Vapahtaja opetti Mariaa ja Marttaa Martan kotona. Myöhemmin Hän opetti opetuslapsilleen monia totuuksia rukouksesta ja varoitti tekopyhyydestä ja ahneudesta.
Laadi pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi luettelo, johon kirjoitat niin monta eilen tekemääsi valintaa kuin ehdit yhdessä minuutissa. Kun olet valmis, katso koko luetteloa ja merkitse joitakin hyviä valintoja, joita teit. Millaisissa tilanteissa me saattaisimme joutua valitsemaan kahden hyvän vaihtoehdon välillä?
Kun tutkit jakeita Luuk. 10:38–42, etsi sellainen Vapahtajan opettama periaate, joka voi ohjata sinua valinnoissasi – etenkin kun sinun täytyy valita useiden hyvien vaihtoehtojen välillä.
Ollessaan Juudeassa Jeesus kulki Betaniaan, joka sijaitsee lähellä Jerusalemia, ja kävi Martan, Marian ja Lasaruksen kotona.
Lue Luuk. 10:38–40 ja ota selville, mitä Maria ja Martta päättivät kumpikin tehdä, kun Vapahtaja oli heidän luonaan.
Jeesuksen aikaan vieraanvaraisuus oli hyvin tärkeää. Martta yritti tehdä sen, mitä yleensä odotettaisiin häneltä talon emäntänä. Hän oli keskittynyt ajallisiin eli fyysisiin asioihin kuten aterian valmistamiseen ja tarjoamiseen.
Huomaa jakeesta Luuk. 10:40, että ”Martalla oli kädet täynnä työtä” ja hän halusi Marian auttavan häntä.
Lue Luuk. 10:41–42 ja katso, mitä Vapahtaja vastasi Martalle.
Mitä Vapahtaja on mahtanut tarkoittaa sanoessaan, että ”vain yksi on tarpeen” ja ”Maria on valinnut hyvän osan” (Luuk. 10:42)?
Kuva
Elder Dallin H. Oaks
Vanhin Dallin H. Oaks kahdentoista apostolin koorumista on selittänyt: ”Oli kiitettävää, että Martta huolehti ja hätäili niin monista asioista [ks. Luuk. 10:41], mutta evankeliumin oppiminen Mestariopettajalta oli tarpeellisempaa” (”Hyvä, parempi, paras”, Liahona, marraskuu 2007, s. 104).
Kun Vapahtaja sanoi, että Marian valitsemaa hyvää osaa ei otettaisi häneltä pois (ks. Luuk. 10:42), Hän saattoi tarkoittaa sitä, että kun Maria valitsisi Vapahtajan kuuntelemisen eikä valitsisi keskittymistä ajallisiin eli maailmallisiin asioihin, hän saisi hengellisiä siunauksia, jotka ovat ikuisia.
Yksi periaate, jonka me voimme oppia Vapahtajan sanoista Martalle, on se, että jos päätämme omistautua hengellisille asioille ajallisten sijaan, niin me saamme kestäviä siunauksia.
Kirjoita annetulle viivalle muutamia esimerkkejä tilanteista, jolloin joku saattaisi päättää omistautua hengellisille asioille muiden hyvien mutta vähemmän tärkeiden asioiden, huolien tai toimintojen sijaan:
Vanhin Oaks on opettanut myös:
”Harkitessamme eri vaihtoehtoja meidän tulee muistaa, ettei riitä, että jokin on hyvää. Toiset vaihtoehdot ovat parempia ja edelleen toiset parhaita. – –
Miettikääpä, kuinka käytämme aikaamme tehdessämme valintoja television katselun, videopelien pelaamisen, internetissä surffaamisen tai kirjojen tai lehtien lukemisen suhteen. Tietenkin on hyvä katsoa tervehenkistä viihdettä tai saada mielenkiintoista tietoa. Mutta ei kaikki senkaltainen ole sen arvoista, kuinka paljon elämästämme käytämme sen saamiseksi. Toiset asiat ovat parempia ja toiset parhaita. Kun Herra kehotti meitä opiskelemaan, Hän sanoi: ’Etsikää parhaista kirjoista viisauden sanoja’ (OL 88:118, kursivointi lisätty). – –
Jotkin tavat käyttää omaa ja perheen yhteistä aikaa ovat parempia ja toiset ovat parhaita. Meidän on jätettävä väliin joitakin hyviä asioita voidaksemme valita toisia, jotka ovat parempia tai parhaita, koska ne kehittävät uskoa Herraan Jeesukseen Kristukseen ja vahvistavat perheitämme.” (”Hyvä, parempi, paras”, s. 105, 107.)
