Johdanto – Ensimmäinen kirje Timoteukselle
Miksi tätä kirjaa tulee tutkia?
Ensimmäisessä kirjeessä Timoteukselle apostoli Paavali neuvoi Timoteusta, erästä kirkon johtajaa Efesoksessa, varmistamaan, että siellä opetetaan tervettä oppia, ja huolehtimaan siitä, etteivät suositut valheet käännä huomiota pois evankeliumin opetuksista. Hän opetti Timoteukselle seurakunnan kaitsijan (piispan) ja seurakunnanpalvelijan tehtäviä ja käsitteli niiden pätevyysvaatimuksia, jotka palvelevat noissa tehtävissä. Paavali kertoi myös, miten syvää kiitollisuutta hän tunsi armosta, jota hän oli saanut Jeesukselta Kristukselta kokiessaan kääntymyksen. Ensimmäisen Timoteuksen kirjeen tutkiminen voi auttaa sinua tulemaan tietoisemmaksi siitä, miten tärkeää on opettaa kirkossa tervettä oppia. Voit myös oppia arvostamaan enemmän Vapahtajan armeliaisuutta sekä piispojen ja muiden kirkon johtajien tärkeää tehtävää.
Kuka kirjoitti tämän kirjan?
Ensimmäisen kirjeen Timoteukselle kirjoitti Paavali (ks. 1. Tim. 1:1).
Milloin ja missä se kirjoitettiin?
Paavalin Ensimmäinen kirje Timoteukselle kirjoitettiin todennäköisesti vuosina 64–65 jKr., kun Paavali oli Makedoniassa (ks. PKO, ”Paavalin kirjeet”, scriptures.lds.org/fi; 1. Tim. 1:3). Ennen tämän kirjeen kirjoittamista Paavali oli vapautunut kahden vuoden vankeudesta (kotiarestista) Roomassa ja matkasi luultavasti laajalti käyden seuduilla, joilla hän oli aiemmin perustanut kirkon seurakuntia (ks. Bible Dictionary, ”Pauline Epistles”).
Keille se kirjoitettiin ja miksi?
Paavali kirjoitti tämän kirjeen Timoteukselle, joka oli palvellut Paavalin kanssa tämän toisella lähetysmatkalla (ks. Ap. t. 16:1–3). Heidän lähetysmatkansa jälkeen Timoteus pysyi uskollisena lähetyssaarnaajana ja kirkon johtajana (ks. Ap. t. 19:22; Fil: 2:19) sekä yhtenä Paavalin luotettavimmista työtovereista (ks. 1. Kor. 4:17). Paavali käytti Timoteuksesta nimitystä ”oma hengellinen poikani” (ks. 1. Tim. 1:2). Timoteuksen isä oli kreikkalainen pakana, mutta hänellä oli vanhurskas juutalainen äiti ja isoäiti, jotka olivat opettaneet häntä ja auttaneet häntä tutustumaan pyhiin kirjoituksiin (ks. Ap. t. 16:1; 2. Tim. 1:5; 3:15).
Tämän kirjeen kirjoittamisen aikaan Timoteus palveli kirkon johtajana Efesoksessa (ks. 1. Tim. 1:3). Paavali vihjasi, että jotkut jäsenet epäilivät Timoteuksen johtamiskykyjä, koska hän oli nuori (ks. 1. Tim. 4:12). Paavali aikoi käydä Timoteuksen luona mutta ei ollut varma, pystyisikö tekemään niin (ks. 1. Tim. 3:14; 4:13). Paavali kirjoitti kirjeensä Timoteukselle auttaakseen nuorta kirkon johtajaa ymmärtämään paremmin velvollisuutensa.
Mitä erityispiirteitä tässä kirjassa on?
Paavalin kirjeitä, joista käytetään nimityksiä Ensimmäinen kirje Timoteukselle, Toinen kirje Timoteukselle ja Kirje Titukselle, kutsutaan usein paimenkirjeiksi, koska ne sisältävät Paavalin neuvoja paimenille (kaitsijoille) eli johtajille kirkossa (ks. Bible Dictionary, ”Pauline Epistles”).
Paavali esitti ohjeita auttaakseen Timoteusta huomaamaan kelvollisia ehdokkaita palvelemaan joko seurakunnan kaitsijoina (piispoina) tai seurakunnanpalvelijoina (diakoneina) (ks. 1. Tim. 3). Hänen ohjeensa tähdensivät osaltaan kirkon johtajien velvollisuutta huolehtia jäsenten ajallisista ja hengellisistä tarpeista (ks. 1. Tim. 5). Paavali käsitteli myös yleistä väärää askeettisuuden ajatusta – uskomusta, että suurempi hengellisyys voitiin saavuttaa jyrkällä itsekieltäymyksellä. Hän varoitti esimerkiksi siitä, että jotkut kirkon jäsenet luopuisivat ja edistäisivät uskonkäsitystä, että avioliitto tulee kieltää (ks. 1. Tim. 4:1–3). Ehkäistäkseen tämän ja muut vahingolliset luopiovaikutukset Paavali antoi Timoteukselle ohjeita opettaa tervettä oppia (ks. 1. Tim. 1:3–4, 10; 4:1–6, 13, 16).
Pääkohdat
1. kirje Timoteukselle 1. Paavali varoittaa vääristä opetuksista. Hän riemuitsee Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta, joka oli osoittanut suurta armoa pelastaessaan hänet. Paavali viittaa itseensä ”suurimpana” (ks. 1. Tim. 1:15) tai pahimpana syntisistä viitaten siihen, kuinka hän vainosi kristittyjä ennen kääntymystään. Paavali vakuuttaa muille, että Kristuksen armo auttaa myös heitä.
1. kirje Timoteukselle 2–3. Paavali opettaa rukouksen ja oikean jumalanpalveluksen tarpeellisuudesta. Hän opettaa, että Jeesus Kristus on antanut itsensä lunnaiksi kaikista ihmisistä ja on meidän välittäjämme Isän luona. Hän antaa miehille ja naisille ohjeita käyttäytymisestä jumalanpalveluksessa. Hän esittelee seurakunnan kaitsijan (piispan) ja seurakunnanpalvelijan (diakonin) kelpoisuusvaatimukset. Hän selittää, että jumalisuuden salaisuus on Jeesuksen Kristuksen itsensä alentaminen, Hänen täydellinen elämänsä maan päällä ja Hänen astumisensa kirkkauteen.
1. kirje Timoteukselle 4. Paavali varoittaa Timoteusta, että väärät opetukset avioliitosta ja ruokavaliosta eksyttävät ihmisiä. Hän puhuu avioliiton tärkeydestä ja Jumalan luomusten vastaanottamisesta kiitollisena. Paavali opettaa Timoteukselle, kuinka toimia hänen aikansa ja pian tulevien väärien opetusten kohdalla.
1. kirje Timoteukselle 5–6. Paavali antaa Timoteukselle ohjeita auttaakseen häntä huolehtimaan vanhojen, nuorten, leskien, vanhinten ja orjien tarpeista. Hän kuvailee vääriä opettajia. Hän varoittaa, että ”rahanhimo on kaiken pahan alkujuuri” (1. Tim. 6:10) ja antaa Timoteukselle ohjeita siitä, kuinka pyhät voivat saada iankaikkisen elämän.