau pē ʻa Kalaisi mo e Tamai Hēvaní. Fakaʻaliʻali ange ʻa e Tohi Tapú pea ke fakamatalaʻi ange ki he fānaú ʻa e Sione 14:9.

  • ʻOku fōtunga tatau ʻa Sīsū mo hai?

ʻEkitivitií

ʻAi ke tuʻu ʻa e fānaú ki ʻolunga. Tokoniʻi ke nau maʻuloto ʻa e konga ʻuluaki ʻo e tefitoʻi tui ʻuluakí: “ʻOku mau tui ki he ʻOtua ko e Tamai Taʻengatá, mo hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí.”

ʻOku tau fōtunga tatau mo e Tamai Hēvaní pea mo Sīsū

Fakamatalaʻi ange, koeʻuhí ko e fānau fakalaumālie kitautolu ʻa e Tamai Hēvaní, ʻoku tau fōtunga tatau foki ai mo Ia. ʻOku tau maʻu ha sino ʻo hangē ko Hono sinó. Fakamatalaʻi ʻa e Mōsese 2:27 ki he fānaú. Fakamatalaʻi ange, ko hotau fakatupu ko ia ʻi he tatau ʻo e Tamai Hēvaní ʻoku ʻuhinga ia ʻoku tau fōtunga tatau mo Ia.

ʻEkitivitií

ʻAi ke fetongitongi ʻa e fānaú ʻi he toutou sio ki he sioʻatá pe ki ha taha makehe meiate Ia. ʻAi ke ne fakalau ha ngaahi kupu ʻo e sinó ʻokú ne mamata ki aí, ʻo hangē ko e ongo umá, ongo vaʻé, ongo matá, pe ongo telingá. Fakamatalaʻi ange ʻoku maʻu ʻe he Tamai Hēvaní mo Sīsū ʻa e ngaahi kongokonga sino tatau pē.

ʻEkitivitií

  • ʻOkú ke maʻu nai ha sino ʻoku tatau mo e fōtunga ʻo e sino ʻo e Tamai Hēvaní pea mo Sīsuú?

Fakamatalaʻi ange ʻoku tau ʻiloʻi ʻa e fōtunga ʻo e Tamai Hēvaní mo Sīsuú koeʻuhi ko ha niʻihi ʻo e kau palōfitá (kau taki ʻo e Siasí) kuo nau ʻosi mamata ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū pea kuo nau tohi ʻo fekauʻaki mo kinaua ʻi he ngaahi folofolá.

Talanoá

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 1–4, Ko e Fuofua Meʻa Hā Maí. Fai ʻa e talanoa ʻo e fuofua Meʻa Hā Maí, ʻo hangē ko ia ʻoku maʻu ʻi he Hisitōlia ʻo Siosefa Sāmitá 2:14–17.

Talanoá

  • Naʻe anga fēfē hono ʻiloʻi ʻe Siosefa Sāmita pe ʻoku fōtunga fēfē ʻa e Tamai Hēvaní mo Sīsuú?

  • Ko e faʻahinga sino fēfē ʻoku maʻu ʻe he Tamai Hēvaní mo Sīsuú?

Fakamoʻoní

Fai hoʻo fakamoʻoni ki hoʻo houngaʻia ke maʻu ha sino ʻa ia naʻe fakatupu ʻi he fōtunga ʻo e Tamai Hēvaní. Fakahā ʻa hoʻo houngaʻia ʻi he ngaahi meʻa fakaofo lahi ʻoku malava ho sinó ke fakahokó.

Ngaahi ʻEkitivitī Fakatupulakí

Fili ha niʻihi ʻo e ngaahi ʻekitivitī ko ʻení ke fakaʻaongaʻi ʻi he lolotonga ʻa e lēsoní.