Tarkastele ensimmäisessä tehtävässä kirjoittamaasi luetteloa valinnoista ja kirjoita jokaisen myönteisen valintasi kohdalle joko ”hyvä”, ”parempi” tai ”paras”. Tee sitten pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi seuraavat tehtävät:
Kirjoita yksi tapa, jolla sinua on siunattu, kun olet asettanut hengellisiä asioita ajallisia asioita tärkeämmiksi.
Valitse ainakin yksi hengellinen asia, johon haluat keskittyä enemmän, ja kirjoita tavoite siitä, mitä aiot tehdä, jotta tämä hengellinen asia olisi tärkeämmällä sijalla elämässäsi.
Kuvittele, että olet kokoaikainen lähetyssaarnaaja ja että olet opettamassa tutkijaa, joka on rukoillut monta kertaa mutta josta tuntuu, ettei taivaallinen Isä ole vastannut. Tutkija miettii, pitääkö hänen jatkaa rukoilemista. Mitä sanoisit auttaaksesi tätä henkilöä?
Kun tutkit lukua Luuk. 11, etsi totuuksia, jotka voisivat auttaa jotakuta, josta tuntuu, ettei Jumala ole vastannut hänen rukouksiinsa.
Jakeissa Luuk. 11:1–4 kerrotaan, että kuunneltuaan, kuinka Vapahtaja rukoili, yksi Hänen opetuslapsistaan kysyi, opettaisiko Hän heitä rukoilemaan, ja Vapahtaja teki niin. Sitten Herra käytti vertauksia opettaakseen lisää totuuksia rukouksesta. Huomaa, että Joseph Smithin raamatunkäännöksessä jakeesta Luuk. 11:4 sanotaan: ”Äläkä anna meitä johdettavan kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta” (LDS Bible, Luke 11:4, alaviite c, kursivointi lisätty). Taivaallinen Isä ei koskaan johdata ketään lapsistaan kiusaukseen.
Tutki jakeita Luuk. 11:5–13 ja ota selville, mitä Herra opetti rukouksesta.
Joseph Smithin raamatunkäännös antaa lisää näkemystä Vapahtajan opetuksiin rukouksesta. Me opimme, että ennen kuin Hän antoi vertauksen, joka alkaa jakeesta Luuk. 11:5, ”hän sanoi heille: ’Teidän taivaallinen Isänne ei jätä antamatta teille, mitä te häneltä pyydättekin.’ Ja hän esitti vertauksen sanoen…” (Joseph Smithin raamatunkäännös, LDS Bible, Luke 11:5, alaviite a.) Saamme tietoa myös Hänen mainitsemistaan ”hyvistä lahjoista”: ”Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin totta kai teidän Isänne paljon ennemmin antaa taivaasta Pyhän Hengen kautta hyviä lahjoja niille, jotka sitä häneltä pyytävät” (Joseph Smithin raamatunkäännös, LDS Bible, Luke 11:13, alaviite a).
Miksi toinen ystävä jakeen Luuk. 11:8 mukaan kunnioitti ensimmäistä ystävää tämän pyytäessä leipää? (Tässä jakeessa sana hellittämättä viittaa miehen sinnikkyyteen pyytää vielä silloinkin, kun hänen ystävänsä aluksi kieltäytyi hänen pyynnöstään.)
