Vahe 37
Kau Taki Puletapú
(Fēpueli 1835)
Na‘e fai ha fakataha makehe ‘a Siosefa Sāmita ‘i Ketilaní, ‘Ōhaiō. ‘O ne kole ki he kau tangata ‘o e Kemi ‘o Saioné ke nau ha‘u ki ai. Na‘e tala ange ‘e Siosefa ki he kau tangatá ni ‘oku fiema‘u ‘e Sīsū ha kau ‘Apōsetolo ‘e toko 12 ke nau taki ‘a Hono Siasi.
Ne ‘osi tala ange foki‘e he ‘Eiki ia kia ‘Ōliva Kautele, Tēvita Uitemā, pea mo Māteni Hālisi ke fili ‘a e kau ‘Apōsetoló. ‘I he fakataha ko ‘ení, na‘e tāpuaki‘i ai ‘e he kau Palesiteni ‘Uluaki ‘o e Siasí ‘a ‘Ōliva, Tēvita, mo Māteni. Na‘a nau lotu fakataha, pea nau fili ‘a e kau tangata e toko 12.
Na‘e fakanofo ‘a e kau tangatá ni. Pea na‘a nau hoko ko e kau ‘Apōsetolo ‘e Toko Hongofulu-mā-uá.
Ko e kau tangata mahu‘nga ‘aupito ‘i he Siasí ‘a e kau ‘Apōsetoló. He ‘oku nau ‘ilo‘i ko Sīsū ko hotau Fakamo‘ui la. ‘Oku o‘i ‘a e ongoongoleleí ki māmani kotoa.
Hili ha ngaahi ‘aho si‘i, na‘e toe fili mo ha kau tangata kehe ki he kau taki ‘o e Siasí. Pea na‘e ui ‘akinautolu ko e Kōlomu ‘Uluaki ‘o e Kau Fitungofulú. ‘Oku tokoni ‘a e Kōlomu ‘Uluaki ‘o e Kau Fitungofulu ki he kau ‘Apōsetoló. Ko e kau taki kinautolu ‘i he ngāue fakafaifekau ‘i he Siasí.
Na‘e ‘i ai ha ‘aho ‘e taha na‘e fai ai ha fakataha ‘a e kau ‘Apōsetolo ‘e Toko Hongofulu-mā-uá. Na‘a nau teuteu ke nau ‘alu ‘o ngāue fakafaifekau. Na‘a nau feinga foki ke nau angatonu. Na‘a nau fiema‘u ‘a e tokoni ‘a e Tamai Hēvaní.
Na‘e kole ‘a e kau ‘Apōsetolo kia Siosefa Sāmita ke ne lotu mu‘a ke ma‘u ha fakahā ke tokoni kiate kinautolu ki he‘enau ngaahi ngāue fakafaifekaú. Ko ia na‘e hanga ‘e Sīsū ‘o foaki kia Siosefa pea mo e kau ‘Apōsetolo ha fakahā mahu‘inga. Na‘á Ne fakahā kiate kinautolu ‘o fekau‘aki pea mo e puletapú.
He ko e puletapú ko e mālohi ia ‘o e ‘Otuá. Pea ko e mālohi lahi taha ia ‘i he māmaní . ‘Oku foaki ‘e he ‘Otuá ‘a e puletapú ki he kau tangata ‘oku angatonú. ‘Oku ngāue‘aki ‘e he kau tangatá ‘a e puletapú ke fai ‘a e ngāue ‘a e ‘Otuá.
‘Oku ua ‘a e Puletapu ‘i he Siasí. Ko e puletapu ‘e taha ‘a e Puletapu Melēkisetekí. ‘Oku ma‘u ‘e he kau taki ‘o e Siasí ‘a e Puletapu Melekisētekí. ‘A ia ko e kau taki ko e Palesiteni ‘o e Siasí pea mo hono ongo tokoní, kau ‘Apōsetolo ‘e Toko Hongofulu-mā-uá, pea mo e Kōlomu ‘Uluaki ‘o e Kau Fitungofulú .
Ko e Palesiteni ‘o e Siasí ko e Palōfita ia ‘a e ‘Otua ‘okú ne tala ki he kakai ‘a e ngaahi me‘a ko ia oku finangalo ‘a Sīsū ke nau faí. ‘Oku ‘i ai ha kau tangata ke nau tokoni ki he Palōfitá. Ko hono ongo tokoni ia. Pea ko e palōfita pea mo hono ongo tokoní ko e Kau Palesiteni ‘Uluaki ia ‘o e Siasí.
‘Oku ‘i ai mo ha kau tangata kehe ‘i he Siasí ‘oku nau ma‘u ‘a e Puletapu Melekisētekí. ‘Oku ui ‘akinautolu ko e kau taula‘eiki lahi, kau fitungofulu, mo e kaumātu‘á. ‘E lava ‘a e kau taula ‘eiki ke hoko ko e kau pēteliake, kau palesiteni fakasiteiki, kau alēlea mā‘olunga, mo e kau pīsope.
‘Oku ‘i ai ha kau tangata ‘oku fili ke nau hoko ko e kau fitungofulu ‘oku nau ako ‘i ‘a e ongoongoleleí ‘i he ngaahi uootí pea mo e ngaahi siteikí.
‘Oku fili foki mo ha kau tangata kehe ke nau hoko ko e kaumātu‘á. ‘Oku ‘alu ‘a e kaumātu‘á ‘o ngāue fakafaifekau.
Ko e kau tangata kotoa pē ‘oku nau ma‘u ‘a e Puletapu Melekisēteki te nau lava ke tāpuaki‘i ‘a e kakaí. Te nau lava ke foaki ki he kakaí ‘a e Laumālie Mā‘oni‘oní.
Ko e puletapu ‘e taha ko e Puletapu ‘Ēloné. Ko e kau taula‘eiki, kau akonaki, pea mo e kau tīkonj ‘oku nau ma ‘u ‘a e Puletapu ‘Ēloné. ‘Oku lava ‘a e kau taula‘eiki ke nau papitaiso ‘a e kakai. ‘Oku nau tāpuaki‘i ‘a e sākalamēnití. ‘Oku nau tokoni‘i ‘a e kaumātu‘á.
‘Oku tokoni ‘a e kau akonaki ki hono teuteu ‘o e sākalamēnití. ‘Oku nau ‘alu ‘o faiako faka‘api. ‘Oku nau tokoni ki he kāíngalotu ‘o e Siasí ke nau ma ‘u ha mo‘ui ‘oku lelei.
‘Oku tufa ‘e he kau tlkoni ‘a e sākalamēniti. ‘Oku nau tokoni ki he pīsope. ‘Oku nau tānaki ‘a e pa‘anga ‘aukaí.
Na‘e tala ange ‘e Sīsū ko e tangata kotoa pē ‘oku nau ma‘u ‘a e puletapú oku totonu ke nau ako ki he ngaahi me‘a ko ia ‘oku finangalo ki ai ‘a e ‘Otua ke nau faí. He kuo pau ke nau ngāue mālohi. Pea ‘e hanga leva ‘e he Tamai Hēvani ‘o tāpuaki‘i kinautolu.