Instituutti
Luku 52: Eter 11–15


Luku 52

Eter 11–15

Johdanto

Kun Moroni lyhensi viimeisiä jerediläisten aikakirjoja, hän keskeytti historiallisen kertomuksen. Hän oli ottanut mukaan monia kertomuksia siitä, kuinka jerediläiset hylkäsivät profeettojensa sanoman uskosta. Hän oli nähnyt samaa jumalattomuutta oman kansansa nefiläisten keskuudessa, kun hän ja hänen isänsä olivat saarnanneet evankeliumia. Koska hän tiesi, että samanlaiset olosuhteet vallitsisivat meidän aikanamme, hän otti mukaan Eterin opetukset uskosta sekä monia omia opetuksiaan.

Kun oppilaat lukevat luvut Et. 11–15 ja keskustelevat niistä, he voivat oppia, kuinka he voivat soveltaa Eterin ja Moronin opetuksia elämäänsä. Voit auttaa heitä näkemään, että usko Kristukseen auttaa heitä elämään vakaasti omistautuneina Jumalalle. Luokkasi tulee myös ymmärtää, että usko Kristukseen johtaa ihmeisiin ja ilmoituksiin ja auttaa meitä kääntämään heikkouden vahvuudeksi.

Joitakin oppeja ja periaatteita

  • Usko ja toivo ovat ankkurina sielullemme ja tekevät meistä varmoja ja lujia (ks. Et. 12:1–4).

  • Ihmeitä edeltää suuri usko (ks. Et. 12:5–22).

  • Herra kääntää heikkoutemme vahvuudeksi, kun me nöyrrymme ja uskomme Häneen (ks. Et. 12:23–41).

  • Uusi-Jerusalem rakennetaan Amerikan mantereelle (ks. Et. 13:2–12).

Opetusehdotuksia

Et. 11–12. Johdanto oppiaiheen aiheisiin

Pyydä etukäteen yhtä oppilasta valmistamaan esitys, joka perustuu oppilaan kirjan luvun 52 johdantoon sekä luvun Et. 11 selitykseen oppilaan kirjan sivulla 386. Pyydä oppilasta pitämään tämä esitys oppitunnin alussa.

Tuo luokkaan siemenpussi. Kysy oppilailta, muistavatko he, kuka Mormonin kirjan profeetta käytti siementä havaintoesityksenä opettaakseen erään hengellisen periaatteen. Kun oppilaat muistavat, että Alma käytti siementä opettaakseen Jumalan sanaa ja uskoa koskevia asioita (ks. luku 30 tässä kirjassa), pyydä heitä muistelemaan Alman määritelmää uskosta (ks. Alma 32:21 ). Kehota oppilaita etsimään luvusta Et. 12 neuvo, joka voi auttaa heitä vahvistumaan uskossa.

Et. 12:1–4. Usko ja toivo ovat ankkurina sielullemme ja tekevät meistä varmoja ja lujia

Kuva
anchor

Näytä kuvaa ankkurista (tai piirrä taululle ankkuri). Pyydä oppilaita kertomaan, mikä on ankkurin tarkoitus. Neuvo heitä ottamaan esiin Et. 12:4.

  • Mitä tässä jakeessa pidetään ihmisten sielun ankkurina?

  • Miksi me tarvitsemme sielullemme ankkurin?

Selitä, että jakeissa 3–4 kerrotaan uskon tuloksista. Tee taululle seuraava kaavio, mutta jätä nuolien oikealla puolella olevat ruudut tyhjiksi. Pyydä oppilaita täydentämään kaavio jakeista 3–4 löytämiensä periaatteiden perusteella. Mahdollisia vastauksia on alla.

Usko johtaa

parannukseen

kaiken toteutumiseen

toivoon

hyviin tekoihin

Jumalan kirkastamiseen

Kysy oppilailta, kuinka usko johtaa kuhunkin periaatteeseen tai toimintaan, jotka on nyt lueteltu nuolien oikealla puolella. Keskustelkaa lyhyesti kustakin aiheesta.

  • Kuinka usko Kristukseen antaa teille toivoa ja on ankkurina sielullenne?