Jakeissa Luuk. 11:5–13 esittämillään vertauksilla Vapahtaja opetti, että jos me, jotka olemme epätäydellisiä, olemme halukkaita täyttämään niiden pyyntöjä, joita me rakastamme ja joista me välitämme, ”niin totta kai teidän Isänne paljon ennemmin antaa – – niille, jotka sitä häneltä pyytävät” (Luuk. 11:13).
Mikä on rukouksen tarkoitus? ”Rukous on teko, jonka avulla Isän tahto ja lapsen tahto sovitetaan toisiinsa. Rukouksen tarkoituksena ei ole muuttaa Jumalan tahtoa vaan saada meille itsellemme ja muille siunauksia, joita Jumala muutenkin haluaa antaa mutta joiden saamisen ehtona on, että me pyydämme niitä. Ennen kuin voimme saada siunauksia, se edellyttää jonkin verran työtä tai ponnistelua meidän puoleltamme. Rukoileminen on eräänlaista työtä, ja se on asetettu keinoksi, jonka avulla kaikkein suurimmat siunaukset saadaan.” (Bible Dictionary, ”Prayer”.)
Täydennä seuraava periaate sen pohjalta, mitä olet oppinut jakeista Luuk. 11:5–13: Jos rukoilemme ja hellittämättä pyydämme taivaallisen Isän siunauksia avuntarpeen aikoina, niin omana aikanaan ja omalla tavallaan Hän .
Ymmärtäessämme tämän periaatteen meidän täytyy myös pitää mielessämme, etteivät kaikki taivaallisen Isän suomat siunaukset tule sillä tavoin kuin odotamme tai haluamme tai niin että tunnistamme ne heti.
Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi tilanteesta, jolloin olet saanut vastauksen rukouksiisi, kun olet hellittämättä pyytänyt taivaallisen Isän siunauksia.
Jakeissa Luuk. 11:14–54 kerrotaan, kuinka Jeesus ajoi pahan hengen pois eräästä miehestä, neuvoi ihmisiä kuulemaan Jumalan sanaa ja nuhteli fariseuksia ja lainopettajia heidän hengellisestä välinpitämättömyydestään ja jumalattomuudestaan.
Mieti seuraavia kysymyksiä: Oletko joskus halunnut jotakin niin kovasti, että olet ajatellut sitä koko ajan? Mitä kielteisiä vaikutuksia niin innokkaalla haluamisella voi olla meihin?
Jakeissa Luuk. 12:1–13 kerrotaan, että kun ”väkeä oli – – kokoontunut tuhatmäärin” (Luuk. 12:1), Jeesus opetti opetuslapsiaan varomaan tekopyhyyttä. Hän opetti heille, että kaikki salattu tulee jonakin päivänä ilmi ja että Jumala tuntee lapsensa ja varjelee heitä. Hän puhui myös siitä, miten Hänen opetuslastensa täytyy tunnustaa Hänen nimeään ihmisten edessä, sekä herjaamisen synnistä. Sitten eräs mies kysyi Vapahtajalta, puhuisiko Hän miehen veljelle ja taivuttelisi veljen jakamaan perinnön hänen kanssaan.
Lue Luuk. 12:14–15 ja katso, miten Vapahtaja vastasi tähän pyyntöön.
Minkä varoituksen Hän antoi ihmisille?
Ahneus tarkoittaa sitä, että haluaa jotakin ylettömän paljon. Herran neuvojen pohjalta me voimme oppia seuraavan totuuden: Herra kieltää meitä ahnehtimasta maallista omaisuutta. Hän opetti, että elämään liittyy muutakin kuin ne fyysiset tavarat, joita hankimme, ja että ihmisen arvo ei riipu hänen omaisuutensa runsaudesta.
Kun Vapahtaja oli kehottanut opetuslapsiaan välttämään ahneutta, Hän esitti vertauksen havainnollistaakseen tämän käskyn tärkeyttä. Lue Luuk. 12:16–19 ja pane merkille, kuinka monta kertaa vertauksen mies käytti sanoja minä ja minun tai muuten viittasi itseensä. Voisit merkitä jokaisen kohdan.
