Books and Lessons
Omuaraa


Omuaraa

E buka Arata‘i Haapiiraa e e Buka Haapiiraa na te Orometua

Ua papa‘ihia Te mau Parau Tumu o te Evanelia ei buka arata‘i haapiiraa na te taata hoê e ei buka haapiiraa na te orometua. Ia tuatapapa outou i teie buka, a titau i te Varua o te Fatu, e nehenehe outou e faarahi i to outou ite e te iteraa papû no ni‘a ia Iesu Mesia, To’na taraehara, e te faaho‘i-raa-hia mai te evanelia. E itehia ia outou te mau pahonoraa i te mau uiraa o te oraraa, e roaa ia outou te papûraa o ta outou opuaraa e to outou ti‘amâraa, e e hi‘o atu outou i to outou iho mau titauraa e te mau titauraa o te utuafare ma te faaroo.

Te mau arata‘iraa no te haapiiraa i te fare pureraa e i te fare

E hopoi‘a rahi mau te riroraa ei orometua haapii, inaha, te vai ra i reira te mau rave‘a e rave rahi no te faaitoito ia vetahi ê e ia hi‘o « ia faaamuhia ratou i te parau maitai a te Atua ra » (Moroni 6:4). Mai te mea e, e pee outou i teie mau ture, e maitai ïa ta outou haapiiraa:

  • A here i te feia ta outou e haapii.

  • A haapii na roto i te Varua.

  • A haapii i te parau haapiiraa.

  • A titau i te itoito i roto i te aporaa i te parau.

A here i te feia ta outou e haapii

Mai te mea e, e faaite outou i te here i te feia ta outou e haapii, e rahi atu to ratou fariiraa i te Varua o te Fatu. E rahi atu to ratou anaanatae no ni‘a i te aporaa i te parau, e e rahi atu to ratou aau mahora i mua ia outou e i mua ia vetahi ê i roto i te piha haapiiraa. A faaitoito ia haamatau i te mau melo o ta outou piha haapiiraa, e ia ite mai ho‘i ratou e, te tau‘a nei outou ia ratou. A haapa‘o maitai i te ti‘araa o te feia e hinaaro taa ê to ratou. A faatupu i te hoê huru au maitai i roto i ta outou piha haapiiraa, ia ore te mau melo o te piha haapiiraa ia măta‘u ia titau mai i te tauturu ia outou i roto i te mau uiraa atoa ta ratou e vai ra no ni‘a i te mau parau tumu o te evanelia, e e mea nahea ia faaohipa i te reira.

E parahi mai te Varua o te Fatu mai te mea e vai te here e te hoê. Ua parau te Fatu e, « i te vahi e amui ai e toopiti e tootoru ma to‘u nei i‘oa, tei rotopu atoa ïa vau ia ratou i reira » (Ioane 13:34).

No te tahi atu mau mana‘o no ni‘a i teie tumu parau, a hi‘o Te Haapiiraa: Aita e Piiraa Hau A‘e, te mau api 31–39.

Haapii na roto i te Varua

Te ohipa faufaa roa a‘e o ta outou e haapii, o te mau parau haapiiraa ïa a te Mesia tei heheuhia mai i roto i te mau papa‘iraa mo‘a e na roto i te mau peropheta o teie anotau e mai tei haapapûhia mai e te Varua Maitai. No te rave-maitai-raa i te reira, e ti‘a ia outou ia farii i te Varua o te Fatu. « E e horo‘ahia’tu te Varua ia outou na roto i te pure faaroo; e mai te mea e ore roa outou e farii i te Varua ra e ore ho‘i outou e haapii atu » (PH&PF 42:14; hi‘o atoa PH&PF 50:13–22). O te Varua Maitai te orometua haapii mau, no reira, e mea faufaa ia faatupu i te hoê huru i reira te Varua o te Fatu e parahi ai.

No te tahi atu mau mana‘o no ni‘a i teie tumu parau, a hi‘o Haapiiraa: Aita e Piiraa Hau A‘e, te mau api 41–48.

Haapii i te Parau Haapiiraa

Hou a haapii ai outou i te hoê pene, a tuatapapa maite i te reira no te haapapû maitai e, ua maramarama maitai outou i te parau haapiiraa. A tuatapapa atoa i te tahi atu mau papa‘iraa mo‘a i tabulahia i te pae hopea o te pene. Mai te mea e, e haaputapu te mau haapiiraa i roto i te hoê pene ia outou, e haapii atoa ïa outou ma te aau tae e te mana ho‘i. Eiaha e faahorohoro i te mana‘o i ni‘a i te parau haapiiraa a te Ekalesia. A haapii noa i te mau mea i paturuhia e te mau papa‘iraa mo‘a, te mau parau a te mau peropheta e te mau aposetolo o te mau mahana hopea nei, e te Varua Maitai (a hi‘o PH&PF 42:12–14; 52:9).

Mai te mea ua piihia outou no te haapii i te hoê pŭpŭ autahu‘araa e aore ra i te hoê pihaa haapiiraa e faaohipa ra i teie buka, eiaha e rave i te tahi atu mau materia, noa’tu e, e mea faahiahia te reira. A haapa‘o maitai i te mau papa‘iraa mo‘a e te mau parau i roto i teie buka. Mai te mea e, e tano, a faaohipa i to oe iho mau iteraa e i te mau papa‘iraa no roto mai i te mau ve‘a a te Ekalesia ei paturu i te mau haapiiraa.

No te tahi atu mau mana‘o no ni‘a i teie tumu parau, a hi‘o Haapiiraa: Aita e piiraa hau a‘e, te mau api 50–59.

A titau i te taata ia faaitoito i te haapiiraa mai

Ia haapii outou, a tauturu ia vetahi ê ia hi‘o e mea nahea ia faaohipa i te mau parau tumu o te e evanelia i te oraraa o te mau mahana atoa. A faaitoito i te mau aparauraa i ni‘a i te huru no to teie mau parau tumu faaururaa i to tatou mau mana‘o no ni‘a i te Atua, no ni‘a ia tatou iho, no ni‘a i to tatou mau utuafare, e no ni‘a i te mau taata i te tahi a‘e pae i o tatou. A faaitoito i te mau taata ia ora ia au i te mau parau tumu.

A tamata i te amui mai e rave rahi taata i roto i te mau haapiiraa. E rave outou i te reira na roto i te aniraa ia ratou ia tai‘o puai, ia pahono i te mau uiraa, e aore ra, ia faaite i to ratou mau iteraa, tera râ, e rave outou i te reira ma te haapapû maitai e, eita te reira e faahaama ia ratou. E faataa outou i te tahi mau ohipa taa ê na te mau melo o te piha haapiiraa ia faaineine ana‘e outou i ta outou mau haapiiraa. A tamata ia ite i te mau hinaaro e te mana‘o o vetahi ê. E hinaaro paha outou e paraparau taa ê i te mau taata tata‘itahi na mua a‘e i te hoê haapiiraa, e ia ani ia’na i to’na mana‘o no ni‘a i te amuiraa mai i roto i te tau‘araa parau.

No te tahi atu mau mana‘o no ni‘a i teie tumu parau, a hi‘o Haapiiraa: Aita e piiraa hau a‘e, te mau api 61–74.

Te tahi atu tauturu na te mau orometua haapii

I roto i te mau pene atoa o teie buka te vai ra te hoê nota na te mau orometua haapii. O te mau mana‘o ïa o te tauturu ia outou i roto i ta outou mau tautooraa ia here i te feia ta outou e haapii, ia haapii na roto i te Varua, ia haapii i te parau haapiiraa, e ia titau i te itoito i roto i te tamauraa i te parau i rotopu i te mau taata ta outou e haapii.

Nene’i