Et. 12:5–22. Ihmeitä edeltää suuri usko

Kehota yhtä oppilasta lukemaan Et. 12:6 .

Kirjoita taululle: Miten uskoa koetellaan? Kehota yhtä tai kahta oppilasta mainitsemaan lyhyesti esimerkkejä siitä, miten heidän tai jonkun heidän tuttunsa uskoa on koeteltu.

Pyydä oppilaita kuuntelemaan seuraavia lausuntoja ja etsimään periaatteita, jotka liittyvät uskon koettelemiseen. Presidentti James E. Faustin lausunto on myös mukana olevan DVD-levyn raidalla A.

”Yksikään ihminen ei voi saavuttaa pelastusta ilman että hänen uskoaan ja kuuliaisuuttaan iankaikkisen totuuden periaatteille koetellaan läpikotaisin. Nämä periaatteet on annettu alusta asti ihmiskunnan pelastukseksi ja korotukseksi.” (Joseph Fielding Smith, Answers to Gospel Questions, toim. Joseph Fielding Smith jr., 5 osaa, 1957–1966, osa 4, s. 150.)

”Kaikkien on kuljettava metallinsulattajan tulen läpi, ja se, mikä elämässämme on merkityksetöntä ja epäolennaista, voi sulaa pois kuin kuona ja jättää uskomme valoisaksi, ehyeksi ja lujaksi. Jokainen tuntuu saavan osakseen yllin kyllin tuskaa, murhetta ja usein musertavaa surua, myös ne, jotka vilpittömästi pyrkivät tekemään oikein ja olemaan uskollisia. Se kuitenkin kuuluu puhdistamiseen, jotta tulisimme tuntemaan Jumalan.” (Ks. James E. Faust artikkelissa ”Uskoa joka askeleella – suuri pioneerivaellus”, Valkeus, heinäkuu 1997, s. 63.)

Selitä, että joskus uskoamme koetellaan vaikeuksien muodossa. Se ei ole kuitenkaan ainoa tapa, jolla uskoamme koetellaan. Pyydä yhtä oppilasta lukemaan vanhin Richard G. Scottin lausunto oppilaan kirjan sivulta 376. Tämä lausunto on myös mukana olevan DVD-levyn raidalla B.

  • Kuinka vanhin Scott määritteli uskon koetuksen?

Kohdassa Et. 12:6–22 viitataan pyhien kirjoitusten kertomuksiin siunauksista, joita ihmiset ovat saaneet kestettyään uskonsa koettelemisen. Tee taululle seuraava taulukko:

Ketkä mainitaan?

Kuinka he osoittivat uskoa?

Mitä siunauksia he saivat?

Jaa luokka pareiksi tai pienryhmiin. Neuvo kutakin paria tai ryhmää kopioimaan taulukko paperille. Pyydä heitä lukemaan Et. 12:6–22 ja kirjoittamaan vastaukset taulukossa oleviin kysymyksiin.

Kun oppilaat ovat ehtineet tehdä tehtävän, pyydä heitä pohtimaan jakeessa 19 mainittua siunausta.

  • Kuinka tämä siunaus voisi olla esimerkki siitä, mitä kaikki uskolliset saavat lopussa kokea?

  • Millä tavoin uskosta koituvat siunaukset valmistavat meitä astumaan Herran eteen?

Selitä, että apostoli Pietari antoi arvokkaita näkemyksiä uskomme koettelemisesta. Kehota oppilaita panemaan merkille nuo näkemykset, kun yksi oppilas lukee 1. Piet. 4:12–13.

  • Pietari sanoi, ettei meidän pitäisi pitää outona sitä, että koetuksia tulee. Kuinka tämä periaate voi auttaa meitä kestämään koetuksia? (Voit halutessasi tuoda esiin, että me kestämme koetuksia paremmin, kun tiedämme, että ne ovat osa elämää.)

Todista siitä, että Herra pitää lupauksensa ja palkitsee meidät, kun me kestämme uskomme koetukset.