Mitä se, että tämä mies viittaa puheissaan usein itseensä, opettaa sinulle hänen huolenaiheistaan?
Millä tavoin me saattaisimme tuntea houkutusta olla tämän miehen kaltaisia?
Lue Luuk. 12:20–21 ja pane merkille, miten Jumala suhtautui miehen ahneuteen.
Voisit kirjoittaa tai merkitä pyhiin kirjoituksiisi kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin M. Russell Ballardin seuraavat sanat tai viittauksen niihin: ”Eniten merkitsee se, mikä on pitkäikäisintä” (”Eniten merkitsee se, mikä on pitkäikäisintä”, Liahona, marraskuu 2005, s. 44).
Jos vertauksen rikas mies tietäisi, että sinä yönä hän kuolisi eikä voisi viedä mukanaan omaisuuttaan, niin mitähän hän saattaisi tehdä eri tavalla kuolemaansa edeltävänä päivänä? Mieti, millä tavoin käsky olla ahnehtimatta maallista omaisuutta voisi soveltua sinuun.
Jakeissa Luuk. 12:22–30 kerrotaan Herran tähdentäneen, ettei Hänen opetuslastensa tarvinnut olla liian huolissaan ajallisista tarpeistaan. Tämä ohje annettiin apostoleille ja niille, jotka oli kutsuttu palvelemaan kokoaikaisina lähetyssaarnaajina. Lue Luuk. 12:31–32 ja pane merkille, mitä Vapahtaja opetti opetuslapsiaan tavoittelemaan sen sijaan että he keskittyisivät omiin tarpeisiinsa ja haluihinsa (ks. myös MK Jaak. 2:18–19).
Joseph Smithin raamatunkäännöksessä jakeesta Luuk. 12:31 Herran kerrotaan opettaneen opetuslapsilleen: ”Pyrkikää sen tähden tuomaan esiin Jumalan valtakuntaa” (LDS Bible, Luke 12:31, alaviite a, kursivointi lisätty). ”Jumalan valtakunta” tarkoittaa Jeesuksen Kristuksen kirkkoa. ”Kirkon tarkoituksena on valmistaa jäseniään elämään ikuisesti selestisessä valtakunnassa eli taivaan valtakunnassa” (PKO, ”Jumalan valtakunta eli taivaan valtakunta”, scriptures.lds.org/fi). Vapahtaja lupasi apostoleilleen ja lähetyssaarnaajilleen, että jos nämä pyrkisivät tuomaan esiin Jumalan valtakuntaa, Hän auttaisi heitä huolehtimaan tarpeistaan ja valmistaisi heille paikan valtakunnassaan.
Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi seuraava periaate: Kun pyrimme tekemään oman osamme Jumalan valtakunnan ja Hänen vanhurskautensa esiin tuomiseksi, Jumala auttaa meitä huolehtimaan tarpeistamme ja valmistaa meille paikan valtakunnassaan.
Pohdi joitakin tapoja, joilla sinä voit pyrkiä tuomaan esiin Jumalan valtakuntaa. (Kun pohdit tätä, muistele aiemmin tässä oppiaiheessa mainittua periaatetta omistautumisesta hengellisiin asioihin ajallisten sijaan.)
Jakeissa Luuk. 12:35–59 kerrotaan, että Vapahtaja opetti opetuslapsiaan valmistautumaan toiseen tulemiseensa. Hän auttoi heitä ymmärtämään, että ”jolle on paljon annettu, siltä paljon vaaditaan” (Luuk. 12:48), ja selitti, että Hänen evankeliuminsa saisi aikaan suurta jakautumista ihmisten keskuudessa.
Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi tämän päivän tehtävien alle seuraavaa:
Olen opiskellut lukualueen Luuk. 10:38–12:59 ja suorittanut tämän oppiaiheen tehtävät (päiväys).
Lisäkysymyksiä, ajatuksia ja oivalluksia, joita haluaisin esittää opettajalleni: