Saatuaan kuulla ongelmista, joita kirkon jäsenet Korintissa kokivat, Paavali kirjoitti heille ja kehotti heitä poistamaan riidat ja olemaan yhtä. Hän selitti myös, että Jumala kutsuu heikkoja ja nöyriä saarnaamaan evankeliumiaan ja että sitä, mikä on Jumalan, voidaan tuntea ja ymmärtää vain Hengen avulla.
Paavali kirjoittaa pyhille Korintissa ja kehottaa heitä poistamaan riidat ja olemaan yhtä
Ajattele perhettä, urheilujoukkuetta ja ystäväjoukkoa.
Kuva
family sitting on beach, soccer team, friends hiking
Mikä saattaisi aiheuttaa hajaannusta ja riitaa kussakin näistä ryhmistä?
Kuinka sellainen hajaannus ja riidat voivat vaikuttaa perheeseen, joukkueeseen tai ystäväjoukkoon?
Mieti, kuinka hajaannus ja riidat kirkon jäsenten keskuudessa voivat vaikuttaa kirkkoon.
Kun tutkit lukua 1. Kor. 1, pane merkille totuus, jota Paavali opetti Korintin pyhille hajaannuksesta ja riidoista.
Etsi kartasta Korintti:
Kuva
map, eastern Mediterranean
Toisella lähetysmatkallaan Paavali matkasi Kreikassa sijaitsevaan Korintin kaupunkiin, missä hän saarnasi evankeliumia. Tuolloin monia ihmisiä meni kasteelle (ks. Ap. t. 18:1–18). Myöhemmin ollessaan saarnaamassa Efesoksessa Paavali sai kuulla, että kirkon jäsenten keskuudessa Korintissa oli syntynyt ongelmia, koska useat käännynnäiset olivat palaamassa vanhoihin uskonkäsityksiinsä ja epäjumalanpalvelustapoihinsa. Paavali kirjoitti kirkon jäsenille Korintissa vahvistaakseen heitä ja muistuttaakseen heitä heidän sitoumuksestaan palvella Herraa.
Jakeissa 1. Kor. 1:1–9 kerrotaan, että Paavali kertoi Korintin pyhille kiittävänsä Jumalaa heidän puolestaan siitä armosta, jonka he olivat saaneet Jeesukselta Kristukselta ja joka oli siunannut heitä kaikin tavoin.
Lue 1. Kor. 1:10–11 ja ota selville, mitä Paavali kehotti Korintin pyhiä tekemään.
Saat selville yhden näihin jakeisiin tallennetun totuuden, kun täydennät alla olevan virkkeen tyhjät kohdat seuraavilla sanoilla: yhtä, odottaa, riidat, poistavan.
Herra ____________________ meidän pyhien olevan ____________________ ja ____________________ hajaannuksen ja ____________________.
Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
Mitä siunauksia me kirkon jäsenet saamme, kun pyrimme olemaan yhtä ja poistamaan hajaannuksen ja riidat?
Milloin sinua on siunattu sen johdosta, että olet ollut yhtä luokkasi, koorumisi tai seurakuntasi kanssa?
Mitä me voimme tehdä poistaaksemme hajaannuksen ja riidat kirkosta?
Jakeiden 1. Kor. 1:12–16 mukaan kirkon jäsenet Korintissa jakaantuivat ryhmiin kirkon opin eriävien tulkintojen perusteella ja he hakivat tukea näkemyksilleen lainaamalla huomattavia kirkon johtajia.
Paavali opettaa pyhille, että Jumala kutsuu heikkoja saarnaamaan evankeliumiaan
Paavalin aikaan Kreikka oli Rooman vallan alaisuudessa ja monet kreikkalaiset asuivat Korintissa. Kreikkalaiset arvostivat suuresti filosofisia ajatuksia ja maailman viisautta.
Mieti, miksi jonkun, joka arvostaa maailmallisia filosofioita, saattaisi olla vaikeaa ottaa vastaan evankeliumi tai elää sen mukaan.
Kun tutkit jakeita 1. Kor. 1:17–31, etsi periaate, joka voi auttaa sinua ymmärtämään, miten hullua on luottaa maailman viisauteen.
Lue 1. Kor. 1:17–22 ja katso, mitä apostoli Paavali opetti maailman viisaudesta verrattuna Jumalan viisauteen. Ilmaukset ”viisaitten viisaus” (ks. 1. Kor. 1:19) ja ”maailman viisaus” (ks. 1. Kor. 1:20) viittaavat sen ajan vääriin filosofisiin perinteisiin. Saattaisi myös olla hyödyllistä tietää, että Paavali käytti sanaa ”risti” (ks. 1. Kor. 1:17–18) viittaamaan Jeesuksen Kristuksen elämään, palvelutyöhön ja sovitukseen.
