Books and Lessons
Pene 8:Te Pureraa i to Tatou Metua i te Ao ra


Pene 8

Te Pureraa i to Tatou Metua i te Ao ra

Hōho’a
A woman sitting at a desk with the scriptures open in front of her. She has her hands clasped and eyes closed in prayer.

Eaha te Pure ?

Ua haapii Iesu e, « No reira ia pure outou i te Metua na roto i to‘u i‘oa ma te tuutuu ore e tia‘i » 3 Nephi 18:19).

O te pure ïa te hoê o te mau haamaitairaa rahi roa a‘e o tei fariihia e tatou a ora ai tatou i ni‘a i te fenua nei. E nehenehe ia tatou ia paraparau atu i to tatou Metua i te Ao ra na roto i te pure, e ia titau i Ta’na arata‘iraa i te mau mahana atoa.

Te pure o te hoê ïa paraparauraa i to tatou Metua i te Ao ra ma te aau e te haehaa. O te Atua ana‘e ta tatou e pure, eiaha roa i te tahi atu taata ê. Aita tatou e pure nei i te tahi atu taata ê e aore ra i te hoê noa’tu mea tei hamanihia e te rima taata e aore ra e te Atua (a hi‘o Exodo 20:3–5).

No te Aha Tatou e Pure ai ?

Ua riro te pure ei tuhaa faufaa rahi no te evanelia mai te omuaraa mai o te ao nei. Ua faaue mai te hoê melahi a te Fatu ia Adamu raua o Eva ia tatarahapa e ia ti‘aoro atu i te Atua na roto i te i‘oa o te Tamaiti (a hi‘o Mose 5:8). Aita roa taua faaueraa nei i iriti-ê-hia. E tauturu te pure ia tatou ia haafatata atu i te Atua. Te faauruhia nei to tatou mau mana‘o atoa, ta tatou mau parau, e ta tatou ho‘i mau ohipa na roto i ta tatou mau pure.

E pure tatou no te ani i te puai no te aro i te mau faahemaraa a Satane e a te feia atoa tei pee ia’na ra (a hi‘o 3 Nephi 18:15; PH&PF 10:5). E pure tatou no te fa‘i i ta tatou mau hara i mua i te Atua e no te ani Ia’na ia faaore mai i te reira (a hi‘o Alama 38:14).

E pure tatou no te ani i te arata‘iraa e i te tauturu a te Fatu i roto i to tatou oraraa i te mau mahana atoa E pure tatou no to tatou mau utuafare e to tatou mau hoa, no to tatou mau taata-tupu, no ta tatou mau faaapu e ta tatou mau animala, no ta tatou mau ohipa i te mau mahana atoa, e no te tahi atu mau ohipa ta tatou. E pure tatou ia paruruhia tatou i to tatou mau enemi. (A hi‘o Alama 34:17–27).

E pure tatou no te faaite i te here i to tatou Metua i te Ao ra e ia vai fatata noa Ia’na ra. E pure tatou i to tatou Metua i te Ao ra no te haamauruuru Ia’na no to tatou oraraa maitai e no te mau mea atoa Ta’na e horo‘a mai nei ia tatou i te mau mahana atoa (a hi‘o 1 Tesalonia 5:18). E pure tatou no te ani i to tatou Metua i te Ao ra i te puai no te haapa‘o i te evanelia.

E pure tatou ia ti‘a ia tatou ia haere noa na ni‘a i te e‘a titi’aifaro e te piriha‘o e tae atu ai i te ora mure ore ra. E pure tatou i te Atua, te Fatu no te mau mea ti‘a atoa, ia riro ho‘i tatou ei feia parau-ti‘a i roto i to tatou mau mana‘o, ta tatou mau parau, e ta tatou mau ohipa.

  • Nahea te pure i te tautururaa ia outou ia haafatata i te Metua i te Ao ra ?

Afea tatou e pure ai ?

E pure tatou i te mau taime atoa a tupu mai ai te hinaaro e paraparau i to tatou Metua i te Ao ra, ma te reo mărû anei e aore ra, ma te reo puai. I te tahi taime e titauhia ia tatou ia pure o tatou ana‘e iho, i reira ho‘i tatou e ninii ai i to tatou aau i mua Ia’na (a hi‘o Mataio 6:6). Taa ê noa’tu te reira, e nehenehe ta tatou e pure i roto i te mau ohipa ta tatou e rave i roto i te roaraa o te mahana. E nehenehe ho‘i ta tatou e pure i roto i te pureraa a te Ekalesia, i roto i to tatou fare, a haere ai tatou na ni‘a i te purumu, a rave ai i te ohipa, a faaineine ai i te maa, e aore râ, i te mau vahi atoa e i roto i te mau huru ohipa atoa ta tatou e rave. E nehenehe ta tatou e pure i te mau taime atoa i te ao e aore ra i te pô. E nehenehe ta tatou e pure o tatou ana‘e iho e aore ra i piha‘i iho i te tahi atu mau taata. E nehenehe ta tatou e haamana‘o noa i to tatou Metua i te Ao ra i te mau taime atoa (a hi‘o Alama 34:27). E nehenehe tatou « e pure i te mau taime atoa » (PH&PF 10:5).

I te tahi taime aita paha tatou e anaanatae ia pure. Ua riri paha tatou e aore ra, ua inoino rii. I taua huru taime ra, e ti‘a ia tatou ia faaitoito i te pure (a hi‘o 2 Nephi 32:8–9).