Et. 12:23–41. Herra kääntää heikkoutemme vahvuudeksi, kun me nöyrrymme ja uskomme Häneen

Kehota yhtä oppilasta tulemaan luokan eteen ja tekemään 10 punnerrusta.

  • Mitä tapahtuu, jos [oppilaan nimi] jatkaa tämän harjoituksen tekemistä säännöllisesti?

  • Miksi lihakset vahvistuvat niitä harjoittamalla?

  • Mihin hengellisiin asioihin fyysistä harjoittelua voidaan verrata?

Selitä, että luku Et. 12 auttaa meitä ymmärtämään, kuinka kuolevaisuuden heikkouden voi voittaa Herran voimalla. Kehota oppilaita tutkimaan kohtaa Et. 12:23–25 ja panemaan merkille, minkä heikkouden Moroni havaitsi kokoamassaan aikakirjassa. Pyydä oppilaita kertomaan, mitä he löytävät.

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan Et. 12:27 . Tässä jakeessa on lupaus, että Herran armo riittää meille auttaen meitä voittamaan heikkoutemme (voit halutessasi viitata kohdan Et. 12:27 selityksiin oppilaan kirjan sivuilla 389–390). Pyydä oppilaita lukemaan itsekseen Et. 12:26–28 ja panemaan merkille, mitä ominaisuuksia meidän on hankittava, jotta Herran armo riittäisi tekemään ”sen, mikä on heikkoa, [meissä] vahvaksi”. Voit halutessasi ehdottaa, että oppilaat merkitsevät nämä ominaisuudet pyhiin kirjoituksiinsa. Heidän luetteloonsa saattaisivat sisältyä nöyryys, sävyisyys, usko, toivo ja rakkaus.

  • Kuinka nämä ominaisuudet auttavat meitä kehittämään hengellistä voimaa?

  • Kuinka nämä ominaisuudet liittyvät Kristuksen luokse tulemiseen?

  • Kuinka hengellinen voima, jota saa Kristuksen armosta, voi kompensoida kuolevaisuuden heikkouden?

Tuo esiin, että kun Moroni oli kuullut Herran sanat jakeissa 26–28, hän sai lohtua (Et. 12:29) ja todisti Herrasta. Kehota oppilaita lukemaan Et. 12:29–36 ja panemaan merkille, mistä kaikesta Moroni todisti. Kannusta heitä panemaan merkille lausumia, jotka alkavat sanoilla ”minä tiedän” tai ”minä muistan”.

  • Mistä totuuksista Moroni todisti?

  • Kuinka oma todistuksenne näistä totuuksista on vaikuttanut elämäänne?

Lue luokan kanssa Et. 12:37.

  • Minkä siunauksen Moroni tämän jakeen perusteella saisi, koska hän oli nähnyt heikkoutensa?

  • Ajatelkaa jotakin heikkoutta, joka teillä on. Kuinka luottaminen Herraan voi auttaa teitä muuttamaan tämän heikkouden hengellisen voiman lähteeksi? (Anna oppilaiden pohtia tätä kysymystä itsekseen ilman tunnetta siitä, että heidän tarvitsisi kertoa vastauksestaan muille.)

Kehota yhtä oppilasta lukemaan Et. 12:38–41.

  • Miten teihin vaikuttaa se, että tiedätte näiden opetusten tulleen suoraan Herralta?

  • Minkä syyn Moroni antaa meille ”[etsiä] tätä Jeesusta”?

Kehota oppilaita kertomaan, kuinka he ovat saaneet voimaa, kun he ovat tulleet Vapahtajan luokse.

Et. 13:2–12. Uusi-Jerusalem rakennetaan Amerikan mantereelle

Piirrä taululle yksinkertainen piirros alla olevan tapaan mutta jätä pois sanat Uusi- ja Vanha.

Uusi-Jerusalem

Vanha Jerusalem

Selitä, että tämä piirros kuvaa maailmaa. Kysy oppilailta, ovatko he koskaan kuulleet kahdesta Jerusalemista. Jos he ovat, kysy heiltä, missä nämä kaupungit tulevat sijaitsemaan. Selitä, että Et. 13:2–12 osoittaa, että Eter oli näkijä. Näissä jakeissa Moroni kertoo Eterin profetioista, jotka koskevat Uutta-Jerusalemia ja vanhaa Jerusalemia. Lisää piirrokseen sanat Uusi- ja Vanha.

Kehota puolta luokkaa lukemaan Et. 13:2–12 ja etsimään Eterin profetioita vanhasta Jerusalemista. Kehota toista puolta luokkaa lukemaan samat jakeet ja etsimään Eterin profetioita Uudesta-Jerusalemista. Pyydä kumpaakin ryhmää valitsemaan kirjuri tekemään muistiinpanoja siitä, mitä he saavat selville. Kun luokalla on ollut riittävästi aikaa, kehota kumpaakin kirjuria tekemään taululle luettelo profetioista joko kohtaan ”Vanha Jerusalem” tai kohtaan ”Uusi-Jerusalem”.

Täydennetty piirros voisi sisältää seuraavia tietoja:

Vanha Jerusalem

  1. Se hävitettäisiin (ks. jae 5).

  2. Se rakennettaisiin uudelleen pyhäksi kaupungiksi Herralle (ks. jae 5).

  3. Se rakennettaisiin Israelin huoneelle (ks. jae 5).

  4. Jeesuksen Kristuksen sovitus puhdistaisi sen asukkaat (ks. jae 11).

  5. Jerusalemin aiempien asukkaiden hajallaan olevat jälkeläiset koottaisiin (ks. jae 11).

  6. Sen asukkaat osallistuisivat Jumalan Abrahamin kanssa tekemän liiton täyttämiseen (ks. jae 11).

Uusi-Jerusalem

  1. Se rakennettaisiin Amerikan mantereelle (ks. jakeet 2–3, 6, 8).

  2. Se tulisi alas taivaasta (ks. jae 3).

  3. Se olisi Herran pyhä pyhäkkö (ks. jae 3).

  4. Se rakennettaisiin Joosefin jälkeläisten jäännökselle (ks. jae 6).

  5. Se olisi vanhan Jerusalemin kaltainen (ks. jae 8).

  6. Jeesuksen Kristuksen sovitus puhdistaisi sen asukkaat (ks. jae 10).

Otsikon ”Vanha Jerusalem” kohdassa 3 voisit tuoda esiin, että Herralle rakentaminen jakeessa Et. 13:5 tarkoittaa ”Herran käyttöön tai Herran hyväksi”. Otsikon ”Uusi-Jerusalem” kohdassa 2 voisit tuoda esiin, että profetia jakeessa Et. 13:3 tulee osin täyttymään, kun Henokin kaupunki palaa maan päälle ja yhdistyy Uuteen-Jerusalemiin (ks. myös Moos. 7:13–21, 62–64).

Kysy oppilailta, mitkä Uuden-Jerusalemin siunaukset ovat ulottuvillamme nyt riippumatta siitä, missä asumme. Auta oppilaita näkemään, että mitä täydemmin me sitoudumme elämään vanhurskaasti, sitä enemmän me saamme rauhaa ja onnea. Voisit lukea heidän kanssaan OL 59:23.

Kehota oppilaita sitoutumaan elämään vanhurskaasti joka päivä. Todista siunauksista, joita saa tässä elämässä ja tulevassa elämässä sen johdosta, että elää vanhurskaasti.

Et. 14–15. Jerediläisen sivilisaation loppu

Kysy, osaako kukaan oppilaista esittää yhteenvedon jerediläisten tuhoutumisesta lukujen Et. 14–15 mukaan. Ellei kukaan oppilaista osaa, esitä lyhyt yhteenveto näistä luvuista itse tai pyydä jotakuta oppilasta lukemaan lukujen tiivistelmät.

Kirjoita taululle seuraavat viitteet ja kehota oppilaita lukemaan ne ja ottamaan selville, mikä johti jerediläisten tuhoutumiseen.

  • Kuinka Saatana sai otteen näiden ihmisten sydämistä?

  • Mitä me voimme oppia jerediläisten tuhoutumisesta?

Tulosta