  1. ʻAi ke tuʻu ʻa e fānaú ʻo toutou lau ʻa e ngaahi veesi ʻi he ʻekitivitī ko ʻení, mo fakaʻaongaʻi ʻa e ngaahi founga fakatātā ʻoku fakamatalaʻi atú:

    ʻOku ʻi ai hoku sino (fakaʻofoʻofa)

    ʻOku ou maʻu ha sino fakaʻofoʻofa (ala ʻa e nimá ki he fatafatá).

    Naʻe palani ʻe he Tamai Hēvaní maʻaku.

    Naʻá Ne ʻomai ha ongo telinga, koeʻuhi ke u lava ʻo fanongo ʻaki, (ʻAi e ongo nimá ki he ongo tuʻa telingá ʻo fakafanongo).

    Pea mo ha ongo mata ke u lava ʻo sio ʻaki (tuhu ki ho ongo matá).

    ʻOku ʻi ai hoku nima ʻe ua ke u lava ʻo pasipasi (pasi ho ongo nimá)

    Mo ha vaʻe ʻe ua ke u fetafokiʻaki (tafoki takai).

    ʻO kau ka fiemaʻu, te u lava ʻo ala

    Ki hoku louhiʻi vaʻé ʻi lalo (punou ʻo ala ki ho ʻuluʻuluvaʻé).

    ʻI heʻeku fakakaukau ki hoku sinó (tuhu ki ho ʻulú),

    Ko e meʻa lelei taha fekauʻaki mo iá (tangutu fakalongolongo ki lalo)

    He naʻe palani ia ʻe he Tamai Hēvaní

    Ke fōtunga meimei tatau pē mo Ia.

  2. Tokoniʻi e fānaú ke nau lau pe hivaʻi ʻa e “ʻUlu, Uma, Tui mo e Vaʻe” (Children’s Songbook). Fakamanatuʻi ki he fānaú naʻe ʻomai ʻe he Tamai Hēvaní ha ngaahi sino maʻa tautolu ʻo hangē ko ia ʻoku Ne maʻú pea ʻe lava ʻe he ngaahi sino fakaʻofoʻofá ni ʻo fai ha ngaahi meʻa lahi.

  3. Tuku ke fetongitongi ʻa e fānaú ʻi hono fakaʻaongaʻi ʻa e fakatātā 1–4, Ko e Fuofua Meʻa Hā Maí, ʻi hono fai ʻaki e talanoa ʻo e Fuofua Meʻa Hā Maí ki he kalasí.

  4. Fai ʻa e talanoa ʻo Māki mo e ʻekitivitī fakafāmilí:

    Naʻe mālōlō ʻa e tamai ʻa Mākí ʻi he kei pēpē pē ʻa Mākí. Naʻe faʻa fifili ʻa Māki pe naʻe fōtunga fēfē ʻa ʻe ne tangataʻeikí. Naʻá ne fononga mo ʻene faʻeé ki ha ʻekitivitī fakafāmili ʻa ia te ne feʻiloaki ai mo hano ngaahi mehikitanga pea mo haʻane ngaahi faʻētangata, ʻa ia naʻa nau ʻiloʻi lelei ʻa ʻene tangataʻeikí.

    ʻI heʻena aʻu atú, naʻe fakafetaulaki mai ʻa ʻene faʻētangata ko Sioó ke talitali kinaua. Naʻá ne sio pē kia Māki mo pehē, “Te u lava ʻo ʻiloʻi koe ʻi ha feituʻu pē. ʻOkú ke maʻu ha mata tatau pē mo hoʻo tamaí.” Naʻe pehē ange leva ʻe hono mehikitanga ko ʻElisapetí, “ʻOkú ke ʻiloʻi koá Māki, ʻoku hangē tofu pē ho ihú ko e ihu hoʻo tamaí.” Naʻe pehē ange ʻe hono mehikitanga ko Melé, “ʻE Māki, ʻoku hanga ʻe hoʻo malimalí ʻo fakamanatu mai kiate au ʻa e ngaahi malimali hoʻo tamaí.”

    ʻI he lolotonga ʻena foki he meʻalelé ki ʻapí, naʻe pehē ange ʻe Māki ki heʻene faʻeé, “Naʻá ku maʻu ha fiefia he ʻahó ni! Naʻá ku ako ha ngaahi meʻa lahi kau ki heʻeku tamaí he ʻahó ni. Naʻá ku ʻiloʻi ʻoku ou mata tatau mo ia, pea naʻá ku fiefia ai! ʻI he taimí ni ko ʻeku sio pē ki he sioʻatá, te u manatuʻi pe naʻá ne mata fēfē, pea he ʻikai toe ngalo ia ʻiate au.” Naʻe kakapa atu leva ʻa e faʻē ʻa Mākí, ʻo amoamohi e nima ʻo Mākí, mo pehē, “He ʻikai ke ngalo foki ia ʻiate au, ʻi he taimi ʻokú ke nofo ai hoku tafaʻakí.”

    Tala ange ki he fānaú ʻoku hangē tofu pē ʻa e ʻiloʻi ʻe Māki ʻa ʻene fōtunga tatau mo ʻene tamaí neongo pē naʻe ʻikai ke ne lava ʻo sio ai, ʻoku pehē pē ʻetau ʻiloʻi ʻoku tau ʻi he fōtunga ʻo ʻetau Tamai Hēvaní, neongo ʻa e ʻikai ke tau lava ʻo mamata ki aí.

Ngaahi ʻEkitivitī Kehe Maʻá e Fānau Iiki Angé

  1. Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 1–4, Ko e Fuofua Meʻa Hā Maí. Fai ʻi ha lea mahino ngofua ʻa e talanoa ʻo e Fuofua Meʻa Hā Maí. Fakamamafaʻi ko e ongo tangata moʻoni ʻa e Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi pea ʻokú na ʻafioʻi ʻa ʻetau ngaahi lotú.

  2. Fakaʻaongaʻi ʻa e fakatātā 1–4, Ko e Fuofua Meʻa Hā Maí, ke fakahaaʻi ʻa e faitatau ʻa hotau ngaahi sinó pea mo e sino ʻo e Tamai Hēvaní pea mo Sīsū Kalaisí. ʻI haʻo tuhu ki ha konga ʻo e sinó ʻi he fakatātaá, ʻai ʻa e fānaú ke nau tuhu ki he konga tatau mo ia ʻi honau sinó. Hangē ko ʻení, kapau te ke tuhu ki he toʻukupu pe nima ʻo e Tamai Hēvaní, ʻoku tonu ke tuhu ʻa e fānaú ki honau nimá.

  3. Tokoniʻi ʻa e fānaú ke nau fai ʻa e ngaahi ʻekitivitī ko ʻení lolotonga hoʻo lau ʻa hono ngaahi leá:

    Naʻe tūʻulutui ʻa Siosefa ʻi he loto vao-ʻakaú (tūʻulutui mo kūnima)

    Mo fai haʻane lotu (ala ho tuhú ki ho loungutú)

    Naʻá ne mamata ki he Tamaí mo e ʻAló (sio hake, mo ke fakamalumalu ʻaki ho nimá ho matá).

    Peá ne fanongoa Kinaua ʻi ai (ʻai ho nimá ki ho tuʻa telingá ke fakafanongo).

  4. Tuhu ki ho ngutú mo pehē, “Ko hoku ngutú ʻeni.” Peá ke fehuʻi ange, “ʻE lava ke ke tuhuʻi mai ho ngutú?” peá ke tokoni ki he fānaú ke nau tuhu kotoa ki honau ngutú. Fehuʻi ange, “ʻOku ʻi ai nai ha ngutu ʻo e Tamai Hēvaní?” Fai pehē hoʻo fehuʻí ki he ongo matá, ihú, ongo telingá, ongo nimá, pea mo e ongo vaʻé. Peá ke toki tuhu ki he konga kehekehe kotoa ʻo e sinó kae ʻoua te ke leaʻaki honau hingoá, pea tuku ki he fānaú ke nau tala mai ʻa hono hingoá.

Paaki