Ngaahi Talanoa ʻo e Folofolá
Vahe 47: Ko e Kole Tokoni ‘a Siosefa Sāmita ki he Palesitení: (Mā‘asi—Nōvema 1839)


Vahe 47

Ko e Kole Tokoni ‘a Siosefa Sāmita ki he Palesitení

(Mā‘asi—Nōvema 1839)

ʻĪmisi
Joseph writing letters

Na‘e fai ‘e Siosefa Sāmita ha ngaahi tohi ki he Kāingalotú lolotonga ‘a ‘ene nofo ‘i he fale fakapōpula ‘i Lipetií. Na‘á ne tala kiate kinautolu ke nau tohi mai ‘o fakamatala ki he ngaahi me‘a kovi na‘e fai ‘e he kau fakatangá kiate kinautolú. ‘Oku totonu ke nau ‘ave ‘a e ngaahi me‘a ko ia kuo nau hikí ki he kau taki ‘o e pule‘angá.

ʻĪmisi
Saints writing names of attackers

Na‘e tala ange ‘e Siosefa ki he Kāingalotu ke nau hiki ‘a e ngaahi hingoa ‘o e kakai kovi ko ia na‘a nau fai kovi ange kiate kinautolú. ‘Oku totonu ke nau fakamatala ‘o kau ki he faka‘auha ko ia ‘o honau ngaahi ‘api pea mo ‘enau ngaahi faamá.

ʻĪmisi
Joseph and friends leaving Liberty Jail

Na‘e ‘i ai ha ‘aho ‘e taha na‘e hanga ‘e he kau le‘ó ‘o ‘ave ‘a Siosefa pea mo hono ngaahi kaume‘a e toko fā ki ha fale fakapōpula ‘e taha. Na‘e hanga ‘e Siosefa pea mo hono ngaahi kaume‘á ‘o fakatau ha hoosi ‘e ua mei he kau le‘o ko ‘ení. Na‘a nau ‘oange ha vala ke totongi‘aki ha hoosi ‘e taha. Pea na‘a nau palōmesi ange te nau toki totongi ‘a e hoosi ‘e tahá ‘amui.

ʻĪmisi
Joseph and friends escaping

Na‘e ‘i ai ha pō ‘e taha na‘e konā ai ha toko fā ‘o e kau le‘ó pea nau mohe. Kae hanga ‘e ha toko taha ia ‘o e kau le‘ó ‘o tokoni‘i ‘a Siosefa mo hono ngaahi kaume‘á ke nau hola.

ʻĪmisi
Joseph and friends traveling

Na‘e fetongitongi ‘a Siosefa pea mo hono ngaahi kaume‘á ‘i he heka ‘i he fanga hoosí. Na‘a nau ‘alu ki Kuinisī, ‘i ‘Ilinoisi. Na‘e fe‘unga pea mo e ‘aho ‘e hongofulu pea nau toki a‘u ki ai.

ʻĪmisi
Joseph and friends greeting their families

Na‘e a‘u ‘a Siosefa Sāmita mo hono ngaahi kaume‘á ki honau ngaahi fāmilí. Na‘a nau fiefia ke nau toe fakataha.

ʻĪmisi
Saints in Nauvoo

Na‘e loto ‘a e Kāingalotú ke nau ma‘u ha feitu‘u ‘i ‘llinoisi ke nau langa ai ha kolo. Ko ia na‘a nau hanga ‘o fakatau mai ha kelekele ofi ki he vaitafe Misisipi. Na‘e ano pea pelepela ‘a e kelekele ko ‘ení. Na‘e hiki ‘a Siosefa pea mo e Kāingalotú ki ai. Na‘a nau ngāue mālohi ke feinga‘i ke mātu‘u ‘a e kelekele ko ‘ení. Na‘a nau langa ha nau ngaahi ‘api pea tō pea mo ‘enau ngaahi ngoué. Na‘a nau langa ha kolo faka‘ofo‘ofa. Na‘a nau fakahingoa ‘a e koló ko Nāvū. Ko hono ‘uhinga ‘o e Nāvū ko e feitu‘u faka‘ofo‘ofa.

ʻĪmisi
Joseph meeting President of United States

Hili mei ai ha taimi nounou, na‘e ‘alu ‘a Siosefa Sāmita ke fe‘iloaki pea mo e Palesiteni ‘o ‘Ameliká. Na‘e fakamatala ‘e Siosefa ki he Palesítení ‘o kau ki he kau fakatangá ‘i Mīsulí. Na‘á ne fakamatala foki ki hono hanga ‘e he kakai kovi ko ‘eni ‘o tutu ‘a e ngaahi ‘api ‘o e Kāingalotu pea kaiha‘asi ‘a ‘enau fanga manú.

ʻĪmisi
Joseph asking President for help

Na‘e tala ange ‘e Siosefa na‘e tokolahi ha Kāingalotu na‘a nau mate. Pea ‘ave ‘a e Kāingalotu ‘e ni‘ihi ‘o fakahū ‘i he fale fakapōpulá. Pea na‘e fakahā ‘e he Palesiteni ‘a e ngaahi me‘a ko ia na‘e hiki ‘e he Kāingalotú. Na‘e tala ange ‘e Siosefa ‘oku ‘ikai lava ‘a e kau taki ia ‘i Mīsuli ke tokoni‘i ‘a e Kāingalotú. Ko ia na‘á ne kole ki ha palesitení ke ne hanga mu‘a ‘o tokoni‘i ‘a e Kāingalotu ‘o tautea‘i ‘a honau ngaahi filí.

ʻĪmisi
President saying he couldn’t help

Na‘e tala ange ‘e he Palesiteni ‘okú ne ‘ilo‘i pē ‘a e faingata‘a‘ia ‘a e Kāingalotú. Ka ‘e ‘ikai ke ne lava ke fai ha me‘a ke tokoni‘i kinautolu. He kapau te ne tokoni‘i ‘a e Kāingalotú, ‘e ‘ita ‘a e kakai ia ‘o Mīsulí.

ʻĪmisi
Joseph leaving in sadness

Na‘e loto-mamahi ‘a Siosefa koe‘uhi ko e ‘ikai ke tokoni ‘a e Palesitení ki he Kāingalotú. Ko e Tamai Hēvaní pē te Ne lava ke tokoni‘i kinautolu.

Paaki