E pure tatou tatou ana‘e i te pô e i te mau po‘ipo‘i atoa. Te faaite ra te mau papa‘iraa mo‘a i te parau no te pure i te po‘ipo‘i, te avatea e te pô (a hi‘o Alama 34:21).

Ua faauehia ia tatou ia faatupu i te mau pureraa utuafare ia haamaitaihia ho‘i to tatou utuafare (a hi‘o 3 Nephi 18:21). Ua a‘o mai to tatou mau ti‘a faatere ia tatou ia pure te utuafare i te mau po‘ipo‘i atoa e i te pô.

E ti‘a atoa ia tatou ia pure no te faaite i to tatou mauruuru e no te ani i te hoê haamaitairaa i te maa i te mau tamaaraa atoa.

E haamata e e faaoti tatou i ta tatou mau pureraa atoa o te Ekalesia na roto i te pure. E haamauruuru tatou i te Fatu no Ta’na mau haamaitairaa, e e ani tatou i Ta’na tauturu ia ti‘a ia tatou ia haamori mai te au i To’na hinaaro.

Nafea tatou ia pure ?

Noa’tu te huru o te vahi tei reira tatou, e mea ti‘a noa anei e aore ra, e mea tuturi anei, ma te reo puai anei e aore ra, ma te reo mărû, i te vahi mo‘emo‘e anei e aore ra i mua anei i te taata, e pure tatou na roto i te faaroo e tia‘i, « ma te aau hinaaro mau, ma te mana‘o papû » (Moroni 10:4).

Ia pure tatou i to tatou Metua i te Ao ra, e faaite tatou Ia’na i te mana‘o o to tatou aau, e fa‘i atu tatou Ia’na, e ani tatou Ia’na ia faaore mai i ta tatou mau hapa, e taparu tatou Ia’na, e haamauruuru Ia’na, e faaite tatou i to tatou here Ia’na. Eiaha tatou e faahiti haere noa i te parau aita hoê auraa (a hi‘o Mataio 6:7–8). E ani tatou ia haapa‘ohia To’na hinaaro, ma te haamana‘o e, te mea ta tatou e hinaaro nei, e ere paha ïa i te mea maitai roa no tatou (a hi‘o 3 Nephi 18:20). I te hopea o ta tatou pure, e faaoti tatou i te reira na roto i te i‘oa o Iesu Mesia (a hi‘o 3 Nephi 18:19).

E mea nahea te mau pure i te pahonohia mai ?

  • I to outou mana‘oraa no te aha aita te mau pahonoraa i te mau pure e horo‘a-ohie-hia mai ? I to outou mana‘oraa no te aha aita te mau pahonoraa i te mau pure e tae mai i te taime mau ta tatou e hinaaro, e aore râ, ia au i to tatou hinaaro ?

E pahono-mau-hia mai ta tatou mau pure aau tae. I te tahi taime e pahonohia mai paha e, aita, no te mea, te ohipa ta tatou i ani, e ere paha i te mea tano roa no tatou. I te tahi taime e pahonohia mai e, e, i reira te mahanahana e tupu ai i roto ia tatou, te mana‘o maitai no ni‘a i te mea ta tatou e rave (a hi‘o PH&PF 9:8–9). I te tahi taime, e pahonohia mai e, « tia‘i rii ». E pahono-mau-hia mai ta tatou mau pure i te taime e ia au i te raveraa ta te Fatu i ite e, e tauturu mau te reira ia tatou.

I te tahi taime e pahono mai te Fatu i ta tatou mau pure na roto i te tahi atu taata. Te hoê hoa maitai, te hoê tane e aore ra vahine faaipoipo, hoê metua e aore ra hoê melo o te utuafare, hoê ti‘a faatere o te Ekalesia, hoê misionare – e riro hoê o teie mau taata i te faauruhia ia rave i te mau ohipa o te pahono i ta tatou mau pure. Hoê hi‘oraa no te reira maori râ te iteraa ïa o te hoê metua vahine apî i ta’na aiû tei pepe i roto i te hoê ati i te fare. Aita ta’na hoê rave‘a no te faahoro i te aiu i ô te taote. E mea apî mai oia i roto i taua aroa ra, e aita oia i matau i te mau taata i reira. Ua pure teie metua vahine apî no te ani i te tauturu. Tau minuti i muri mai, ua ti‘a mai te hoê taata no reira i te uputa fare, e ua na ô maira e, « ua tupu mai te mana‘o i roto ia‘u e haere mai e hi‘o e aita anei oe i hinaaro i te tauturu ». Ua tauturu te reira taata i te metua vahine apî ia afa‘i i te aiu i ô te taote.

E mea pinepine te Atua i te horo‘a mai ia tatou i te mana no te pahono i ta tatou iho mau pure. Ia pure tatou no te ani i te tauturu, e imi tatou i te mau rave‘a atoa no te faatupu i te mau mea ta tatou e titau nei.

Mai te mea e, e haapa‘o tatou i te evanelia a Iesu Mesia, e e pure tamau noa, e roaa ia tatou te oaoa e te poupou. « Ia vai haehaa noa oe; e na te Fatu to oe Atua e arata‘i ia oe na to oe rima ra, e e horo‘a’tu ia oe te pahonoraa i ta oe mau pure » (PH&PF 112:10).

  • E mea nahea to te Metua i te Ao ra pahonoraa i ta outou mau pure ?

Te tahi atu mau papa‘iraa mo‘a e te tahi atu mau rave‘a

Nene’i