Instituutti
Luku 43: 3. Nefi 18–19

Luku 43

3. Nefi 18–19

Johdanto

Luvuissa 3. Nefi 18–19 kerrotaan, mitä Vapahtaja opetti sakramentista, rukouksesta ja Pyhän Hengen kumppanuudesta. Kun oppilaat tutkivat näitä opetuksia tarkoin, he ymmärtävät paremmin, miksi he nauttivat sakramentin. He oppivat, kuinka he voivat rukoilemalla päästä lähemmäksi taivaallista Isäänsä ja kuinka he voivat saada päivittäin Pyhän Hengen kumppanikseen.

Joitakin oppeja ja periaatteita

Opetusehdotuksia

3. Nefi 18:1–14, 28–32. Sakramentin kelvollinen nauttiminen suo meille Pyhän Hengen kumppanuuden

Lue oppilaiden kanssa 3. Nefi 18:1–14, 28–32. Kehota heitä panemaan merkille ainakin viisi tärkeää totuutta, jotka Vapahtaja opetti sakramentista. Kehota oppilaita kertomaan, mitä totuuksia he löysivät. Pyydä yhtä oppilasta kirjoittamaan nämä totuudet taululle.

Presidentti James E. Faust (1920–2007) ensimmäisestä presidenttikunnasta selitti, että kelvollisuutemme nauttia sakramentti liittyy läheisesti Pyhän Hengen kumppanuuden saamiseen:

”Kun nautimme kelvollisina sakramenttileivän ja veden Vapahtajan uhrin muistoksi, todistamme Isälle Jumalalle, että me haluamme ottaa päällemme Hänen Poikansa nimen ja aina muistaa Hänet ja pitää Hänen käskynsä, jotka Hän on antanut meille. Jos me tämän teemme, Hänen Henkensä on aina kanssamme.” (”Tutki minut, Jumala, katso sydämeeni”, Valkeus, heinäkuu 1998, s. 18.)

Pyydä oppilaita lukemaan sakramenttirukoukset kohdista Moroni 4:3 ja 5:2. Kannusta heitä merkitsemään näissä jakeissa ne kohdat, joissa sanotaan, mitä meidän täytyy tehdä nauttiaksemme Pyhän Hengen kumppanuudesta. Pyydä heitä kertomaan vastauksensa.

  • Kuinka se, että me muistamme aina Vapahtajan, johtaa siihen, että Hänen Henkensä on aina kanssamme?

Voisit kannustaa oppilaita lukemaan vanhin Dallin H. Oaksin lausunnon, joka on oppilaan kirjan sivulla 325. Tässä lausunnossa vanhin Oaks selittää, mikä yhteys on sakramentin kelvollisella nauttimisella ja sillä, että pääsee osalliseksi enkelien palveluksesta.

3. Nefi 18:15–21. Uskossa pidetyt rukoukset auttavat vanhurskaita toiveitamme toteutumaan ja estävät meitä joutumasta Saatanan pettämiksi

Selitä, että Hengen jatkuva kumppanuus edellyttää meiltä rukouksen avulla syntyvää vankkaa suhdetta Jumalaan.

  • Mitä eroa on sillä, että rukoilee, ja sillä, että vain lausuu rukouksen?

  • Kuinka rukous on vahvistanut teitä?

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan jakeet 3. Nefi 18:15, 18.

  • Mitä Vapahtaja näissä jakeissa käskee meitä tekemään? Miksi?

  • Mitä mielestänne tarkoittaa se, että valvoo ja rukoilee alati? Kuinka se auttaa meitä vastustamaan kiusausta?

  • Kun Vapahtaja oli antanut kahdelletoista opetuslapselleen käskyn valvoa ja rukoilla alati, Hän antoi saman käskyn kaikille ihmisille (ks. 3. Nefi 18:15–18). Mitä voitte oppia siitä, että Vapahtaja opetti sekä opetuslapsiaan että väkijoukkoa valvomaan ja rukoilemaan alati?

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan 3. Nefi 18:19–21. Pyydä sitten kaikkia oppilaita toistamaan jae 20: ”Ja mitä tahansa te pyydätte Isältä minun nimessäni, mikä on oikein, uskoen saavanne, katso, se teille annetaan.” Voit halutessasi käyttää seuraavia keskustelukysymyksiä auttaaksesi oppilaita miettimään syvällisemmin tätä jaetta:

  • Mistähän syystä meidän pitää rukoilla Jeesuksen Kristuksen nimessä?

  • Mitä arvelette ilmauksen ”mikä on oikein” tarkoittavan tässä kohdassa? (Voit myös halutessasi ohjata oppilaat katsomaan kohtaa Jaak. 4:3.)

Lue oppilaiden kanssa OL 46:30.

  • Mikä tämän jakeen mukaan on avain siihen, että pyytää sitä, mikä on oikein?

Huolehdi siitä, että oppilaat ymmärtävät, että jopa rakastavan pyynnön, kuten että joku perheenjäsen parantuisi, täytyy olla Herran tahdon mukainen, jotta se olisi oikein.

Lue luokalle presidentti Gordon B. Hinckleyn, kirkon 15. presidentin (1910–2008), seuraava todistus:

”Jumala, iankaikkinen Isämme, elää. Hän on maailmankaikkeuden Luoja ja Hallitsija, ja silti Hän on Isämme. Hän on Kaikkivaltias ja kaiken yläpuolella. Hänet voi tavoittaa rukoilemalla. – – Kuuleeko Hän lapsen rukouksen? Tietenkin Hän kuulee. Vastaako Hän siihen? Tietenkin Hän vastaa. Ei aina siten kuin toivoisimme, mutta Hän vastaa. Hän kuulee ja vastaa.” (Teachings of Gordon B. Hinckley, 1997, s. 468.)

Voisit pyytää yhtä tai useampaa oppilasta kertomaan tilanteista, jolloin rukoukseen on vastattu. (Suhtaudu hienotunteisesti rukouksen yksityisluonteisuuteen.) Todista siitä, kuinka taivaallinen Isä ohjaa ja siunaa meitä, kun me rukoilemme Häntä uskossa.

3. Nefi 18:22–32. Kirkon jäsenten tulee ottaa kaikki ihmiset joukkoonsa

Muistuta oppilaita siitä, että kirkon johtohenkilöt ovat pyytäneet meitä auttamaan vähemmän aktiivisia jäseniä, uusia jäseniä ja niitä, jotka eivät ole kirkon jäseniä. Tämä neuvo ei ole uusi. Pyydä oppilaita lukemaan 3. Nefi 18:22–25.

  • Mitä näissä jakeissa kirkon jäseniä käsketään tekemään?

Presidentti Gordon B. Hinckley on neuvonut:

”Kasvavan käännynnäismäärän myötä meidän täytyy yhä voimakkaammin ponnistella auttaaksemme heitä, kun he etsivät tietään. Jokainen heistä tarvitsee kolmea asiaa: ystävää, tehtävää ja sitä, että heitä ravitaan ’Jumalan hyvällä sanalla’ (Moroni 6:4). Näiden asioiden tarjoaminen on meidän velvollisuutemme ja mahdollisuutemme.” (Ks. ”Käännynnäisiä ja nuoria miehiä”, Valkeus, heinäkuu 1997, s. 47.)

Presidentti Hinckleyn neuvo voi soveltua myös niihin, jotka eivät ole vielä kirkon jäseniä. Kannusta oppilaita ajattelemaan jotakuta, jonka he voisivat kutsua saamaan lisää tietoa evankeliumista tai osallistumaan johonkin kirkon kokoukseen tai toimintaan. Tämä henkilö voisi olla joku toiseen kirkkoon kuuluva, vähemmän aktiivinen kirkon jäsen tai uusi jäsen.

  • Mikä vaikutus on sillä, että esittää kutsun ystävänä eikä siksi, että on saanut sen tehtäväksi?

Lue kahdentoista apostolin koorumin jäsenen vanhin Russell M. Nelsonin seuraava kannustus (myös mukana olevan DVD-levyn raidalla A):

”Veljet ja sisaret, sanomani on tärkeä, koska meidän täytyy säilyttää täysin aktiivisina paljon useampia uusia käännynnäisiä ja palauttaa aktiivisuuteen paljon useampia vähemmän aktiivisia. Pyydän teitä lisäämään ystävällisyyden ja puhtaan kristillisen veljeyden ja sisaruuden henkeä naapuristossanne. Uuden käännynnäisen tai äskettäin aktivoituneen jäsenen tulee tuntea, että hän on lämpimästi toivottu ja tervetullut kirkon veljien ja sisarien joukkoon. Jäsenten ja johtajien kirkossa tulee hoivata ja rakastaa heitä niin kuin Jeesus tekisi.” (”Todellinen veljeys ja sisaruus”, Valkeus, tammikuu 1989, s. 25.)

Kannusta oppilaita miettimään rukoillen tapoja, joilla he voivat lähestyä ihmisiä, joita he ajattelivat – eivät tehtävän vuoksi vaan vilpittömästä rakkaudesta näitä ihmisiä kohtaan. Ehdota, että oppilaat merkitsevät rinnakkaisviittein kohdat 3. Nefi 18:22–25 ja Moroni 6:4. Käyttäkää luokkana vähän aikaa siihen, että keskustelette keinoista kutsua ihmisiä osallistumaan instituuttiin.

Selitä, että me voimme auttaa pelastamaan taivaallisen Isän lapsia. Esitä seuraava kertomus presidentti Thomas S. Monsonista, kun hän oli 12- tai 13-vuotias. Hän oli kellumassa pitkin Provojokea suuren sisärenkaan päällä. Kun hän tuli joen vuolaimpaan kohtaan, hän näki nuoren naisen joutuneen vaarallisten pyörteiden keskelle. Lue jäljempänä jatkuva kertomus tai käytä mukana olevaa DVD-levyä, jotta oppilaat voivat nähdä, kun presidentti Monson kertoo tapahtuman itse raidalla B.

”Kuulin kiihkeitä huutoja: ’Pelastakaa hänet! Pelastakaa hänet!’ – – Näin, kuinka tytön päälaki katosi pinnan alle kolmannen kerran ja edelleen kohti vedenalaista hautaa. Ojensin käteni, tartuin häntä hiuksista ja nostin hänet renkaan reunalle ja käsivarsilleni. Syvänteen alapuolella vesi virtasi hitaammin, ja meloin kallisarvoisen lastini häntä odottavien sukulaisten ja ystävien luo. He kietoivat kätensä läpimärän tytön ympärille ja suutelivat häntä itkien: ’Jumalan kiitos! Jumalan kiitos, että olet turvassa!’ Sitten he halasivat ja suutelivat minua. Minua nolostutti, ja palasin nopeasti renkaalle ja jatkoin kellumista Vivian Parkin sillalle asti. Vesi oli jääkylmää, mutta minun ei ollut kylmä, sillä minut täytti lämmin tunne. Ymmärsin, että olin osallistunut ihmishengen pelastamiseen. Taivaallinen Isä oli kuullut nuo huudot: ’Pelastakaa hänet! Pelastakaa hänet!” ja salli minun, diakonin, kellua ohi juuri sillä hetkellä, kun minua tarvittiin. Sinä päivänä opin, että kuolevaisuuden suloisin tunne on ymmärrys siitä, että Jumala, taivaallinen Isämme, tuntee meistä jokaisen ja auliisti sallii meidän nähdä ja jakaa jumalallisen voimansa pelastaa.” (Ks. ”Ken kunnioittaa Jumalaa, sitä Jumala kunnioittaa”, Valkeus, tammikuu 1996, s. 49.)

  • Mitä yhtäläisyyksiä huomaatte presidentti Monsonin kokemuksessa joella ja meidän toiminnassamme niiden ihmisten kanssa, jotka tutkivat kirkkoa tai ovat uusia tai vähemmän aktiivisia jäseniä?

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan 3. Nefi 18:26.

  • Keille Vapahtaja tässä puhuu?

Lue oppilaiden kanssa 3. Nefi 18:28–29.

  • Mistähän syystä on tärkeää ymmärtää, että nämä jakeet on osoitettu erityisesti pappeusjohtajille eikä yleisesti kirkon jäsenille? (Me emme ole siinä asemassa, että voisimme päättää jonkun kelvollisuudesta nauttia sakramenttia. Se on yksilön itsensä ja hänen piispansa tai seurakunnanjohtajansa tehtävä.)

Lue luokan kanssa 3. Nefi 18:30–32.

  • Mitä näiden jakeiden ohjeista tulisi kaikkien jäsenten noudattaa? (Voit tehdä taululle luettelon oppilaiden ehdotuksista.)

Auta oppilaita ymmärtämään, että vaikka he eivät palvelisikaan piispan tai vaarnanjohtajan tehtävässä, heillä on tilaisuuksia olla avuliaita ja ystävällisiä ja rukoilla muiden hyvinvoinnin puolesta.

3. Nefi 19:6–13, 20–21. Pyhän Hengen kumppanuus suodaan meille, kun me haluamme sitä ja olemme kelvollisia saamaan sen

Tee ennen oppituntia kopioita sivusta 168.

Kannusta jokaista oppilasta ajattelemaan jotakin arvokasta, mitä he haluaisivat saada. Pyydä heitä ajattelemaan, kuinka se voisi rikastaa heidän elämäänsä ja mitä heidän pitäisi tehdä saadakseen sen.

Pyydä oppilaita lukemaan 3. Nefi 19:6–13, 20–21 nähdäkseen, mitä ihmiset eniten halusivat. Pyydä heitä miettimään, kuinka Pyhän Hengen lahja siunaa heidän elämäänsä ja mitä heidän on tehtävä saadakseen Hengen kumppanuuden.

  • Miksi nämä nefiläiset halusivat Pyhää Henkeä enemmän kuin mitään muuta? Mitä Pyhä Henki voisi lisätä heidän elämäänsä?

  • Mitä ihmiset tekivät saadakseen Pyhän Hengen?

  • Mitä me voimme tehdä kasvattaaksemme haluamme saada Pyhän Hengen vaikutus elämäämme? Miksi on tärkeää rukoilla Pyhän Hengen johdatusta?

Jaa moniste. Anna oppilaille aikaa lukea se. Pyydä heitä panemaan merkille periaatteita, joista he ovat nähneet esimerkkejä omassa elämässään, perheenjäsenten tai ystävien elämässä tai pyhissä kirjoituksissa. Anna heille sitten tilaisuus kertoa toisilleen näistä kokemuksista tai pyhien kirjoitusten kertomuksista.

3. Nefi 19:15–23. Jeesus Kristus on puolustajamme Isän edessä

Kirjoita taululle sana puolustaja.

  • Mikä on puolustaja? (Henkilö, joka vetoaa jonkun toisen puolesta.)

Lue oppilaiden kanssa OL 45:3–5.

  • Kuinka Jeesus Kristus toimii puolustajanamme?

Lue presidentti Joseph Fielding Smithin (1876–1972), kirkon kymmenennen presidentin, seuraava lausunto:

”Puolustaja on sellainen, joka puolustaa tai ajaa jonkun toisen asiaa. – – Se on osa [Jeesuksen Kristuksen suurta tehtävää]. – – Kun Hän oli maan päällä, Hän rukoili usein opetuslastensa puolesta, vedoten Isäänsä heidän puolestaan, ja Hän on vedonnut siitä lähtien.” (Ks. Pelastuksen oppeja, toim. Bruce R. McConkie, 3 osaa, 1977–1982, osa 1, s. 37.)

  • Miltä teistä tuntuu, kun ajattelette, että Jeesus on edelleen puolustajanne Isän edessä?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan 3. Nefi 19:15–23. Keskustelkaa sitten luokkana seuraavista kysymyksistä. (Jos oppilailla on kysymyksiä siitä, miksi opetuslapset rukoilivat Jeesusta eivätkä Isää, voisit pyytää heitä katsomaan vanhin Bruce R. McConkien lausuntoa oppilaan kirjan sivulla 328.)

  • Mitä Jeesus käski väkijoukkoa ja opetuslapsiaan tekemään?

  • Mitä Vapahtajan rukous jakeissa 20–22 opettaa Pyhän Hengen vastaanottamisesta?

  • Mitä Jeesus pyysi rukoillessaan Isäänsä? Mitä erityisesti Hän pyysi niille, jotka kuulevat Hänen valittujen palvelijoidensa sanat?

Voit halutessasi tuoda esiin, että Vapahtaja piti samankaltaisen rukouksen hieman ennen kuin Hän kärsi Getsemanen puutarhassa (ks. Joh. 17). Oppilaat voivat saada lisää ymmärrystä vertaamalla jakeita Joh. 17:11, 20–23 jakeisiin 3. Nefi 19:20–23. Vanhin Jeffrey R. Holland kahdentoista apostolin koorumista esitti kaksi näkemystä näistä rukouksista. Pyydä oppilaita lukemaan hänen havaintonsa oppilaan kirjan sivulta 329.

  • Mitä tarkoittaa se, että on yhtä taivaallisen Isän ja Jeesuksen Kristuksen kanssa? Mitä tarkoittaa olla yhtä toinen toisensa kanssa?

Kehota oppilaita pohtimaan itsekseen seuraavia kysymyksiä:

  • Milloin olet viimeksi tuntenut Pyhän Hengen vaikutuksen? Mitä tämä kokemus johti sinut tuntemaan Vapahtajaa ja ympärilläsi olevia kohtaan?

Kun oppilailla on ollut aikaa pohtia näitä kysymyksiä, kehota heitä kertomaan ajatuksiaan. Voit myös halutessasi kertoa omia ajatuksiasi.

Moniste

Tapoja, joilla Pyhä Henki siunaa elämäämme

”Pyhä Henki voi opastaa ja innoittaa meitä hyvään päivittäisissä toimissamme” (Richard G. Scott, ”Vahvan todistuksen voima”, Liahona, tammikuu 2002, s. 100).

”Pyhä Henki – – on lähteenä todistuksellemme Isästä ja Pojasta” (Robert D. Hales, ”Kasteenliitto: Olla Jumalan valtakunnassa ja kuulua siihen”, Liahona, tammikuu 2001, s. 8).

”Me tarvitsemme Pyhän Hengen jatkuvaa toveruutta auttamaan meitä tekemään parempia valintoja päivittäin eteemme tulevissa tilanteissa. – – Pyhän Hengen lahja auttaa perheenjäseniä tekemään viisaita valintoja – valintoja, jotka auttavat heitä palaamaan perheineen taivaallisen Isänsä ja Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen luo asuakseen Heidän kanssaan iankaikkisesti.” (Robert D. Hales, ”Kasteenliitto: Olla Jumalan valtakunnassa ja kuulua siihen”, s. 8.)

”Nuoria miehiämme ja naisiamme pommitetaan maailman rumuudella. Hengen toveruus antaa heille voimaa vastustaa pahaa ja auttaa heitä tarpeen tullen tekemään parannuksen ja palaamaan suoralle ja kaidalle polulle. – – Me kaikki tarvitsemme Pyhän Hengen tarjoamaa vahvistusta.” (Robert D. Hales, ”Kasteenliitto: Olla Jumalan valtakunnassa ja kuulua siihen”, s. 8.)

”Pyhän Hengen [lahja] auttaa meitä ymmärtämään oppia ja soveltamaan sitä omakohtaisesti” (Russell M. Nelson, ”Pyhien kirjoitusten tarjoaman ohjauksen mukaan eläminen”, Liahona, tammikuu 2001, s. 21).

”Pyhä Henki opastaa, mitä sanomme” (Henry B. Eyring, ”Ruoki minun karitsoitani”, Valkeus, tammikuu 1998, s. 86).

”Elämäämme ei voi tulla suurempaa siunausta kuin Pyhän Hengen lahja – Pyhän Hengen kumppanuus opastamaan meitä, suojelemaan meitä ja siunaamaan meitä” (Gordon B. Hinckley, Teachings of Gordon B. Hinckley, 1997, s. 259).

Kuinka Hengen voi kutsua luokseen

”Pyhien kirjoitusten uskollinen tutkiminen tuo meille Pyhän Hengen” (Henry B. Eyring, ”Herran voimassa”, Liahona, toukokuu 2004, s. 18).

”Päivittäinen anominen rukouksessa [on kutsu Pyhälle Hengelle]. Ellemme pyydä rukoillen, Hän tulee harvoin, ja ilman anomistamme Hän tuskin viipyy.” (Henry B. Eyring, ”Ruoki minun karitsoitani”, s. 86.)

”Kun noudatamme taivaallisen Isämme tahtoa, tämä Pyhän Hengen mittaamattoman arvokas lahja on jatkuvasti meidän kanssamme” (Robert D. Hales, ”Kasteenliitto: Olla Jumalan valtakunnassa ja kuulua siihen”, s. 8).

Tulosta