Mistähän syystä ne, jotka eivät uskoneet, pitivät sanomaa Jeesuksen Kristuksen sovituksesta hulluutena?
Lue 1. Kor. 1:25 ja pane merkille, mitä Paavali opetti ihmisviisaudesta verrattuna Jumalan viisauteen. Jumala ei ole hullu eikä Hänellä ole mitään heikkouksia. Paavali käytti ilmauksia ”Jumalan hulluus on ihmisiä viisaampi” ja ”Jumalan heikkous ihmisiä voimakkaampi” välittääkseen ajatuksen siitä, etteivät ihmisten viisaus ja voima ole mitään verrattuina Jumalan viisauteen ja voimaan.
Ympyröi totuus, joka parhaiten kuvaa, mitä Paavali opetti korinttilaisille Jumalan viisaudesta:
Jumalan viisaus on suurempi kuin ihmisviisaus.
Henkilö on voimakas, kun hän on viisas.
Taivaan ihmeteot ovat suurempia kuin kreikkalaisten viisaus.
Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi vastaus seuraavaan kysymykseen: Kuinkahan sen ymmärtäminen, että Jumalan viisaus on suurempi kuin ihmisviisaus, saattaisi vaikuttaa siihen, kuinka ihminen etsii ratkaisuja omiin ongelmiinsa?
Lue 1. Kor. 1:26–27 ja kiinnitä huomiota siihen, keitä Jumala valitsee saarnaamaan evankeliumiaan.
Pohdi, miksi Jumala valitsee niitä, joita maailma pitää hulluina ja heikkoina, opettamaan evankeliumiaan.
Jakeista 1. Kor. 1:28–31 me opimme Paavalin opettaneen, että Jeesus Kristus on täydellinen esimerkki viisaudesta, vanhurskaudesta, pyhityksestä ja lunastuksesta (ks. 1. Kor. 1:30) ja että meidän tulee ylpeillä eli riemuita Hänestä.
Paavali selittää, kuinka me opimme sitä, mikä on Jumalan
Lue kahdentoista apostolin koorumin presidentin Boyd K. Packerin kertoma seuraava kokemus, joka tapahtui, ennen kuin hänet kutsuttiin johtavaksi auktoriteetiksi:
Kuva
President Boyd K. Packer
”Istuin lentokoneessa erään ateistiksi tunnustautuvan miehen vieressä, joka vakuutti niin kiivaasti sitä, ettei uskonut Jumalaan, että lausuin hänelle todistukseni. ’Olette väärässä’, sanoin. ’Jumala on olemassa. Minä tiedän, että Hän elää!’
Hän väitti vastaan: ’Ette te sitä tiedä. Kukaan ei tiedä sitä! Sitä ei voi tietää!’ Kun en antanut periksi, tämä ateisti, joka oli asianajaja, esitti kysymyksen, joka on ehkä perimmäisin, mitä todistuksesta voidaan esittää. ’Hyvä on’, hän sanoi pilkallisesti ja alentuvasti, ’sanotte tietävänne. Kertokaapa minulle, kuinka te tiedätte.’
Vaikka olin suorittanut korkeamman asteen akateemisia tutkintoja, niin kun yritin vastata, en osannut ilmaista ajatuksiani. – –
Kun käytin sanoja Henki ja todistus, ateisti vastasi: ’En tiedä, mistä puhutte.’ Sanat rukous, erottaminen ja usko olivat hänelle yhtä lailla merkityksettömiä. ’Huomaattehan’, mies sanoi, ’ette te oikeastaan tiedä. Jos tietäisitte, niin te osaisitte kertoa minulle, kuinka te tiedätte.’
Minusta taisi tuntua, että olin lausunut hänelle todistukseni harkitsemattomasti, enkä tiennyt, mitä tehdä.” (Ks. ”Herran lamppu”, Valkeus, heinäkuu 1983, s. 27.)
Jos sinä olisit ollut tässä tilanteessa, niin mitä olisit sanonut tälle miehelle, joka ei uskonut Jumalaan?
Kun tutkit lukua 1. Kor. 2, etsi totuus, joka auttaa sinua ymmärtämään, miksi tämä mies ei pystynyt ymmärtämään presidentti Packerin sanoja ja miksi sinä voit olla varma hengellisiä asioita koskevassa tiedossasi.
Jakeissa 1. Kor. 2:1–8 kerrotaan Paavalin sanoneen Korintin pyhille, ettei hän käyttänyt maailman viisautta saadakseen heidät vakuuttuneiksi evankeliumin totuudesta. Hän selitti opettavansa heitä Hengen voimalla, jotta he uskoisivat Jumalaan. Paavali kertoi heille myös, etteivät ne, jotka eivät uskoneet, pystyneet ymmärtämään Jumalan salaisuuksia.
Lue 1. Kor. 2:9–16 ja ota selville, miksi Paavali sanoi, että jotkut ihmiset voivat tietää ja ymmärtää ”Jumalan – – salaisuudet” (1. Kor. 2:10–11), kun taas toiset eivät.
Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
Miksi Paavali ja muut uskolliset ihmiset jakeiden 1. Kor. 2:9–10 mukaan pystyivät ymmärtämään sitä, mikä on Jumalan?
Miksi jotkut ihmiset jakeen 1. Kor. 2:14 mukaan eivät pysty ymmärtämään sitä, mikä on Jumalan?
Näistä jakeista me opimme seuraavan totuuden: Me voimme tietää ja ymmärtää sitä, mikä on Jumalan, vain Hänen Henkensä avulla. Voisit merkitä jakeissa 1. Kor. 2:10–14 ne sanat tai ilmaukset, jotka opettavat tätä totuutta.
Kuva
President Boyd K. Packer
Presidentti Packer päätti kertomuksensa selittämällä, että hän tunsi innoitusta kysyä vieressään lentokoneessa istuvalta mieheltä, tiesikö tämä, miltä suola maistuu.
”’Totta kai tiedän’, hän vastasi.
’Milloin olette viimeksi maistanut suolaa?’
’Minä söin juuri päivällisen lentokoneessa.’
’Te vain luulette tietävänne, miltä suola maistuu’, minä sanoin.
Hän vakuutti: ’Minä tiedän, miltä suola maistuu, yhtä hyvin kuin tiedän mitä tahansa.’ – –
’Oletetaan sitten’, sanoin, ’että minä en ole koskaan maistanut suolaa. Selittäkääpä minulle, miltä se maistuu.’ – –
Monien yritysten jälkeenkään hän ei tietenkään pystynyt siihen. Hän ei pystynyt selittämään pelkillä sanoilla niinkään tavanomaista kokemusta kuin suolan maistamista. Todistin hänelle uudelleen ja sanoin: ’Minä tiedän, että Jumala on olemassa. Piditte pilkkananne sitä todistusta ja sanoitte, että jos tietäisin, pystyisin kertomaan teille tarkoin, kuinka sen tiedän. Ystäväni, hengellisessä mielessä olen maistanut suolaa. En pysty sanoin ilmaisemaan teille sitä, kuinka tämä tieto on tullut, sen enempää kuin tekään pystytte kertomaan minulle, miltä suola maistuu. Sanon teille kuitenkin jälleen: Jumala on olemassa! Hän todellakin elää! Älkääkä yrittäkö väittää minulle, etten tiedä, vain sen vuoksi, ettette itse tiedä, sillä minä tiedän!’
Erotessamme kuulin hänen mutisevan: ’En tarvitse uskontoanne kainalosauvaksi! En tarvitse sitä.’
Tuon kokemuksen jälkeen en ole koskaan ollut vaivautunut tai häpeissäni siitä, että en ole pystynyt pelkin sanoin selittämään kaikkea, mitä tiedän hengellisesti.” (”Herran lamppu”, s. 28.)
Tee seuraavat tehtävät pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi:
Kirjoita muutamia asioita, jotka ovat Jumalan ja jotka voi tietää ja ymmärtää vain Hänen Henkensä avulla.
Miksi on tärkeää, että me uskomme voivamme tietää ja ymmärtää sitä, mikä on Jumalan, vain Hänen Henkensä avulla?
Ajattele tilannetta, jolloin opit tietämään ja ymmärtämään Hengen kautta jotakin, mikä on Jumalan ja minkä kirjoitit pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi. Mieti, mitä voit tehdä nyt tavoitellaksesi Hengen apua, kun pyrit tietämään ja ymmärtämään sitä, mikä on Jumalan.
Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi tämän päivän tehtävien alle seuraavaa:
Olen opiskellut luvut 1. Kor. 1–2 ja suorittanut tämän oppiaiheen tehtävät (päiväys).
Lisäkysymyksiä, ajatuksia ja oivalluksia, joita haluaisin esittää opettajalleni: